Presidentti Niinistö suurlähettiläspäivillä: "Kiusallista ajatella, kuinka EU ei käytä potentiaaliaan hyväksi" – pääministeri Marin muistutti, että poikkeusajat eivät saa estää avoimuutta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin puhuivat Helsingissä suurlähettiläille. Marin ei näe pääministerin ja presidentin välillä ulkopoliittista ristiriitaa.

Suomen tasavallan presidentti
Pääministeri Sanna Marinin puhe ja tiedotustilaisuus
Pääministeri Sanna Marinin puhe ja tiedotustilaisuus
  • Marin: Suomella edelläkävijän rooli tasa-arvokysymyksissä
  • Pääministeri Marin nosti esiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan
  • Marin ei näe ulkopoliittista ristiriitaa pääministerin ja presidentin välillä
  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti puheessaan suurlähettiläille esille sopimuspohjaisen yhteistyön tärkeyden.
  • Valko-Venäjän kehitys on Niinistön mukaan huolestuttava ja väkivallan, pidätysten ja uhkaamisen käyttö mielenosoittajia vastaan on käsittämätöntä, koska mielenosoittajat eivät ole antaneet mitään aihetta aggressioon.

15.45 Lyhyt tiedotustilaisuus loppui. Pauli Lahti kiittää seurasta ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.

15.45 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen jo pitkään ollut Suomen ulkopoliitikan keskiössä.

15.43 Pitäisikö EU-prosessien olla enemmän läpinäkyviä? Korona-aika poikkeuksellista aikaa.

15.41 Onko näkemysero Niinistön kanssa EU-rahoituksesta? Marinin mukaan ei ole, Niinistö peräänkuulutti keskustelua pidemmältä ajalta. Suomen vaatimuksesta rahoitukseen vaadittiin monia onnistuneita muutoksia.

- klo 15.41 Pääministeri Sanna Marinin tiedotustilaisuus alkaa.

15.18 Pääministerin puhe päättyy.

15.16 Kasvaa piittaamattomuutta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä.

15.15 Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Suurvaltajännitteet ovat siinä esteenä. Erityisesti uusien ydinasejärjestelmien kehittäminen on erityisen huolestuttavaa.

15. 14 Suomella edelläkävijän rooli myös tasa-arvokysymyksissä. Arvojohtajuudelle on kysyntää.

15.13 Koronaviruspandemia on vahvistanut, miten läheisriippuvaissuhteessa maat elävät.

15.12 Suomen kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on edelleen kysyntää.

15.11 Suomi edistää EU:n sisämarkkinoiden syventämistä. Sillä on myös poliittinen merkitys.

15.11 Kiinan ja USA:n vaikea suhde vaikuttaa myös Euroopan unioniin.

15.10 Koronan talousvaikutukset voivat näkyä Suomessa viipeellä.

15.09 Suomen etu on, että Eurooppa pääsee jaloilleen mahdollisimman nopeasti.

15.09 Elvytyspaketti-neuvotteluissa Suomi pystyi toimimaan eri ryhmissä tuloksien saamiseksi.

15.08 EU pystyy päätöksiin vaikeassa tilanteessa.

15.07 Pandemia iski Schengen-alueelle eri aikaan. Esimerkiksi Viron kanssa yhteistyö sujui hyvin.

15.06 Kriisiajat eivät saa estää avoimuutta. Pandemiarajoituksista päätettäessä yhteistyö pohjoismaiden kanssa ollut tiivistä.

15.05 Pandemiaan vastaaminen yhteinen ponnistus. Kovat rajoitustoimet olleet välttämättömiä.

15.04 Valko-Venäjällä järjestettävä uudet vaalit ETYJ-kriiterien avulla.

15.02 pandemia, väestönkasvu ja ilmastonmuutos ongelmina. Myös Ukrainan konflikti edelleen käynnissä.

15.01 Marin kiittelee suurlähettiläitä, jotka tekevät työtään ulkomailla terveytensäkin uhalla

- klo 15.01 Pääministeri Sanna Marinaloittaa puheensa. Pikkuparlamentissa.

