Lyöttäydyimme suomalaisostajan matkaan kiinalaiseen maskitehtaaseen – tehdas myy kasvomaskeja 11 sentillä, miksi ne ovat Suomessa monta kertaa kalliimpia?

Hintapaine on tulossa Suomeen. Sen alkupisteenä ovat tuhannet kiinalaistehtaat, kuten Xi'anissa toimiva Baoji Taidakang.

Ulla Nurmenniemi etsii Kiinan tehtailta kasvomaskeja Suomeen ja maailmalle. Hinnat putoavat hänen mukaansa nyt nopeasti. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

XI’AN/HELSINKI. Kaljujen mallinukkepäiden kasvoja peittää tämän vuoden hittituote. Sitä löytyy sinisenä, turkoosina ja valkoisena. Jotkut näyttävät ankan nokalta, ja jonon jatkona on hempeitä pinkkejä kuvioita.

Baoji Taidakang -tehtaan myyntijohtaja Zhang Xiao Dong antaa Ulla Nurmenniemelle ruutupaperikuvioisen suojatakin päälle ja siniset muovisuojukset kenkiin. Tuulikaapissa seinästä toiseen pyyhkivä ilma desinfioi vieraat, ja sitten astutaan sisään.

Olemme Xi'anin kaupungin kupeessa, ja Nurmenniemi on suomalainen terveysalan konsultti. Hän on matkannut tänne Pekingistä kauppamielessä, sillä hän kartoittaa Kiinan teollisuuden uutta kultaa eli kasvomaskeja. Nurmenniemi myy kirurgisia suojamaskeja hoitolaitoksiin ja on tänä vuonna vieraillut lukuisissa tehtaissa.

Baoji Taidakang on yksi tuhansista tehtaista, jotka polkaisivat maskituotannon käyntiin Kiinassa vauhdilla koronapandemian alettua. Tehtaalla valmistuu viisi miljoonaa maskia päivässä.

Maantieteellisesti paikka on symbolinen. Täältä lähti aikanaan Silkkitie eli maailmankaupan muinainen valtaväylä.

Kiina tuottaa suuren osan maailman kasvosuojaimista, ja tänä vuonna niitä lähtee maailmalle monin verroin enemmän kuin koskaan. Varaulkoministeri Ma Zhaoxu on sanonut, että maalis-toukokuussa Kiina vei yli 70 miljardia maskia, kun koko viime vuonna maailmassa tuotettiin New York Timesin tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) runsaat 20 miljardia maskia.

Maskit lähtevät Baoji Taidakangin tehtaalta 11 eurosentillä. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Tehdassalissa kolkkaa, puhisee ja sihisee isojen koneiden muodostama liukuhihna. Lohikäärmeen lailla kiemurteleva tuotantolinja pukkaa ulos sinivalkoisia kirurginmaskeja. Työntekijät niputtavat ne nopeassa tahdissa muovipakkauksiin.

Tuotanto on kasvanut, mutta myynti laskenut. Huhtikuusta toukokuuhun maskien myynti laski Kiinassa parikymmentä prosenttia, kertoo Sina Financial -talousjulkaisu. Tämä näkyy myös hinnoissa.

– Ennen koronavirusta kymmenen maskin paketti maksoi kaksi renminbiä [0,25 euroa]. Kovimpaan tartunta-aikaan yksi maski oli viisi renminbiä [0,6 euroa]. Nyt hinta on vakiintunut 1,5 renminbiin [0,18 euroa] per maski, Zhang laskee.

Tehdas tarjoaa hoitolaitoksille sopivia tyyppi II:n kirurginmaskeja noin 11 eurosentillä. Nurmenniemestä pyyntö on kohtuullinen. Neuvotteluissa hintaa saadaan ehkä vielä tingittyä.

– Maskit ovat vielä kalliita verrattuna hintatasoon ennen korona-aikaa. Mutta ne ovat tulleet mukavasti alas korkeasta piikistä, Nurmenniemi arvioi.

