1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Merien roskat

Kiikkeriin kajakkeihin on nostettu Itämerestä satoja kiloja piknik-jätettä ja jopa polkupyörä – ihmiset innostuivat keräämään roskia, mutta onko sillä merkitystä?

Itämeri-kajakkeja on kesän aikana saanut ilmaiseksi käyttöön sillä ehdolla, että samalla poimii kyytiin meressä lilluvia roskia.

Merien roskat
Kajakki
Toimittaja kävi testaamassa Itämeri-kajakkia Espoon Keilarannassa. Oppaana toimi vesiurheilukeskus Laguunin toimitusjohtaja Juuso Tilaéus. Kuvaus: Mats Sund , editointi: Kristiina Lehto.

Aallot kolisuttavat hylättyä oluttölkkiä vasten rantakalliota ja laineilla kelluu muutamia muovikääreitä. Kajakki lipuu lähelle matalassa rantavedessä ja meloja nappaa pihdeillä roskat sen kyytiin.

Tämä on ollut tuttu näky tänä kesänä Espoon ja Helsingin rannikolla, kun vapaaehtoiset ovat keränneet laineilta roskaa niin kutsutuillaItämeri-kajakeilla. Helsinkiläinen Susanna Kuoppala jäi puuhaan koukkuun jo ensimmäisestä kerrasta ja houkutteli mukaan myös kaverin.

– Edellisellä kerralla löytyi aika vähän roskia, joten halusin tulla uudestaan. Se, että roskaa ei löydy on toki hieno juttu, sillä silloin rantoja on puhdistettu tehokkaasti jo ennen minua, toteaa melomaan lähtenyt Kuoppala.

  • Yllä olevalta videolta voit katsoa, kun toimittaja kävi testaamassa Itämeri-kajakkia Espoon Keilarannassa. Oppaana toimi vesiurheilukeskus Laguunin toimitusjohtaja Juuso Tilaéus.

Vesiurheilukeskus Laguunin ylläpitämiä Itämeri-kajakkeja on kesän aikana saanut ilmaiseksi käyttöön sillä ehdolla, että samalla poimii kyytiin meressä lilluvia roskia. Melontaretkeltä saatu roskasaalis punnitaan rannassa ja toimitetaan kierrätettäväksi.

Kaksi naista kajakissa.
Helsinkiläiset Heidi Kontio ja Susanna Kuoppala lähtivät jo toistamiseen merelle roskajahtiin. Ystävykset ottivat tavoitteeksi, että rantaan tuodaan ainakin 20 merestä löytynyttä roskaa. Mats Sund / Yle

Kajakit eivät ole ehtineet juuri rannassa makoilla, vaan ne ovat olleet kovalla käytöllä läpi kesän.

– Kesän aikana on kerätty muutamalla kajakilla yhteensä noin 900 kiloa roskaa pois merestä. Suurin yksittäinen rantaan tuotu lasti taisi olla 32 kiloa, kertoo toimitusjohtaja Juuso Tilaéus Laguunista.

Kajakeilla on poimittu merestä jopa polkupyörä

Vuonna 2012 käynnistetty rantaroskaseuranta on tuottanut toistaiseksi pääosan Suomen meriroska-aineistosta. Sen perusteella on arvioitu, että eniten näkyvää roskaa Itämereen tuottavat matkailu ja rantojen käyttäjät.

Matkustusrajoituksien vuoksi rantojen ja saariston virkistyskäyttö onkin tänä kesänä ollut vilkasta. Yleisimmin melojien pihteihin on tarttunut etupäässä piknik-korin jätteitä, kuten päivittäistavaratuotteita, tölkkejä ja ruokapakkausten muovikääreitä.

Helsingin rannikolla myös voimakas rakentaminen lisää meriroskaa, mikä on näkynyt myös melojien lasteissa.

– Isoin yksittäinen roska on ollut polkupyörä. En tajua, miten se on saatu edes sieltä pohjasta kerättyä kajakin kyytiin, Tilaéus naurahtaa.

Juuso Tilaéus potrettikuva
Vesiurheilukeskuksen toimitusjohtaja Juuso Tilaéuksen mukaan kajakki-kampanjan tavoitteena on kasvattaa ihmisten tietoutta meren tilasta mukavan kesäaktiviteetin lomassa. Mats Sund / Yle

Kulunut kesä oli kokeilu ja roskien keräämiseen suunnattujen kajakkien määrää on Tilaéuksen mukaan tarkoitus kasvattaa ensi kesänä.

Itämeri plogging -nimellä kulkenut roskien keruukampanja huipentuu tänään torstaina 27. elokuuta vietettävään John Nurmisen Säätiön koordinoimaan Itämeripäivään (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin tavoitteena on saada sata kajakkia yhteisrintamassa puhdistamaan merta Helsingin edustalla.

Onko pienellä roskien keruulla lopulta merkitystä?

Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 80 prosenttia meriroskasta kulkeutuu veteen maalta, ja tyypillisesti suurimmat roskamäärät löytyvät kaupunkien rannoilta.

Pääkaupunkiseudun rannikolta ja saaristosta löytyvä roskan määrä oli lähtölaukaus myös Itämeri-kajakeille.

– Vesiurheilukeskus toimii puhtaasti Itämeressä, joten aihe on sitä kautta meille hyvin läheinen. Yksittäisten roskien kerääminen ei ehkä isossa kuvassa ole suuri juttu, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle, sanoo Tilaéus.

Mitä sanoo meriroskan tutkija, onko muutaman kajakin panoksella mitään merkitystä taistelussa merten roskaantumista vastaan?

– Kyllä sillä hyvinkin voi olla paikallista merkitystä, vaikka isossa mittakaavassa se ei ole roskan poistomenetelmänä kovin vaikuttava. On kuitenkin erittäin hyvä, että roskia saadaan pois merestä jo ennen kuin ne päätyvät meren pohjaan, sanoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia maailman merien roskasta on näkymättömissä meren pohjalla, jossa se hiljalleen hajoaa esimerkiksi mikromuoviksi. Itämeren kohdalla meriroskan todellinen määrä on edelleen arvoitus.

– Muualla meriroskaa kartoitetaan esimerkiksi kalan troolauksen yhteydessä, mutta Suomessa troolaaminen on kiellettyä. Lisäksi näkyvyys meressä on heikko, joka estää pohjan tutkimisen esimerkiksi automaattikameroilla, sanoo Suikkanen.

Vaikka kajakkikeräys ei siis ratkaise valtamerien roskaongelmaa, on yhdelläkin merestä pois kerätyllä roskalla lopulta merkitystä.

– Musta tämä on tosi hyvä idea. Pienikin ele, jonka voi tehdä hyvä eteen on minun mielestä aina hieno juttu, sanoo Kuoppala ja kääntää kajakkinsa kohti avomerta.

Millaisia ajatuksia Itämeren roskaantuminen herättää? Keräätkö roskia liikkuessasi luonnossa? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 29.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Mikromuoveja on vesistöissä kaikkialla Suomessa – Kallaveden muikussa 25 muovihiukkasta

Turhan useat bileet päätyvät merenpohjaan: rantavesien yleisin roska on kaljapullo tai -tölkki – Itämerestä on löytynyt myös käsiase, terassikalusto ja hella

Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimpia, ja nyt selvitetään ensimmäistä kertaa niiden mikromuovimäärää – katso videolta, kuinka muovia kerätään

Lue seuraavaksi