1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelastustoiminta

Miehikkälä ja Virolahti eivät sulata pelastuslaitoksen päätöstä ryhmänjohtajapäivystyksen lopettamisesta – vaativat oikaisua

Nykyisessä järjestelmässä päivystäjinä toimivat esimerkiksi palomestarit, palomiehet ja palotarkastajat, jotka johtavat vuorollaan pääasiassa VPK:n yksikköjä pelastustehtävillä.

Kymenlaakson pelastuslaitos on päättänyt muuttaa hälytystehtävien johtamisjärjestelmää. Kuvituskuva. Kuva: Juha Korhonen/Yle

Miehikkälä ja Virolahti ovat tyytymättömiä Kymenlaakson pelastuslaitoksen uuteen palvelutasopäätökseen.

Kunnat aikovat tehdä oikaisuvaatimukset päätöksestä, jonka mukaan pelastuslaitos lopettaa ryhmänjohtajapäivystyksen Miehikkälässä ja Virolahdella ensi vuoden vaihteessa.

Ryhmänjohtajapäivystysjärjestelmä koskee päivittäisiä, yhden pelastusyksikön tehtäviä. Keskisuuria onnettomuuksia varten on olemassa palomestaripäivystys ja suuronnettomuuksien varalta päällikköpäivystys.

Nykyisessä ryhmänjohtajapäivystysjärjestelmässä päivystäjinä toimivat esimerkiksi palomestarit, palomiehet ja palotarkastajat, jotka johtavat vuorollaan pääasiassa VPK:n yksikköjä pelastustehtäviä.

Jatkossa ryhmänjohtamisesta vastaisi alueella toimivan, ambulanssin ja paloauton ominaisuuksia yhdistävän monitoimiyksikön palomies. Yhteensä monitoimiyksikössä työskentelee vuoroissa 16 palomiestä ja 12 ensihoitajaa.

Miehikkälä ja Virolahti katsovat päätöksen heikentävän pelastustoimen palvelukykyä alueella ja kuntalaisten turvallisuutta. Kuntien mielestä pelastustoimen palvelutasoa ei voida heikentää nykyisestä, varsinkaan kun Vaalimaan ostosmatkailualueen kehittyessä Vaalimaalle rakennetaan huomattavasti lisää kerrosneliöitä.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen uusi pelastusauto otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Päätös tuo säästöjä

Kymenlaakson pelastuslaitos aikoo lopettaa vastaavan ryhmänjohtajapäivystyksen myös Kouvolassa ja Iitissä. Pelastuslaitos on perustellut ryhmänjohtajapäivystyksen lopettamista muun muassa kustannustehokkuuden hakemisella. Lopetuspäätöksen tarkoituksena on kompensoida Iitin siirtymistä Päijät-Hämeeseen ja Miehikkälän ja Virolahden alueen monitoimiyksikön kustannuksia.

Kuntien näkemyksen mukaan alueen onnettomuuksien johtamisessa tulee turvata se, että tilannejohtamisen ammattilainen saapuu onnettomuuspaikalle riittävän nopealla vasteajalla.

Tällä hetkellä ryhmänjohtajajärjestelmän päivystäjät ovat kukin vuorollaan valmiudessa lähtemään tehtävälle 15 minuutissa 16 tunnin ajan vuorokaudessa. Monitoimiyksikkö päivystää Miehikkälän paloasemalla vuorokauden ympäri.

– Se on välittömässä lähtövalmiudessa oleva yksikkö. Mielestäni se on parannus nykyiseen järjestelmään. Monitoimiyksikkö on sijoitettu Miehikkälään nostamaan sen kulmakunnan palveluja monella tavalla. Ensihoito ja pelastustoimi ovat samassa yksikössä, ja se on todella kova satsaus sinne, Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko sanoo.

Monitoimiyksikkö kuljettaa luukuissaan sammutusvälineistön lisäksi runsaasti raivauskalustoa. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Tällä hetkellä ryhmänjohtajapäivystyksessä mukana olevien työntekijöiden pitäisi Vesa Parkon mukaan periaatteessa asua pelastuslaitoksen toimintaalueella, mutta heitä asuu myös esimerkiksi Lappeenrannan Ylämaalla.

– Nykytilanteessakin viivettä syntyy siitä, missä onnettomuus sattuu ja mistä päivystäjä sattuu lähtemään. Se on tuurista kiinni. Sitä ei nyt tavallaan haluta nähdä.

Monitoimiyksikkö sen sijaan on aina Miehikkälän paloasemalla – ellei se ole hoitamassa toista tehtävää.

– Aukotonta järjestelmää ei voida koskaan tehdä. Jos yksikkö on tehtävällä, se on jo töissä. Kaikkiin tilanteisiin ei voida rakentaa varavarajärjestelmää. Kullakin palokunnalla on kuitenkin aina koulutettu yksikönjohtaja, ja palokunta lähtee paikalle ihan välittömästi. Ei siellä ilman johtoa jäädä missään tapauksessa. Monta kertaa yhden yksikön tehtävät hoidetaan ihan yksikönjohtajan voimin, Vesa Parkko sanoo.

Isommissa tilanteissa yksikönjohtaja johtaa tilannetta niin kauan, kunnes paikalle saapuu pelastusviranomainen, eli monitoimiyksikön palomies tai Haminasta tuleva ryhmänjohtaja tai palomestari.

– Meillä on yksi pienimmistä alueista Suomessa, eivätkä matkat ole kovin pitkiä. Haminasta Virolahdelle ja Miehikkälään on todella hyvä tie, Parkko sanoo.

Etäjohtamista

Usein tilannejohtaminen hoituu Vesa Parkon mukaan myös etänä pelastuslaitoksen käytössä olevan teknologian avulla. Johtajan tehtävänä on huolehtia esimerkiksi siitä, että paikalle on hälytetty riittävästi palokuntia.

– Johtaja näkee omalta koneeltaan, mitkä palokunnat paikalle on hälytetty. Jos johtaja näkee, että tilanne voi olla pahempi, ja päättää lisätä resursseja, hän luultavasti lähtee itsekin heti paikalle. Pienemmissä tilanteissa voi kuitenkin olla niin, että johtaja seuraa tilannetta tietokoneeltaan, ja palokunta hoitaa tehtävän.

Miehikkälä ja Virolahti ovat nostaneet esille myös huolen paikallistuntemuksen turvaamisesta.

Pelastusjohtaja Vesa Parkko myöntää, ettei monitoimiyksikön palomiehillä välttämättä ole yhtä hyvää paikallistuntemusta kuin nykyisessä järjestelmässä mukana olevilla päivystäjillä. Tekniset laitteet kuitenkin auttavat pitkälle.

– Meillä on aika hyvät tekniset välineet, ja yleensä kyllä osaamme oikein hyvin paikalle. Jos tekniset laitteet pettävät, pitää olla sellaista paikallistuntemusta, että osaamme kohteeseen. En yhtään väheksy sitä, että paikallistuntemus on aina hyväksi, Vesa Parkko sanoo.

Lue lisää:

Superambulanssi kurvasi syrjäiselle rajaseudulle – tältä näyttää maamme nykyaikaisin pelastusauto