1. yle.fi
  2. Uutiset

Jännitteet kasvavat itäisellä Välimerellä – Kreikka ja Turkki pitävät sotaharjoitukset Kreetan lähivesillä

Saksan ulkoministeri Heiko Maas on saapunut paikan päälle neuvottelemaan osapuolten kanssa.

Välimeri
Oruç Reis tutkimusalus Turkin armeijan laivaston saattelemana
Turkin laivasto saatteli tutkimusalus Oruç Reisiä elokuun alussa itäisellä Välimerellä kohti Kreikan hallitsemaa Kastellórizon saarta.Turkin puolustusministeriö / AFP

Kiista öljy- ja kaasuesiintymistä hiertää Kreikan ja Turkin välejä itäisellä Välimerellä.

Jännitteet ovat kasvaneet erityisesti kahden viime viikon aikana, kun Turkki on lähettänyt Oruç Reis -tutkimusaluksen sotalaivojensa saattamana Kreikalle kuuluvan Kastellórizon saaren edustalle.

Turkin mukaan kiistelty merialue saaren lähellä sijaitsee Turkin mannerjalustan päällä, Kreikan mukaan taas vedet ovat Kreikan talousvyöhykettä.

Tilanne uhkaa kiristyä edelleen tänään tiistaina, kun sekä Kreikka että Turkki ovat ilmoittaneet pitävänsä alueella laivastojensa sotaharjoitukset.

Kilpailu luonnonvaroista kärjistää maiden välejä

Kiistan taustalla on vyyhti erimielisyyksiä.

Kreikan ja Turkin välit ovat jo valmiiksi kylmät Kyproksen kiistan takia. Turkki on miehittänyt Kyproksen saaren pohjoisosaa vuodesta 1974 lähtien. Sitä ennen saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen kansanosan välillä käytiin lyhytkestoinen sisällissota.

Vastakkainasettelu Pohjois-Kyproksen turkkilaisväestön ja Etelä-Kyproksen kreikkalaisväestön, ja sen myötä myös Kreikan ja Turkin välillä, on jatkunut siitä asti niin sanottuna jäätyneenä konfliktina.

Itäisellä Välimerelle on jo pitkään tiedetty olevan merkittäviä maakaasuesiintymiä. Lisäksi itäisen Välimeren alueella arvioidaan olevan merkittävät öljyvarannot.

Kilpajuoksu luonnonvarojen hallinnasta on kärjistänyt kiistaa entisestään, sillä monet alueen valtioista etsivät vaihtoehtoa riippuvuudelle Venäjän maakaasusta.

Turkin valtion tutkimusalus Oruç Reis Bosporin salmella, lähellä Istanbulia.
Oruç Reis -tutkimusalus on merikiistan keskipisteessä. Turkin sotalaivat suojaavat sitä, ja Kreikan laivasto tahtoo turvata saarensa suvereniteettia. Ranskan sotalaivat ovat puolestaan Kreikan tukena. Pienellä alueella on paljon kalustoa ja jännittynyt tunnelma. Tolga Bozoglu / EPA

Kun Turkki reilut kaksi viikkoa sitten lähetti tutkimusaluksensa merialueelle, jota Kreikka pitää omanaan, sai se tunteet kuohumaan.

Lue tästä Ylen juttu kiistan taustoista: Turkki ja Kreikka sotilaallisen välirikon partaalla – kiista kaasu- ja öljyvarantojen hyödyntämisestä kärjistyy

Sotaharjoitusten pitäminen on merkki siitä, että tilanne on nyt vaarallisen räjähdysherkkä.

– Turkki ei peräänny. Tutkimusaluksemme ja sitä saattavat sotilasalukset jatkavat toimintaansa entistäkin määrätietoisemmin suojellaksemme oikeuksiamme alueella. Jos kukaan tulee niiden tielle, he saavat kokea toimiensa seuraukset, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan jyrisi eilen illalla televisioidussa puheessaan taustallaan rivi Turkin lippuja.

Kreikan apulaisministeri Giorgos Gerapetritis vastasi Erdoğanille (siirryt toiseen palveluun), ettei Kreikka tule neuvottelemaan Turkin kanssa niin kauan kuin tämä toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti Kreikan aluevesillä.

Saksa välittää kiistaa, Ranska tukee Kreikkaa

Saksan liittokansleri Angela Merkel on lähettänyt ulkoministeri Heiko Maasin alueelle rauhoittelemaan tilannetta.

Maas tapaa tänään ensin Ateenassa Kreikan ulkoministerin Nikos Dendiasin, minkä jälkeen hän matkustaa Turkin pääkaupunkiin Ankaraan tapaamaan Turkin ulkoministeriä Mevlüt Çavuşoğlua.

– Itäisen Välimeren alue tarvitsee vakautta jännitteiden sijaan. Saksa haluaa, että Turkki ja Kreikka keskustelevat keskenään ja ratkaisevat kiistansa vuoropuhelun avulla, Merkelin tiedottaja Steffen Seibert sanoi maanantaina.

Saksalla kuten koko Euroopan unionilla on kiistassa paljon pelissä. Kreikka on EU:n jäsenvaltio, jota tulee puolustaa unionin sisäisen solidaarisuuden nimissä.

