1. yle.fi
  2. Uutiset

Kun hengityssuojaimet vietiin käsistä, suomalaistutkijat saivat idean aikuisten vaipoista – nyt kaavaillaan jo tuotannon aloittamista

Terveydenhoitoalan suojavarusteita voidaan tehdä pian biopohjaisista materiaaleista.

hengityssuojaimet
Koronatestaus asema, Meilahti, Helsinki.
Suojapukuja ja hengityssuojaimia voidaan pian valmistaa puuhakkeesta, ja ne korvaavat muoviset suojaimet. Sasha Silvala / Yle

Suomessa kehitetään uudenlaista puupohjaista infektiosuojaa.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston laboratoriossa tutkitaan, miten puu saadaan muuttumaan joustavaksi kuitukankaaksi, joka suojaa käyttäjäänsä infektioilta.

– Raaka-aine voisi olla puuhake tai tärkkelys, jos ajatellaan maatalouden raaka-aineita, sanoo LUT-yliopiston akatemiatutkija Katri Laatikainen.

Lopputuloksena on biopohjainen kuitukangas, josta voidaan valmistaa terveydenhuollossa käytettäviä suojavaatteita, hengityssuojaimia ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Sen ominaisuuksista kehitetään samanlaisia kuin nykyisin käytettävissä muovipohjaissa suojavarusteissa.

– Niiden täytyy olla hengittäviä, mutta toisaalta pitää kosteutta ja turvata käyttäjää.

LUT-yliopiston akatemiatutkija Katri Laatikainen.
Kuitukankaan valmistuksessa voidaan käyttää esimerkiksi metsäteollisuuden puuhaketta tai maatalouden sivutuotteena syntyvää tärkkelystä, sanoo akatemiatutkija Katri Laatikainen LUT-yliopistosta. Kalle Purhonen / Yle

Kuitukankaan antimikrobisia ominaisuuksia voitaisiin parantaa äärimmäisen ohuella pinnoitteella, joka estäisi bakteerien ja virusten kasvua ja leviämistä.

Paperin ja sellun heikkenevän kysynnän kanssa kamppailevalle metsäteollisuudelle kuitupohjaisten suojavarusteiden tuotannon aloittaminen Suomessa avaisi uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Valmistuksessa tarvittavaa raaka-ainetta löytyisi kotimaasta yllinkyllin. Laatikaisen mielesta suomalainen potentiaali biopohjaisten kuitukankaiden valmistamiseksi on alihyödynnetty.

– Jos onnistumme kehittämään materiaalista myös biohajoavan, saavutetaan sillä lisää ympäristöhyötyjä synteettisiin kuitukankaisiin verrattuna. Kertakäyttöiset suojaimet päätyvät maailmalla kaatopaikoille ja luontoon, sanoo Laatikainen.

Kaikki alkoi aikuisten vaipoista

Maaliskuun koronapandemiaan asti LUT-yliopistossa kehitettiin biopohjaisia vaippoja aikuisille, jotka eivät voi käydä vessassa normaalisti. Siinä vaiheessa, kun Suomesta alkoivat loppua hengityssuojaimet, laboratoriossa alettiin pikaisesti tutkia kotimaisten suojavarusteiden valmistamista.

– Keski-Suomen keskussairaalassa oleva sisareni soitti lähes hädissään, kun suojavarusteet olivat loppumassa. Pohdimme, että voisiko niitä alkaa valmistaa biopohjaista materiaaleista eli tavallaan jatkaa vaippojen kehittelyä, kertoo Laatikainen.

Laatikaisen mukaan biopohjaisten suojavarusteiden ja vaippojen ominaisuudet muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan.

LUT-yliopiston laboratorio.
Kuitukankaan valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita tutkitaan LUT-yliopiston laboratoriossa. Kalle Purhonen / Yle

Tuotanto alkaisi parin vuoden kuluessa

LUT-yliopisto kokoaa parhaillaan yrityksistä yhteenliittymää, joka aloittaisi suojavarusteiden kaupallisen tuotannon. Se on tarkoitus julkistaa vielä syksyn aikana. Tuotanto on määrä aloittaa viimeistään kahden vuoden kuluessa.

– Jos pystyisimme raaka-aineista lähtien tuottamaan kaiken Suomessa, parantaisimme omavaraisuutta ja turvaisimme huoltovarmuuden tulevaisuudessa, sanoo Laatikainen.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä pohtii uudenlaisia liiketoimintamalleja, miten suojavarusteista olisi paras tuoda markkinoille. Päättämättä on esimerkiksi se, aloitetaanko ensimmäisenä suojatakkien, hengityssuojaimien vai kirurgisten suu-nenäsuojaimien valmistus.

– Ne koneet, jotka nyt tekevät suojainvarusteita muovista, eivät välttämättä pysty hyödyntämään uutta raaka-ainetta vaan tarvitaan tuotekehitystä. Tarkoitus, että keräämme jokaiseen välivaiheeseen yritykset, joiden kanssa etenemme, pohtii Laatikainen.

LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Susanna Tella.
Käytettyjä suojaimia voidaan puhdistaa tehokkaasti vetyperokdisihöyrytyksellä, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Susanna Tella.Kalle Purhonen / Yle

Jätteiden määrä vähenee

Biopohjaisista kuitukankaista valmistettujen suojavarusteiden pitäisi vähentää merkittävästi jätteiden määrää, varsinkin jos ne pystytään tekemään biohajoavina. Tänä keväänä puolustusvoimien hankkeessa on onnistuttu myös puhdistamaan käytettyjä hengityssuojaimia.

– Niitä puhdistettiin vetyperoksidihöyrytyksellä, ja tuloksena saatiin puhdistettuja suojaimia. Testitulokset olivat hyviä, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Susanna Tella.

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä turvallisia tapoja hävittää käytettyjä biopohjaisia suojavarusteita.

Lue seuraavaksi