Kiinalaisessa kaupassa maskin voi ostaa noin 20 eurosentillä. Se on halpa hinta, kun vertaa Eurooppaan. Zhang kertoo paikallisen opiskelijan nähneen yhtiön maskeja kaupassa Saksassa ja lähettäneen ilahtuneena viestin tehtaalle.

– Hinta oli kahdeksankertainen täkäläiseen verrattuna, Zhang hymähtää.

Suomen hinnat ovat moninkertaiset

Suomessa tilanne on melkein sama kuin saksalaisesimerkissä edellä.

Samantasoiset tuotteet, joita Nurmenniemelle tarjotaan Kiinassa, maksavat Suomessa ostopaikasta ja pakkauskoosta riippuen 0,40–1,20 euroa kappale.

Tässä jutussa puhutaan I- ja II-tyypin kertakäyttöisistä suu-nenäsuojista. Niitä on sairaaloissa, hoivatyössä ja nyt myös kansalaiskäytössä – voit lukea lisää erilaisista suojista tästä linkistä.

Mikä selittää sen, että samaa tuotetta voidaan ostaa Kiinassa halvalla ja myydä Suomessa kalliilla?

Osan selittää se, että kuluttajamaskeihin lisätään meillä 24 prosentin arvonlisävero. Hintaan lisätään myös rahti- ja tullauskustannukset. Keskeisin tekijä on kuitenkin jälleenmyyjän ja maahantuojan myyntivoitto eli kate.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Yle kysyi useilta maahantuojilta ja jälleenmyyjiltä, millaisia katteita maskikaupassa pyörii. Yksikään toimija ei paljastanut katettaan, mikä onkin kaupan alalla normaali käytäntö.

Esimerkiksi Keskon hankintapäällikkö Jenni Moisanen ja S-ryhmän valikoimajohtaja Janne Paananen vastaavat, ettei yksittäisten tuotteiden katteita kerrota. Samoin toimivat niin sanotut halpatavaraketjut.

– Yleisesti myyntihinnat elävät kilpailutilanteen mukaan. Kun kysyntä on kova, hinnat ovat korkealla, ja sillä on iso merkitys, mihin hintaan on tilannut tavarat, vastaa Puuilo-ketjun toimitusjohtaja Juha Saarela.

Erien ostohinnalla onkin iso merkitys.

Vielä keväällä ja alkukesästä maskit olivat kalliita, kun koko maailma tappeli niistä. Alan toimijoiden mukaan kalliilla ostettuja maskeja on vielä varastoissa, koska kesällä niitä ei juuri mennyt kaupaksi, eivätkä kauppiaat halua ottaa niistä takkiin.

Mutta nyt painetta tuo se, että hintakilpailu on saapunut Suomeenkin.

S-ryhmä pudotti maskien hintoja viime viikolla reippaasti. Kotimaisen Elers Medical Finlandin Kiinassa valmistaman suu-nenäsuojan hinta suorastaan romautettiin muutamassa päivässä: 50 kappaleen hinta putosi ensin 59,90 eurosta 39,90:een ja vielä 19,90 euroon.

Tällainen hinnanmuutos on erittäin poikkeuksellinen. Oliko katteissa niin paljon ilmaa?

– Tilanne on muuttunut, ja seuraamme koko ajan kysynnän ja saatavuuden kehitystä. Päivä kerrallaan mennään ja tämä on se hinta, jolla nyt operoidaan, valikoimajohtaja Paananen vastasi viime viikolla.

Hinnat vaihtelevat rajusti jopa samoissa tuotteissa. Motonet-ketjun kaupoissa Elersin maskit ovat S-ryhmään nähden tuplahintaisia.

– Jos kilpailija on saanut uusia eriä halvempaan hintaan, näin voi olla. Meilläkin hinnoittelua pyritään kyllä katsomaan parin-kolmen päivän sykleissä, Motonetin toimitusjohtaja Toni Stigzelius sanoo.

"Tiedän, että tavaraa on jäänyt käsiin"

Keväällä maahantuodut tuotteet saattoivat olla sitä sun tätä.

Oli pulaa raaka-aineesta ja valmistajista. Globaali kilpailu pompautti hinnat pikavauhtia pilviin.