12.39 Tilaisuus päättyy.

Presidentti Sauli Niinistö suurlähettiläspäivillä
Presidentin puhe ja tiedotustilaisuus suurlähettiläspäivillä

12.36 Kuinka todennäköistä, että isku Suomen talouteen on vasta tulossa? Suomi on vientivetoinen maa, ja huolestuttavaa on, että tilauskanta on nyt pudonnut paljon. Tulokset näkyvät ehkä vasta vuoden tai kahden kuluttua. Tällainen uhkapilvi on koko ajan päällä, ja meidän täytyy muistaa pitää kotitalouttamme vauhdissa eli kuluttaa palveluja.

12.34 Hallituksessa ristiriitaisia näkemyksiä, kumpaa painotetaan - taloutta vai terveyttä. Ei pidä panna vastakkain. Suomi selvisi keväällä hyvin, mutta meidän rajoituksemme eivät olleet kovinta luokkaa. Se johtui ilmeisesti ihmisten käyttäytymisestä, josta riippuu äärettömän paljon. Ei ole mahdoton yhdistelmä hoitaa myös työelämässä.

12.31 Mikä on maailmassa tällä hetkellä hyvin? Monella tavalla paremmassa jamassa kuin viime vuosituhannen lopussa. Köyhyyttä on vähemmän, riitaisuuksia on ollut ennenkin. Positiivista on se, jos ymmärretään että on yhteinen paha (koronapandemia), jota vastaan voi taistella yhdessä. Kun vaikeudet kasaantuvat, aletaan ymmärtää, ettei sieltä yksin selviä.

12.30 Suomen lähialueiden vakaus? Lähes kaikki konfliktit heijastuvat geopolitiikan kautta, mitä lähempänä konflikti on, sen enemmän se näkyy. Meidän on erittäin tarkasti seurattava tilanteiden kehitystä (Ukraina ja Valko-Venäjä).

12.27 Niinistön rooli Navalnyin saamiseksi Saksaan hoitoon? Kävin ensin keskustelun Merkelin kanssa, jossa hänkin toivoi, että Niinistö ottaa asian esille (Putinin kanssa). Putinin puhelu oli sovittu jo päiviä sitten eikä tätä tilannetta voinut ennakoida. Putin antoi kuvan, ettei ole olemassa mitään poliittisia esteitä Navalnyin siirtämiselle. Minun johtopäätökseni, että saksalaislääkärien arvioi painoi ratkaisussa.

12.24 Mitä tehdä, jos poliittiset salamurhat leviävät muuallekin, myös Suomeen? Kannattaisi selvittää, mikä näille tapauksille on yhteistä. Siitä voisi selvitä, kuinka tällainen julmuus voisi levitä. Ei usko, että leviää - kovin vierasta eurooppalaiselle kulttuurille.

12.22 Onko pelkoa, että Venäjä puuttuu Valko-Venäjän kriisiin? Kaksi tietä, ensimmäinen hyvä tie, josta myös Venäjältä on kuulunut viestiä, että jokainen pyrkii vaikuttamaan osapuoliin rauhanomaisen tulevaisuuden löytämiseksi. Toinen tie on paljon pahempi, ja siitä on jo olemassa selvästi merkkejä. Geopoliittinen jakolinja rakentumassa, tyyliin Venäjä vastaan länsi. Siitä olemassa viitteitä presidentti Lukasenkan puheissa.

12.19 Tulkintatilanteessa pieni maa joutuu aina miettimään, mikä on maan asema tässä yhteisössä. Vaakakupit ovat epätasapainossa, pieni maa joutuu miettimään isoja enemmän. Sen takia sääntöpohjaisuus on tärkeää.

12.17 Kiusallista ajatella, kuinka paljon EU:lla on potentiaalia taloudellisesti, ja lisäksi 27 armeijaa. Kunnioitus EU:n voimaan kuitenkin puuttuu, ja maailma näyttää menevän siihen suuntaan, että voima puhuu. Ja EU:lta puuttuu.

12.16 Suurvaltakilpailu - mikä siinä on Suomelle kaikkein huolestuttavinta? Se, että tulee paineita eri suunnista ja sen päälle vielä ristipaineita. Tässä Niinistön mukaan EU:n panos on suuri. Ei asia kerrallaan vaan kokonaisuuksina.

