1. yle.fi
  2. Uutiset

Lukemattomiin lampiin ja prunneihin istutettu ruutana on selviytymisen mestari – tämä koristekarpin suomalaisversio pärjää jopa ilman happea

Sitkeää ruutanaa ei tapa heti edes hapenpuute. Vaasalaislammen kalat ovat etenkin lapsiperheiden mieleen.

ruutana
kaloja lammessa
Vaasalaislammen ruutanat nousevat illansuussa pintaan pulputtelemaan. Tarkkakorvaisimmat kuulevat niiden maiskuttelevankin.Merja Siirilä / Yle

Vaasan kaupunginsairaalan takana sijaitsevassa rehevöityneessä lammessa on ollut tänä kesänä runsaasti elämää. Vesimittareiden lisäksi lammella ihmetystä ovat herättäneet pinnalla pulputtavat ruutanat.

Ruutanoita ei ole pienessä lammessa vain muutamia, vaan useita kymmeniä, kenties jopa satoja. Määrää on hankala arvioida, sillä kalat ovat arkoja.

Vaasan kaupungin viheraluetoimi ei ole tietoinen kalojen alkuperästä. .Myöskään läheissä päiväkodissa ei tiedetä, milloin ne ovat lampeen ilmaantuneet.

Se on kuitenkin varmaa, että koska lampeen ei johda toista vesistöä, ovat ruutanat ihmisten sinne tuomia.

– Ruutana on kalana sellainen, että niitä viedään vähän joka paikkaan, sanoo Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön pohjalainen kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

Ojaharju muistaa, että kaloja Vaasan lammissa on ollut ainakin hänen lapsuutensa ajan. Hän arvelee, että kalat on istutettu lampeen kaupunkilaisten katseltavaksi ja ympäristön elävöittämiseksi, tai syöttikaloiksi.

– Mutta onkimalla niitä on hankala saada kiinni, se on aikamoinen ultimaattinen haaste. Rysään, katiskaan ja verkkoon niitä saattaa mennä, Ojaharju kertoo.

kaloja lammessa
ruutanoita on istutettu Suomessa puistolampiin ja Pohjanmaalla esimerkiksi saviprunneihin sen sitkeyden vuoksi.Merja Siirilä / Yle

"Kotikutoinen versio Japanin koristekarpista"

Luonnonvarakeskuksen tutkija ja kalabiologi Jukka Ruuhijärvi tietää, että ruutanoita on istutettu Suomessa puistolampiin ja Pohjanmaalla esimerkiksi saviprunneihin sen sitkeyden vuoksi.

– Pikkulammissa happi riittää harvoin muille kaloille, mutta ruutana selviää kyllä, Ruuhijärvi kertoo.

Ruuhijärvi uskoo myös, että kaloja on istutettu eläviksi täkykaloiksi eli syöteiksi, mutta myös tuomaan elämää puistolampiin.

Monilla paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Kokkolassa on virallisia karppilampia, mutta ruutanalammista on saatavilla vähemmän tietoa.

– Ehkä tämä on eräänlainen kotikutoinen versio Japanin koristekarpista, Ruuhijärvi kertoo.

Siinä, missä karpit täytyy kuljettaa talvehtimaan virtaavan ja hapekkaan veden luo, selviävät ruutanat jopa hapettomassa vedessä.

Tammikaivonpuisto
Ruutana voi selvitä hapettomassa vedessä tai vaikka talven yli kokonaan jäätyvässä lammessa.Merja Siirilä / Yle

Selviytymisen mestari

Ruutana on selviytymisen mestari.

Kala pärjää hapettomissa vesissä ja voi elää talvikuukaudet ilman happea. Siksi se selviytyy myös toistuvien happikatojen vaivaamissa rehevissä vesissä.

Vararavintonaan ruutana käyttää talvella maksaansa kertynyttä hiilihydraattia glykogeenia. Se hajoaa ensin rypälesokeriksi ja lopulta etyylialkoholiksi.

Ruutanoiden valloittama Tammikaivonpuisto Vaasassa jäätyy talvisin pohjaan asti. Sielläkin ruutana voi elää pohjalietteeseen kaivautuneena läpi talven.

Pienessä lammessa ei kilpailijoita

Rehevissä järvissä ja meren sisälahdissa elävä ruutana ei ole hyvä kilpailemaan muiden kalalajien kanssa ja on suuremmissa vesistöissä usein harvalukuinen. Pienessä puistolammessa sillä ei kuitenkaan ole kilpailijoita ja lisääntyä siten nopeallakin tahdilla.

Ruutanat syövät vedessä eläviä toukkia, hyönteisiä ja eläinplanktonia. Jos kalat syövät vesikirput, voi vedenlaatu heiketä kasviplanktonin lisääntyessä ja lampi rehevöityy.

Mikäli ruutanoista haluaa päästä eroon, täytyy se kalastaa esimerkiksi tiheäsilmäisen katiskan avulla. Myös tuomalla petokaloja, kuten haukia, voi kantaa saada pienennettyä.

– Mutta se, saako viimeistä kalaa pois lammesta ilman, että kuivattaa lammen kesäaikaan kokonaan, voi olla vaikeaa, Ruuhijärvi kertoo.

kaloja lammessa
Merja Siirilä / Yle

Väreilevä vedenpinta paljastaa kalat

Vaasan kaupunginsairaalan takana sijaitsevan lammen pinnalla näkyy iltaauringon paistaessa liikettä.

– Ruutanoille on tyypillistä, että ne kerääntyvät illalla pintaan ja maiskuttelevat siinä. Lammen pinnassa voi näkyä jopa tuhansia kaloja Juha Ojaharju kertoo ja sanoo maiskutuksen olevan aivan korvin kuultavissa.

Pienikin liike rannassa saa kalat säikkymään ja pakenemaan.

– .Jos lammessa olisi esimerkiksi haukia, ne alkaisivat kasvaa korkeammaksi. Ruutanat puolustautuvat kasvattamalla itseään vähän paistinpannun muotoisiksi ja, kun petoja ei ole, ne ovat särjen muotoisia, Ojaharju kertoo.

Kalat eivät ole kooltaan suuria, vaan muistuttavat viidestä-kymmenen senttimetrin kokoisia pieniä särkiä. Muutama suurempikin yksilö kuitenkin oli, mutta kameralle asti ne eivät tallentuneet - kalavaletta tai ei.

Lue lisää ruutanoista: Humalassa vai hiprakassa? Ruutana selviää talven yli alkoholin avulla

Lue seuraavaksi