Kuvassa ovat Heiko Maas ja Nikos Dendias.
Kreikan ulkoministeri Nikos Dendias otti vastaan Saksan ulkoministerin Heiko Maasin Ateenassa.Yannis Koledisis / EPA

Toisaalta Turkin kanssa tehty pakolaissopimus on riekaleina, ja Turkki käyttää pakolaistilannetta poliittisena pelinappulana. EU ei halua toisintoa vuoden 2015 pakolaiskriisistä, jolloin yli miljoona pakolaista ja turvapaikanhakijaa tuli suurelta osin Turkin kautta unionin alueelle.

– Nämä jännitteet ovat haitaksi EU:n ja Turkin suhteille. Tilanteen kiristyminen vahingoittaa kaikkia osapuolia, mutta erityisesti toimijoita merialueella, Maas sanoi ennen lähtöään alueelle.

Ranska on asettunut Saksasta poikkeavalla tavalla selvästi Kreikan puolelle. Se on lähettänyt sotilasaluksiaan sekä Rafale-hävittäjiään Kreikan tueksi.

– Emme voi hyväksyä sitä, että jäsenvaltion merialueita ei kunnioiteta. Näin toimiville on luvassa seuraamuksia, Ranskan presidentti Emmanuel Macron uhkasi kuukausi sitten (siirryt toiseen palveluun).

Myös Yhdysvallat on osoittanut tukensa Kreikalle, vaikka sekä Kreikka että Turkki ovat sotilasliitto Naton jäsenmaita.

Kreikan armeija julkaisi tiistaina kuvia Kreetan läheltä sotilasharjoituksista, joihin osallistui myös amerikkalaisia F-16-hävittäjiä sekä USS Winston S. Churchill -hävittäjäalus.

Turkki puolestaan kertoi, että sen sotaharjoitukseen osallistuu joukko sen liittolaisia. Se ei kuitenkaan maininnut osallistujamaita nimeltä.

Kiistalla on laajempi ulottuvuus

Kreikan ja Turkin vastakkainasettelu on osa laajempaa valtapoliittista tilannetta Välimerellä.

Turkki on solminut tiiviimmät suhteet Libyan hallituksen kanssa ja tehnyt sopimuksen talousalueesta, joka levittyy näiden kahden maan välille.

Tämä sopimus on kuitenkin kansainvälisen lain vastainen (siirryt toiseen palveluun), ja sen kummemmin Kreikka kuin EU:kaan eivät sitä tunnusta.

Tämä niin kutsuttu yksinomainen talousalue (exclusive economic zone) on päällekkäin Kreikan ja Egyptin myöhemmin sopiman vastaavan talousalueen kanssa.

– Turkin ulkopolitiikka sen lähialueilla on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi Erdoğanin valtakaudella. Hän haluaa palauttaa Turkin aiemmin suurvalta-aseman, Suomen Lähi-idän instituutin tutkija Anu Leinonen sanoo Ylelle.

Kartta aluevaatimuksista Välimerellä.
Harri Vähäkangas / Yle

Leinosen mukaan ulkopolitiikkaa seurataan Turkissa tiiviisti ja presidentti Erdoğanin kova linja auttaa kasvattamaan hänen suosiotaan.

Konfliktilla on laajempi kansainvälinen ulottuvuus myös sopimusoikeudellisesti.

Turkki ei ole mukana YK:n merioikeuden yleissopimuksessa, kun taas Kreikka ja monet muut alueen valtioista ovat.

Sopimuksessa sovitaan valtioiden yksinomaisista talousalueista merellä, jotka määräytyvät mannerjalustojen mukaan. Koska Kreikkaan kuuluu saaria aivan Turkin rannikon tuntumassa, on Kreikalla sen mukaan oikeus hyötyä niitä ympäröivistä merialueista taloudellisesti.

Turkki puolestaan ei tätä oikeutta tunnusta. Sen mukaan sen rannikkoa lähellä olevat Kreikan saaret sijaitsevat Turkin mannerjalustan päällä ja kuuluvat yksinoikeudella Turkille.

– Turkki kokee, että sen omien aluevesien tai talousvyöhykkeiden käyttöä rajoittaa se, että Kreikalla on hallussaan saaria niin lähellä Turkin rannikkoa sekä Egeanmeri että Välimerellä, Leinonen sanoo.

Hänen mukaansa Turkki on kuitenkin koko ajan korostanut, että asia pitää ratkaista neuvottelemalla. Leinonen sanookin uskovansa, että osapuolet lopulta istuvat neuvottelupöytään kiistan ratkaisemiseksi.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.

Lue myös:

Turkki ja Kreikka sotilaallisen välirikon partaalla – kiista kaasu- ja öljyvarantojen hyödyntämisestä kärjistyy

Turkki aikoo laajentaa kaasun etsintää Välimerellä – EU vaatii maata lopettamaan välittömästi

Turkki valmis käyttämään sotilaallista voimaa itäisen Välimeren kaasukiistassa – karttojen sotaa on käyty jo vuosia

Lähteet: Associated Press, Reuters, AFP

Lue seuraavaksi