Esimerkiksi Porissa toimiva Suomen Hoivatarvike myi vielä tammikuussa 50 kappaleen maskipakettia 5,90 eurolla. Arvonlisävero oli mukana hinnassa, eli kappalehinta ostajalle oli 12 senttiä per maski.

Kun korona alkoi, maskit loppuivat yrityksen saksalaiselta vakiotoimittajalta ja koko Euroopasta. Muun muassa kotihoidon ja hoivakotien ammattilaisille maskeja myyvä yritys jäi odottamaan.

– Tarjoajia oli keväällä pilvin pimein, mutten uskaltanut lähteä niin sanotusti kikkailemaan. Kaikennäköistä sertifikaattia oli mukana, mutta kuten nyt tiedetään, monet niistä olivat tekaistuja, toimitusjohtaja Toni Kaarto sanoo.

Kun maskeja alkoi taas valua tutulle toimittajalle, hinnat olivat kymmenkertaiset. Paketin hinta pomppasi yli 50 euroon, josta se on hiljalleen laskenut tämän viikon alun 38,50 euroon.

Välistävetäjiä tuli käyttämään tilannetta hyväksi. Kaarron asiakkaat tietävät, mitä rahalla kuuluu saada, mutta kuluttajille maskit ovat uusi asia.

– Pintapuolisesti katsomalla ei erota, suodattaako maski 80 vai 99 prosenttia. Mutta niiden sisäänostohinnat ovat ihan erilaiset. Siinä voi olla välistävetäjillä paikkaa.

Baoji Taidakangin tehdas tuottaa viisi miljoonaa maskia päivässä. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Toisaalta osa kauppiaista turvautui entuudestaan tuntemattomiin myyjiin, koska halusi pystyä myymään asiakkailleen jotain.

– Jos osti ison erän maskeja isolla riskillä, sitä riskiä on varmasti myös hinnoitellut jonkin verran tuotteisiin sisään, sanoo alalla toimivan Carevon toimitusjohtaja Jussi Aulin.

– Ja tiedän, että tavaraa on jäänyt myös käsiin. Etenkin sellaista, joka ei ole ollut sitä mitä on tilattu.

Tilanteen sekavuudesta kertoo sekin, että Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle lähetettiin alkukesään mennessä testattavaksi lähes 300 erilaista maskia. Testauksia teettivät jälleenmyyjät tai valmistajat, jotka halusivat varmistua siitä, että tavara todella oli sitä mitä piti.

Noin puolet 300 maskista oli tyyppiä I eli niiden oli määrä suodattaa ainakin 95 prosenttia hiukkasista. Neljäsosa maskeista ei läpäissyt testiä.

Se oli kevään merkittävin juttu, sanoo VTT:n tutkimustiimipäällikkö Kirsi Aaltola.

– Osa jäi 95 prosentista selvästi. Ykköstyypin maski on laatuvaatimuksiltaan suhteellisesti kepein, joten varmasti siksi siinä oli eniten heikkolaatuista tuotetta.

Rajan alittaneissakin maskeissa suodatusteho oli kuitenkin yleensä yli 70 prosenttia, Aaltola sanoo. Täysin kelvottomia maskeja oli joukossa vain vähän.

Kuluttajamaskien suodatustehoa ei ole säännelty. Siksi heikompiakin maskeja saa myydä, kunhan kuluttaja tietää mitä ostaa. Loppukesästä maskeja ja kankaita on jälleen alkanut tulla testattavaksi, ja laatu on Aaltolan mukaan parantunut.

– Kun tämä bisnes oli myllerryksessä, paketissa saattoi olla muuta kuin paketissa luki. Mutta nyt näyttäisi siltä, että heikot tuotteet ovat vähentyneet.

Nurmenniemi: Kiinasta pitää etsiä laatua

Kun kansa tottuu maskeihin, niiden kysyntä jatkuu ja kasvaa.

Näin miettii Baoji Taidakang -maskitehtaan myyntijohtaja Zhang Xiao Dong.

