1. yle.fi
  2. Uutiset

Osa keskustakiinteistöistä käärmeissään Hämeenlinnan toriparkkiratkaisusta: "Järjetöntä ja varsin lyhytnäköistä kaupungin kehittämistä"

Kaupunki kysyi kiinteistönomistajien näkemyksiä laajennushankkeiden jatkosta siinä vaiheessa, kun toriparkki jäi vastatuuleen päätöksenteossa.

Hämeenlinna
Hämeenlinnan tori ja raatihuone.
Kuvassa keskellä Hämeenlinnan torin kulmalla näkyvän Keskustalon kehittämishanke ei etene, ellei velvoitepaikoista synny ratkaisua. Dani Branthin / Yle

Hämeenlinnassa toriparkkikeskustelussa syyttävää sormea on osoitettu keskustan kiinteistönomistajiin: maksakoon itse parkkipaikkansa, kun niistä eniten hyötyvätkin. Yksityisten toimijoiden sitoutumista ei kuitenkaan ole löytynyt ja siksi rakentamispäätöstäkään ei tehdä. Kaupunginvaltuusto laittanee asian hyllylle syyskuussa.

Hämeenlinnan keskustakiinteistöjen edustajilla itsellään on kovin vaihtelevia näkemyksiä siitä, miten toriparkkiratkaisu vaikuttaa laajennushankkeiden jatkoon. Kaupunki kysyi asemakaavamuutosta hakeneilta keskustakiinteistöjen omistajilta kannanottoja, miten toriparkin tyssääminen vaikuttaa kehittämissuunnitelmiin. Kiinteistönomistajilta kysyttiin kaksi kysymystä: mikä merkitys P-tori-päätöksellä on hankkeiden edistämisen kannalta ja miten tämä tulee vaikuttamaan heidän vireillä olevaan kaavahankkeeseensa.

Näkemyksissä moititaan Hämeenlinnaa päättämättömyydestä, mutta etsitään myös muita ratkaisuja. Mitä akuutimpi kehittämistarve, sitä enemmän epävarmuus pysäköintiratkaisussa koettiin haitallisena. Monen hanke tyssää siihen, että omalle tontille parkkipaikkoja ei saa tehtyä.

Tylyä ja sovittelevampaa linjaa

Kahdeksan eri kiinteistökohteen omistajista kylmäkiskoisimmin vastaa kiinteistösijoitusyhtiö Vekka Capital. Yhtiön mukaan kiinteistöjen lisärakentaminen ei toteudu ilman toriparkkia tai muuta keskitettyä ratkaisua. Yhtiö kertoo luopuvansa ykkös- ja kakkoskorttelin kaavahankkeistaan ja mahdollisuudesta lisärakentamiseen.

Yhtiö antaa ymmärtää, että sen investointitahto kaupunkiin loppuu, jos päätöksentekokykyä infrahankkeiden toteuttamisesta tai mahdollistamisesta ei löydy: "Haluamme painottaa sitä, että on järjetöntä ja varsin lyhytnäköistä kaupungin kehittämistä, että kaupunki ei pysty ratkaisemaan rasitepaikkalinjausta ja pysäköintiä siten, että erityisesti ykköskorttelin rakentaminen mahdollistuisi."

As. Oy Hämeenlinnan Keskustalo ei halua luopua kehittämishankkeestaan vaikka P-tori ei toteutuisikaan eikä vedä kaavamuutoshakemusta pois käsittelystä. Mutta mikään ei etene ellei velvoitepaikoista synny ratkaisua. Taloyhtiön tontille niitä ei pystytä järjestämään.

Hämeenlinnan kävelykatu Reska.
Kävelykatu Reska Kasarmikadulta kuvattuna. Vasemmalla ykköskortteli, missä etualalla näkyvän kiinteistön omistaa City-kauppapaikat.Dani Branthin / Yle

Ykköskorttelin City-kauppapaikat taas näkee, että autopaikat on nyt sitten löydyttävä omalta tontilta maan alta ja sisäpihalta. Sen esittämään kysymykseen yhtynee moni muukin: voisiko Hämeenlinna muuttaa autopaikkanormitusta keskustassa, kuten lähes kaikki kaupungit ovat tehneet? City-kauppapaikat haluaa tähän vastauksen ja kertoo suunnittelevansa sitten toiveensa uudelleen. Jos laskelmat eivät näytä kannattavilta, jäävät talot tyhjilleen odottamaan parempia aikoja ja kaavoja.

Kiinteistö Oy Hämeentorissa uskotaan, että neliötarpeet tulevat pienenemään ensimmäisestä hakemuksesta. Pohdittavana on, onnistuuko autopaikkojen sijoittaminen ykköskorttelissa kellaritiloihin, mutta sitä pidetään epätodennäköisenä. Keskustan pysäköinti pitää ratkaista tavalla tai toisella, yhtiöstä vastataan.

Kaupunginmuseo muistuttaa Sibeliuksen syntymäkodin arvosta

Hämeenlinnan Kaupunginmuseo ottaa kantaa Sibeliuskodin näkökulmasta. Museo on huolissaan syntymäkodin ympäristön kaupunkikuvan heikentymisestä. Kauppakeskukselle on purkulupa, mutta tietoa tulevasta ei ole. Museo ehdottaakin, että ykköskorttelista tehtäisiin kattava arvoselvitys ja tarkasteltaisiin sen perusteella kaavoitusta uudelleen. Syntymäkodin rakennus on suojeltu, mutta sen arvoa ei ole riittävästi otettu huomioon osana korttelia, kaupunginmuseo muistuttaa.

Kakkoskorttelin talo-osakeyhtiö Keskiöllä ei ole suunnitelmia lisärakentamisesta lähivuosille ja se jää odottavalle kannalle. Kiinteistö oy Reskankulman tilanteeseen P-tori-päätös ei vaikuta.

Kehittämisen pullonkaula on siis osin itseaiheutettua – autopaikoista tinkimällä rakentaminen tulisi halvemmaksi ja kävelykeskustaahan Hämeenlinnaan halutaan.

Voimassa olevaan asemakaavaan vuodelta 1978 sisältyy maanalainen enintään kolmikerroksinen pysäköintirakennus. Toriparkki halutaan pitää mukana uudessakin asemakaavassa, jottei jo tehtyjen selvitysten arvoa menetettäisi. Kaavaan sisällyttäminen mahdollistaa sen, että tulevatkin valtuustot saanevat jatkaa asian käsittelyä, kuten Hämeenlinnassa on ollut tapana jo vuosikymmeniä.

Keskustele: Miten Hämeenlinnan keskustan pysäköinti pitäisi järjestää niin, että keskustan kiinteistöjä voitaisiin kehittää? Mitä kaupungin pitäisi tehdä ja mitä kiinteistöjen itsensä? Keskustelu on avoinna 26.8.2020 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi