1. yle.fi
  2. Uutiset

Liikennemerkin eri puolilla saman kunnan asukkailla voi olla kahdet säännöt rajanylitykseen – rajayhteisön määritelmä ihmetyttää länsirajalla

Rajayhteisön määritelmässä kuultiin paikallistuntemusta, mutta päätös ei vastaa raja-asukkaiden arkikokemusta.

rajavalvonta
Ruotsin rajan läheisyydessä asuvat ihmettelevät, kun koronakaranteeni määräytyy taajamakyltin ja maantien perusteella
Ruotsin rajan läheisyydessä asuvat ihmettelevät, kun koronakaranteeni määräytyy taajamakyltin ja maantien perusteella

Rajayhteisön määritelmä halutaan laajentaa vastaamaan Ruotsin ja Norjan rajoilla elettävää todellisuutta. Paikallisen asiointiliikenteen helpottaminen on otettu tervetulleena parannuksena, mutta rajaukset koetaan rajoilla mielivaltaisina ja arkeen sopimattomina.

Rajavartiolaitoksen mukaan esimerkiksi Torniossa rajayhteisö kattaa keskustojen eli kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannan lisäksi vain pääteiden varret. Tämä on saanut torniolaisen Joni Kaijankosken pohtimaan, mahtaako hän kuulua rajayhteisöön.

– En ole ihan varma, olenko rajayhteisöasukas. Jos näitä rajataan maanteiden mukaan, niin se on vähän kummallista – en ymmärrä. Tornio kokonaisuudessaan pitäisi olla rajayhteisöaluetta, Kaijankoski pohtii.

Joni Kaijankoski.
Joni Kaijankoski pohtii kuuluuko hän rajayhteisöön. Hänen mielestään toimivampi määritelmä olisi ollut ottaa mukaan koko kaupungin alue eikä vain osia.Jari Peltoperä / Yle

Puuluodossa, seitsemän kilometriä määritelmässä mainitusta E8-tiestä länteen asuva Seppo Kortelainen taas on ihan varma kuulumisestaan rajayhteisöön.

– Minä olen rajayhteisöasukas, aivan varmasti. Puuluoto on vanhaa Torniota. Maantietä seitsemän kilometriä ja meren kautta rajalle vielä lyhempi matka, Kortelainen laskee.

Hänen mielestään tiukka määritelmä rajayhteisölle on vain hyvästä, sillä koronan vuoksi kaikki joutuvat tekemään vähän uhrauksia.

Seppo Kortelainen istuu autossaan ja katsoo kameraan.
Seppo Kortelaisen mielestä seitsemän kilometriä E8-tieltä oleva Puuluoto kuuluu ilman muuta rajayhteisöön, onhan se vanhaa Torniota.Jari Peltoperä / Yle

Taajaman merkki osoittaa rajayhteisön reunan

Seppo Ylimäinen asuu Tornion Könölässä, parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta koilliseen. Palveluita ei kylällä ole, joten asiointiliikenne suuntautuu pääasiassa keskustan kauppoihin ja Haaparannalle.

– En tiedä, olenko rajayhteisön asukas vai en. Minusta kuntarajojen pitäisi tässä rajaseudulla olla ne, jotka sanelevat liikkumisoikeudet.

Kapteeniluutnantti Tommy Håkans Lounais-Suomen merivartiostosta asettaa rajat kartalle: Tornion keskustasta etelään rajayhteisö päättyy siihen, missä moottoritie Kemiä kohti alkaa. Pohjoisessa yhteisö kattaa Valtatien 21 varressa asuvat, eikä kyliä siitä itäänpäin.

Näin esimerkiksi Seppo Ylimäisen asuinpaikka Könölä jää rajauksen ulkopuolelle.

– Olisin toivonut Rajavartiolaitokselta vähän laveampaa tulkintaa tässä asiassa, Ylimäinen sanoo.