– Kasvomaskeista tulee samanlainen päivittäinen välttämättömyys kuin paperinenäliinoista. Niitä tullaan käyttämään kaikkialla, kun ihmiset ovat nyt vuoden aikana tottuneet niihin, Zhang vakuuttaa Ylelle.

Baoji Taidakangin tuotannosta puolet myydään Kiinassa, puolet ulkomailla. Suurimmat ulkomaiset ostajat ovat Saksa ja Australia. Suomeen ei toistaiseksi ole tehty kauppoja.

Neljäntoistatuhannen työntekijän konsernin valtavaa tehdasaluetta ollaan laajentamassa. Baoji Taidakang halusi aluksi tehdä maskeja omaan tarpeeseensa. Maskitehdas on sille pieni siivu hotellien, kiinteistöjen ja rakennusteollisuuden rinnalla, mutta kasvanut nopeasti.

Nopea käyntiin polkaisu ei ole ihme. Kiina on pönkittänyt maan yritysten suojavarustetuotantoa halvoilla lainoilla, viranomaistuella ja nopeilla toimiluvilla.

Taidakangin tehdas sai viranomaisilta teknistä apua. Ministeriö lähetti asiantuntijoita tehtaaseen kahdeksi kuukaudeksi. He neuvoivat kädestä pitäen tuotannon aloittamisessa ja hygieniassa.

Kun huonolaatuisista kiinalaismaskeista nousi Euroopassa keväällä skandaali, Kiina vastasi perustamalla niin sanotun valkoisen listan. Listalla on vain kiinalaiset ja kansainväliset laatuvaatimukset läpäiseviä tehtaita, ja vain listalle päässeet saavat viedä tavaraa maasta.

Myyntijohtaja Zhang Xiao Dong ja konsultti Ulla Nurmenniemi (kuvassa taka-alalla). Dongin mukaan tehtaassa on siirrytty kolmesta vuorosta kahteen. Kiinassa maskien käyttö on vähentynyt, mutta muualta maailmasta odotetaan kasvua. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Terveysalan konsultti Ulla Nurmenniemi on tyytyväinen näkemäänsä. On tärkeää, että yhteistyökumppani on valkoisella listalla. Tehdas on silti vielä piirun päässä EU:n vaatimasta CE-merkinnästä. Nurmenniemi aikoo odottaa, että tuotteet saavat merkinnän.

Vaikka Kiinassa on jo kymmeniä tuhansia maskitehtaita, sopivan löytyminen on yhä kuin aarre.

– Maskeja on helppo löytää, mutta ei sellaisia, jotka täyttävät eurooppalaiset laatuvaatimukset ja jotka on dokumentoitu riittävällä tasolla, Nurmenniemi sanoo.

Myyntijohtaja Zhang laskee joutuvansa hakemaan maskeille 64 erilaista lupaa.

Silti tehdas suunnittelee jo uusia maskeja. Tehdas on juuri alkanut tuottaa pinkkejä kasvomaskeja lapsille. Koulut ovat alkaneet, ja nyt kartoitetaan ideoita uusiin malleihin.

– Olemme lähettäneet työntekijöitämme kentälle Kiinaan ja Malesiaan seuraamaan, millaisia maskeja tarvitaan, Zhang sanoo.

Suomessa tehdään kalliita pakkohankintoja

Suomessa saatetaan tänä syksynä olla tilanteessa, jota myyntijohtaja Zhang kuvasi: maskeihin aletaan tottua.

Se tarkoittaisi pysyvästi isoa markkinaa.

Jo nyt maskeja kuluu terveydenhuollossa valtavasti. Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa kirurgisia suu-nenämaskeja tarvitaan hankinnoista vastaavan toimialajohtaja Jyrki Putkosen mukaan miljoonasta puoleentoista kappaletta viikossa.

Putkonen laskee, että HUS pulittaa maskista nyt 16-30 senttiä kappaleelta.

– Normaalihinta on kymmenen sentin korvilla, hän sanoo.

Ylimääräinen kymmenen senttiä per maski tarkoittaa HUS:lle 100 000–150 000 euron ylimääräisiä kuluja joka viikko eli yhteensä jopa 600 000:ta euroa kuukaudessa.