12.15 Ei tarkoittanut puheessaan EU:n elvytyspakettia vaan vuosien aikaisia tapauksia EU:ssa. Elvytyspaketti vain osa ketjua. Ei halua lausua mitään sopimuksen aineellisesta sisällöstä.

12.13 Yrittänyt selvittää sitä, saako Suomi apua, jos tarve vaatii.

12.11 Niinistö kertoo olevansa huolissaan prosessista, jossa päädytään EU-ratkaisuihin. Tulkinnat herättävät epäilyjä ja kritiikkiä. Siitä on kannettava huolta. LIssabonin-sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke - siihen ei saa paljon vastakaikua, sanoo Niinistö.

12.09 Ei vastaa kysymykseen EU:n reaktioista ennen kuin lopullinen selvyys saadaan. Mutta yleiseltä kannalta onhan se järkyttävä asia jos myrkytetään. Ja varsinkin jos siihen on poliittisia syitä.

12.08 Kysymys Navalnyin myrkytyksestä. Niinistö ei ole saanut muuta tietoa kuin tiedotusvälineistä. Lopullisia tuloksia odotettava.

12.08 Presidentti Niinistö saapuu lehdistön eteen.

11.18 Tilaisuus päättyy. Voitte lukea presidentin puheen kokonaisuudessaan täältä (siirryt toiseen palveluun).

11.17 Jos totutut keinot tiedonhankintaan eivät toimi, on löydettävä uusia keinoja.

11.16 Presidentti kehuu diplomaaattien toimintaa asemamaissaan. Ihmisten kohtaaminen jää koronan takia puuttumaan, luottamukselliset keskustelut jäävät väliin ja se uhkaa kokonaiskuvan hahmottamista.

11.15 Ydinasevaltioiden on löydettävä toisensa, jotta YK voi toimia.

11.14 Iranin vastaiset sanktiot YK:ssa ovat esimerkki riidoista.

11.14 Sekä EU ja Venäjä ovat kehottaneet Valko-Venäjää ratkaisuun sisäisten ongelmien ratkaisussa.

11.12 Valko-Venäjän vaalit eivät täyttäneet kansainvälisiä kriitereitä. Vaarallinen kierre käynnistyi. Mielenosoittajien toiminta puhuttelevaa ja ihailtavaa, toimintaa ilman väkivaltaa. Uhkailu heitä kohtaan on käsittämätöntä.

11.11 Monien kansainvälisten järjestöjen toiminta ymmärrettävästi nyt vaikeuksissa, Niinistö sanoo ja viittaa YK:hon ja ETYJ:iin.

11.10 Jos aiemmin sovittua sopimusta ryhdytään tulkitsemaan, vahva on vahva ja heikko on heikko.

11.10 EU on tärkeä Suomelle myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

11.08 Takaisin sääntöperusteisiin sopimuksiin koronakriisin jälkeen, linjaa Niinistö.

11.07 NIinistö varoittaa asioiden tulkinnasta EU-tasolla.

11.05 Niinistö siteeraa EU:n perussopimuksesta Helsingin Sanomien 29.7.2020 pääkirjoitusta. Euroalueen piti pitää velkaantuminen kurissa, näin ei käynyt.

11.04 Paras vaihtoehto olisi vahva Eurooppa, silloin löytyy hyviä liittolaisiakin

11.04 Niinistö arvioi, että uusia odotettuja muutoksia ei liene tulossa. Suurvaltajännitteet näkyvät entistä enemmän myös Suomessa ja Euroopassa.

11.03 Niinistö pohtii, minkälaiseksi maailma muuttuu koronan jälkeen.

11.01 Tekniset ongelmat häivyttävät presidentin äänen lähes kuulumattomiin.

- Klo 11.00 Puhe alkaa.

Tervetuloa Helsingin Pikkuparlamenttiin seuraamaan presidentti Sauli Niinistön puhetta suurlähettiläille. Kirjurina toimii ulkomaantoimittaja Pauli Lahti, tilaisuus alkaa hetken kuluttua.

Suomen jokavuotiset suurlähettiläspäivät järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa internetissä koronapandemian takia.