Rajayhteisö kattaa määritelmän mukaan Torniossa, kuten muuallakin Tornionlaaksossa ne taajama-alueet, joilta rajan yli pääasiassa asioidaan. Merkiksi kelpaa Håkansin mukaan esimerkiksi taajaman päättymistä osoittava liikennemerkki.

Lue lisää: Rajavartiosto määritteli rajayhteisön – karanteenisuositus Ruotsin ja Norjan rajoilla päättyy näiden alueiden asukkailta

Taajama alkaa -liikennemerkki Tornion Kivirannalla.
Tästä merkistä alkaa Tornion keskustaajama ja samalla rajayhteisöksi katsottava alue. Taajamamerkin taakse jäävässä osassa asuvien tulisi noudattaa omaehtoista karanteenia, jos he asioivat Haaparannalla.Antti Ullakko / Yle

Miksi rajayhteisö on sitten määritelty juuri näin?

– Sitä en lähde spekuloimaan, että minkä takia on tehty juuri näin, mutta jossain se raja on vedettävä. Globaalissa maailmassa vähän kaikki ovat tekemisissä toistensa kanssa, Håkans vastaa.

Kapteeniluutnantti Tommy Håkansin mukaan kansalaisissa määrittely on rajanylitysten yhteydessä herättänyt jonkin verran kysymyksiä, mutta ongelmia ei ole ollut.

Haaparannan kunnanneuvos Sven Tornbergin käsitys määritelmän yksiselitteisyydestä ei ole ehkä ihan yhtä auvoinen. Varsinkin rajauksessa mainitulta Valtatie 99:ltä sivussa olevien Vuonon ja Nikkalan asukkaat ovat ihmetelleet tilannetta.

– Toisaalta Rajavartiolaitos on kertonut luottavansa ihmisiin siinä, kuka katsoo kuuluvansa rajayhteisöön ja sanonut, ettei kyliä halkaista keskeltä, Tornberg sanoo.

Valtatie 21 ja E8 -merkit tien laidassa.
Tornion pohjoispuolella rajayhteisö on rajattu pääväylän, eli Valtatien 21 varteen. Sisämaan kylät eivät kuulu mukaan.Jari Vesa / Yle

Tiukkoihin rajoihin tottuu nopeasti

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtajan Tuula Ajanki sanoo, että myös Norjan rajalla rajaus on turhan tiukka.

– Määritelmän mukaan rajayhteisö kattaa esimerkiksi Kilpisjärven ja Skibotnin, mutta Skibotn on hyvin pieni kylä ja Kilpisjärven kauppoihin tulee asiakkaita koko Storfjordin kunnan alueelta ja myös naapurikunnista, Ajanki sanoo.

Ajangin mukaan Tornionlaakson neuvosto tekee parhaillaan uutta kannanottoa sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.), jotta määrittely menisi alueen arkielämää paremmin kunnioittavalla tavalla. Se noudattelee neuvoston jo aiemmin esittämää kantaa.

– Meidän alkuperäinen esityksemme oli se, että rajayhteisöön laskettaisiin kuuluvaksi Tornionlaakson neuvoston alue, eli kunnat kokonaisina lukuunottamatta Kiirunaa. Kiirunasta mukaan tulisivat ne kylät joilla on maarajaa Suomen kanssa.

Tornberg ja Ajanki pitävät päätöstä helpottaa rajayhteisön arkea joka tapauksessa hyvänä asiana. Rajalla on totuttu yhteistyöhön ja arjen jakamiseen, ja tottumus toimii valitettavasti myös toiseen suuntaan.

– Maanantaina kävin ensimmäistä kertaa Torniossa maaliskuun 10. päivän jälkeen ja kyllä se tuntui mukavalta. Tähän uuteen tilanteeseen tottuu nopeasti, mikä ei olisi hyvä alueen kehityksen kannalta, Tornberg sanoo.

Lue myös: Länsirajan ihmiset iloitsevat, kun valtakunnanraja madaltui: "Pitää varoa hymyilemästä liikaa, etteivät tekohampaat tipahda"

Lue seuraavaksi