Välttämättömien ostojen laskun maksavat veronmaksajat. Sairaanhoitopiirejä on 20, ja lisäksi tulevat esimerkiksi kuntien ja hoitolaitosten ostot. Vähävaraisille maskeja jaetaan ilmaiseksi.

– Hinnat ovat laskeneet merkittävästi keväästä, mutteivät ole vielä niin sanotusti normaalitasolla. Toimitukset ovat kyllä olleet tilauksen mukaisia, sanoo Satakunnan sairaanhoitopiirin logistiikka- ja hankintajohtaja Juha-Pekka Heikkonen.

Baoji Taidakangin tehdas sai valtiolta apua tuotannon aloittamiseen. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Korona-aikana sairaanhoitopiirit ovat tehneet poikkeusvaltuuksin vain suorahankintoja, joita on täydennetty Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoilla.

Nyt suorahankinnoista ollaan siirtymässä takaisin kilpailutuksiin. Huoltovarmuuskeskus ja valtionhallinnon hankintayksikkö Hansel ovat avaamassa kilpailutusjärjestelmää (siirryt toiseen palveluun), ja etunenässä on juuri Satakunnan sairaanhoitopiiri. Se on tekemässä ensimmäistä kilpailutusta jo syyskuun alkupuolella.

Kevään kaltaisia isoja ennakkomaksuja ei enää juuri pyydetä, ja ostaja voi jo edellyttää, että maskit läpäisevät testit. Kilpailutusten on määrä säästää rahaa, nyt kun tilanne on parantunut.

– Ollaan menossa kohti normaalitilannetta. Pyritään kilpailutukseen, mutta pidetään yllä valmiutta suorahankintaan, tiivistää Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteiden hankintayksikön johtaja Rain Mutka.

Suorahankintojen yksityiskohdista kuitenkin vaietaan.

Kauppojen yhteydessä kerrotaan kokonaissummat, kuten Huoltovarmuuskeskuksen tuoreimman hankinnan (siirryt toiseen palveluun) yhteydessä. Sen hinta on sata miljoonaa euroa, ja rahalla on määrä hankkia sata miljoonaa suu-nenäsuojaa ja muita varusteita.

Mutta Huoltovarmuuskeskus ei kerro Ylelle, mihin kappalehintaan se saa maskeja hankituksi. Mutkan mukaan se on salassapidettävää tietoa.

Aihe on vaikea, sillä se liittyy suoraan kotimaiseen maskituotantoon.

Kestääkö kotimainen tuotanto kiinalaisen paineen?

Suomessa valmistetun suu-nenäsuojan on vaikea päästä hinnassa kiinalaisten tasolle.

Ja miten se voisikaan päästä? Tuotantokulut pitäisi painaa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa niin alas, että ne olisivat edes lähellä autoritäärisissä aasialaismaissa toimivien teollisuusjättien vastaavia.

Se vaatisi tehokasta automaatiota, minimaalisia työvoimakuluja ja jättimäisiä tilauksia.

– Se käsitys meillä on, ettemme pääse ihan Kiinan hintatasoon. Meidän täytyy lähteä siitä, että tuotteiden laatu, jäljitettävyys ja toimituskyky on se, millä kilpaillaan, sanoo kotimaisen Lifa Airin toimitusjohtaja Johan Brandt.

Lifa Airilla on tehtaat Suomessa ja Kiinassa sekä omaa materiaalituotantoa. Se on Ahlström-Munksjön ja Filterpakin yhteistyön lisäksi toinen näkyvä kotimainen toimija, joka on lähtenyt isosti maskintuotantoon. Julkisena tukena Lifa Airilla on lainarahaa Business Finlandilta ja sopimuksia toimituksista muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Ahlström-Munksjön ja Filterpakin valmistamat Nesu-kansalaismaskit maksavat K-kaupoissa runsaat 1,05 euroa kappale, Lifa Airin maskit 80 senttiä kappale. Vastaavia kiinalaisia saa puolet halvemmalla.

