Työryhmä ehdottaa: postia jaettaisiin kolmena päivänä viikossa vuoden 2022 alusta

Jakelun harventamista perustellaan kirjepostin määrän vähenemisellä

talous
Katoavatko postinkantajat kyläraiteilta ja konttorit kaupungeista –  Miten posti hoitaa julkisen palvelun velvoitteensa tulevaisuudessa
Katoavatko postinkantajat kyläraiteilta ja konttorit kaupungeista – Miten posti hoitaa julkisen palvelun velvoitteensa tulevaisuudessa

Valtiosihteerityöryhmä ehdottaa, että postinkannossa siirrytään kolmipäiväiseen jakeluvelvoitteeseen. Kolmipäiväinen jakeluvelvoite tulisi aloittaa vuodesta 2022.

Samaan aikaan otetaan käyttöön määräaikainen haja-asutusalueiden tiedonvälitystuki. Tuella turvataan sanomalehtien viisipäiväistä jakelua. Sen kustannukset valtiolle olisivat noin 10–15 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuki koskisi alueita, joilla ei ole kaupallisin ehdoin tilattujen sanomalehtien varhaisjakelua.

Valtiosihteerityöryhmä ehdottaa myös, että yleispalvelun nykyisestä kilpailutusvelvoitteesta luovutaan, postidatan avaamista selvitetään ja sääntelyä kehitettäisiin siten, että postinjakelua ja muita palveluja voidaan yhdistää.

Kerrostaloissa mieluummin lokeroihin kuin luukkuihin?

Ryhmän mukaan myös lokerikkojakeluun siirtyminen nykyistä laajemmin tehostaisi toimintaa ja vähentäisi postinkantajien työkyvyttömyysriskiä. Raportissa lokerikkojakelulla tarkoitetaan esimerkiksi kerrostalossa sen sisääntulokerroksessa olevaa lokerikkoa, jossa kullakin asunnolla on oma postilokeronsa. Posti jaettaisiin lokeroon, ei siis suoraan asuntoon postiluukusta.

Raportin esitelleen valtiosihteeri Olli Kosken mukaan jakelupäivien vähentämisellä on hyvin suuri merkitys kustannustehokkaan jakelun turvaamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää hänen mukaansa hyvää vuoropuhelua Postin henkilöstön kanssa.

Ehdotusten toteuttaminen edellytää muutoksia postilakiin.

– Yleispalveluvelvoite tällä hetkellä sanoo, että jakelua ja keräilyä on tehtävä viitenä päivänä viikossa. Paitsi niillä alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelua, on mahdollisuus siirtyä kolmeen päivään, kertoi Koski.

"Olen kuvitellut, että näin on jo tapahtunut"

Tavallisten kansalaisten arkeen jakelurytmin harventaminen ei välttämättä vaikuttaisi kovinkaan paljoa. Näin uskoo ainakin sallalainen Riitta Iivari-Rantala.

– Nykyään kuitenkin melkein kaikki toimii sähköisesti, että tämä ei ehkä kauheasti sitä arkea haittaisi.

Myös Hanna Mikkola on samaa mieltä.

– Itse asiassa olen kuvitellut, että näin on jo tapahtunut, koska niin vähän tulee enää paperista postia. Ihan vasta selvisi, että perjantaina ei jaeta postia, eli en usko, että se vaikuttaisi mitenkään minun elämään, Mikkola sanoo.

Postinjakaja työssään
Lotta Lamminmäki jakaa postia kesätyönään Tampereella. – Tämä on mukavaa työtä erityisesti näin hyvällä ilmalla, hän sanoo.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Rovaniemeläinen Mika Laakkonen taas olisi harmissaan jakelupäivien harventamisesta.

– Tilaan vielä aika monet laskut kirjeitse. Laskuissa on usein maksuaikaa seitsemän päivää. Tämä viivästyttäisi laskun kiertoa ja koko maksupolitiikkaa, ei vain minun kannalta vaan myös yritysten, jotka lähettäväst laskun, Laakkonen sanoo.

Lokerikkojakeluun siirtymisessä osa kantaa huolta saavutettavuuden ja erityisesti ikäihmisten puolesta.

– Itseäni ei nuorena henkilönä haittaisi, mutta jos on liikkumisrajoitteita ja hissitön talo, niin se voi olla vaikeaa, pohtii rovaniemeläinen Antti Eteläaho.

Työntekijäpuoli varuillaan

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on työryhmälle antamassaan lausunnossaan varsin kriittinen. Lausunnon mukaan viimeisen lainsäädäntömuutoksen jälkeen Posti on ”kevennetyn tiistain” ja ”joustavan perjantain” jakelumalleilla poistanut jakelupäiviä ja osa-aikaistanut jakajia.

Unioni katsoo, että Posti haluaa entisestään harventaa jakelupäiviä ja osa-aikaistaa jakajia. Tämä on johtanut siihen, että postin jakeluun ei meinaa löytyä työntekijöitä ja alan vaihtoa harkitsevat useat, koska matalapalkka-alalla osa-aikainen työ ei mahdollista elämisen edellyttämää ansiota.

– Avainasemassa on tietenkin Postin henkilöstöpolitiikka. Täältä lähtee osaava henkilöstö ja tilalle tulee opiskelijoita ja vuokratyövoimaa. Se on hyvin surullista, sanoo PAU:n Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra.

Henkilökunnasta ja sen jaksamisesta huolissaan oleva Harra haluaa lähettää terveisiä myös ministereille.

– Jokainen heikennys postialalla tietää työpaikkojen menetyksiä Suomessa.

Jaettavan määrän väheneminen on kuitenkin myös PAU:n mukaan tosiasia, jonka kaikki alan toimijat myöntävät.

Osoitteellisten kirjeiden määrä
Samuli Huttunen / Yle

Noin vuosi sitten Postissa kuohui. Työehtosopimuskiista laajeni niin, että siihen puuttuivat tuolloiset omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinne (sd.).

Sittemmin hallitusvaihdoksen myötä valtioneuvoston kanslia asetti uudelleen valtiosihteerityöryhmän arvioimaan posti- ja jakelumarkkinan tilaa, näkymiä ja muutostarpeita.

Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävä oli selvittää vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa. Lisäksi työryhmä tuli selvittää keinoja harvaan asuttujen alueiden postinjakelun turvaamiseksi. Edelleen sen kuului käsitellä palveluiden organisointiin liittyviä yhteistyömalleja. Mahdolliset vaikutukset Posti Oyj:n omistusrakenteisiin eivät kuitenkaan kuuluneet työryhmän tehtäviin.

Lue myös:

PAU Posti-esityksestä: voi mennä joko syteen tai saveen – matalapalkka-ala ei kestä lisää osa-aikatyötä ja heikompia työehtoja

Posti ei jaa kesällä kirjeitä perjantaisin – aloittaa hallintoa ja jakelijoita koskevat yt-neuvottelut lomautuksista

Posti lopetti kirjepostin jakelun tiistaisin – Viestintävirasto pyytää selvitystä