Monella kuluttajalla on varaa ostaa suomalaisia avainlipputuotteita, julkisilla toimijoilla ei ainakaan pitkällä aikavälillä. Ne ostavat miljoonia kappaleita, ja ellei hinta ole hyvin lähellä tuontitavaran hintaa, EU-säännellyt kilpailutukset päättävät asian kiinalaisten eduksi.

Hintaero ei välttämättä ole tähtitieteellinen, koska maskinvalmistus on lähes täysautomatisoitua. Ylen haastattelemat toimijat uskovat, että kotimainen maski voi päästä noin 5-10 sentin päähän kiinalaisesta. Lifa Airin Brandt uskoo, ettei ero ole monta senttiä.

Enempää se ei saa ollakaan. Kun sairaanhoitopiirit saavat nyt ostettua maskeja noin 20-30 sentillä, muutamakin sentti tarkoittaa äkkiä 10-20 prosentin eroa kiinalaismaskien eduksi.

– On ehdottoman hyvä, että Suomessa on kotimaista tuotantoa, jotta huoltovarmuus toteutuu jos maailmanmarkkinat menevät uudestaan tukkoon. Kaikki varmasti hyväksyvät tämän asian, sanoo Carevon toimitusjohtaja Jussi Aulin.

– Mutta kun julkinen sektori ostaa maskit julkisella rahalla, kysymys on siitä, kuinka suuri hintaero meillä ollaan valmiit hyväksymään. Siitä pitäisi keskustella myös poliittisella tasolla.

Yleisestä poliittisesta keskustelusta ei ole vielä mitään merkkejä. Huoltovarmuuskeskus valmistelee tukea kotimaisen tuotannon säilyttämiseksi.

– Kotimaisen tuotannon säilyttäminen on vahvassa valmistelussa, osa pitkän aikavälin suunnittelua. Mutta se on enemmän meidän sisäistä toimintaamme, johtaja Rain Mutka sanoo.

Yhtälö on hankala. Kotimaista tuotantoa kaivataan kipeästi kriisiaikana. Mutta jos ajat normalisoituvat, markkinoiden on oltava avoimet. Myös HUS toivoo, että kotimaiset tuottajat saavat puristettua hintansa alas.

– Pitkällä aikavälillä on oltava varsin hintakilpailukykyinen, että pärjää kilpailluilla markkinoilla, sanoo toimialajohtaja Jyrki Putkonen.

Ulla Nurmenniemi testauttaa tehtaan maskit Suomessa. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

"Tässä tilanteessa voisi avoimesti kilpailuttaa"

Xi’anissa konsultti Ulla Nurmenniemi lähtee paluumatkalle kohti Pekingiä. Hänellä on mukanaan maskeja, jotka hän aikoo lähettää Suomeen testattaviksi.

Mihin hintaan maskit päätyvät Suomen markkinoille? Nurmenniemi laskee, että euron hintainen maski on jo liian kallis.

– Riippuu välittäjien määrästä. Mutta jos maski toimitetaan suoraan asiakkaalle, hinta ei missään tapauksessa nouse 30-40 sentistä kovin paljon, hän laskee.

Nurmenniemi on seurannut Suomen tilannetta ja kevään skandaaleja. Hän tietää, ettei maskitilauksia ole kilpailutettu avoimesti pandemian aiheuttamaan kiireeseen vedoten. Nurmesniemi ihmettelee jälki-ilmoituksina kerrottuja miljoonien eurojen hankintoja, joiden sisällöstä ei kerrota.

Sopivien kiinalaisten tavarantoimittajien tietoja kerättiin suomalaistoimijoiden käyttöön jo keväällä.

– Huoltovarmuuskeskuksen tyyppisen toimijan etsimät korkeatasoiset suojaimet terveydenhuollon tarpeisiin ovat aika helposti kartoitettavissa. Korona-aikaa on ollut jo kauan. Tässä vaiheessa voisi kyllä ihan avoimesti kilpailuttaa.

Juttua varten on haastateltu myös Elers Medical Finlandin toimitusjohtajaa Niklas Elersiä, Lumi Dentalin kehitysjohtajaa Jukka Kuosmasta ja edunvalvontajärjestö Sailab-Medtech Finlandin toimitusjohtajaa Laura Simikiä.