Nämä Alvar Aallon tuntemattomat helmet jäävät monilta huomaamatta: kaksi taloyhtiötä nousi arvoonsa vasta peruskorjauksen jälkeen

Seppo Laine on elänyt lähes koko elämänsä Aalto-talossa.

Alvar Aalto
Syntyperäinen kelakartanolainen Seppo Laine katselee ullakon parvekkeelta pihamaalle.
Alvar Aallon arkkitehtitoimisto toteutti laskutavasta riippuen noin 300 kohdetta. Seppo Laine on elänyt lähes koko elämänsä talossa, joka on yksi Suomen arkkitehti-ikonin tuntemattomista helmistä.

Helsingin Munkkiniemessä, vain kolmen korttelin kävelymatkan päässä Alvar Aallon kotitalosta, seisoo viuhkamaisena ryppäänä neljä punatiilistä kerrostaloa.

Melko tavallisen näköiset 50-luvun rakennukset jäävät monilta huomaamatta.

Tämä Kelakartanoksi nimetty kohde kätkee kuitenkin sisälleen samoja nerokkaita ratkaisuja, jotka nostivat Alvar Aallon maailman maineeseen.

Taloyhtiön syntyperäinen asukas, Seppo Laine, ymmärtää nyt kotinsa arvon, mutta lapsena hän ei piitannut arkkitehtuurista rahtuakaan. Hän viihtyi Kelakartanossa aivan muista syistä.

– Tämä oli ihanteellinen kasvuympäristö. Pelkästään tässä meidän talossa oli kolmisenkymmentä minun ikäistäni poikaa. Kavereita löytyi rosvo- ja poliisileikkeihin, Laine kertoo.

Munkkiniemi oli 50-luvulla nuorten perheiden uusi lähiö eikä mikään unelias eläkeläisten kaupunginosa. Aalto piirsi neljän kerrostalon kokonaisuuden Kansaneläkelaitoksen työsuhdeasunnoiksi. Hän sai toimeksiannon kerrostaloryhmän suunnittelemiseksi voitettuaan ensin Kelan pääkonttoria koskevan arkkitehtikilpailun. Asuintaloyhtiöstä tuli pääkonttorin tapaan punatiilinen.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon vuonna 1954, ja perheet asuivat nykymittapuulla ahtaasti. Valtaosa 177 huoneistosta on noin 50-neliöisiä kaksioita tai 30-neliöisiä yksiöitä. Seppo Laine jakoi lapsuudessaan makuuhuoneen siskonsa ja veljensä kanssa. Naapurin yksiössä asui nelihenkinen perhe. Kelan johtoporras asui väljemmin ylimmissä kerroksissa.

Alvar Aallon kotitalolta on vain viiden minuutin hiihtomatka Kelakartanolle.
Alvar Aalto poikkesi Kelakartanolla talvella suksilla. Hänen kotitaloltaan kohteeseen on parin minuutin hiihtomatka. Miika Koskela / Yle

Rakennusten kivijalkaan Aalto suunnitteli liikehuoneistoja ja tilan valintamyymälälle. Neljä- ja viisikerroksiset talot rakennettiin lähes katujen reunaan kiinni siten, että niiden väliin jäi laaja puistikkoalue.

Siellä Seppo Laine rakensi talvisin ensimmäiset lumilinnansa.

Vartuttuaan aikuiseksi Laine muutti omilleen Laajalahteen, mutta jo 10 vuoden jälkeen alkoi kaivata takaisin lapsuutensa kasvuympäristöön Munkkiniemeen. Hän säästi vaimonsa kanssa ensiasunnon ostoa varten. Kun vanhempien omistamasta Kelakartanon kaksiosta lähti vuokralaiset, Laine näki siinä hyvän väliaikaisratkaisun.

Se jäikin pysyväksi.

Kerrostaloista kolme on pohjamuodoltaan yksinkertaisia suorakaiteita. Yksi, katujen kulmauksessa sijaitseva rakennus on eri suuntiin polveileva.
Kerrostaloista kolme on yksinkertaisia suorakaiteita. Katujen kulmauksessa sijaitseva rakennus polveilee eri suuntiin. Alvar Aalto -säätiö

Kun suojeltua taloa korjataan, mallia katsotaan vanhoista valokuvista

Nyt 15 vuotta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Seppo Laine on vienyt taloyhtiössä läpi kaikki isot remontit, joita on tehty peräti 12 miljoonalla eurolla. Asemakaavalla suojellun Kelakartanon peruskorjaukset on tehty arkkitehdin alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen. Museo- ja säätiöihmiset ovat tulleet Laineelle tutuksi.

Kun korjauksia tai muutoksia tehdään, niistä neuvotellaan Helsingin kaupunginmuseon ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Kunnostuksissa pitää huomioida suojelun tuomat rajoitteet.

Suojelu koskee julkisivua ja yleisiä tiloja. Omissa asunnoissaan asukkaat voivat remontoida vapaasti, mutta säätiö kommentoi asuintilojenkin kunnostusratkaisuja kysyttäessä.

Myös Laineilla on remontoitu. Kun perheen lapset eivät enää sopineet samaan makuuhuoneeseen, Laineet ostivat naapurin yksiön ja puhkaisivat välistä seinän. Keittiökin on modernisoitu.

Joskus käsitys yksityisestä ja yleisestä aiheuttaa rajanvetoja.

Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä museoihmiset puuttuivat Laineen mukaan jopa saunan pesutilojen eteisen rakenneratkaisuihin.

– Silloin tuli sellainen olo, että talon täytyy elää ihmisten mukana. Mutta kyllä kaikkia tyydyttävät ratkaisut ovat aina löytyneet, Laine sanoo myhäillen.

Kelan johtoportaan asuntoihin johtavassa rappukäytävässä on vähän erikoisemmat ikkunaratkaisut.
Yhteen neljästä talosta tehtiin Kansaneläkelaitoksen johtajien asunnot, ja näihin johtava rappukäytävä sai muita enemmän arkitehtonista huomioita. Laineen mukaan pihamaalla vierailevat arkkitehtuuriopiskelijat pysähtyvät usein kuvaamaan portaikkoon valoa antavia ikkunoita. Miika Koskela / Yle

Hiljattain yhdessä neljästä talosta alimman kerroksen asuntojen puiset piha-aidat palautettiin alkuperäisen näköiseksi. Mallia katsottiin vanhoista valokuvista. Tänä keväänä taloyhtiön uudet yhteistilat valmistuivat entiseen koksipannuhuoneeseen, joka oli jäänyt kaukolämmön myötä tarpeettomaksi.

300 kohteen rakennusperintöä vaalii yksi arkkitehti

Aalto-kiinteistöjen kunnostustöihin liittyviin kysymyksiin vastaa työkseen Jonas Malmberg. Hän on Alvar Aalto -säätiön rakennusperinnön vaalimisesta vastaava arkkitehti. Aallon vuonna 1923 perustettu toimisto ehti toteuttaa laskutavasta riippuen noin 300 kohdetta, ja iäkkään rakennuskannan ylläpidossa riittää töitä.

Malmberg omien sanojensa mukaan “sukkuloi” rakennusten omistajien, käyttäjien, suunnittelijoiden ja museoviranomaisen tarpeiden ja toiveiden välissä. Isommissa projekteissa hän on mukana suunnittelun aloittamisesta aina työmaan lopputarkastukseen saakka.

– Aallon toimistossa varioitiin saman tyyppisiä materiaaleja ja ratkaisuja aina 20-luvun alusta 90-luvulle saakka. Eri kohteiden mukana olemme löytäneet sekä onnistuneita että epäonnistuneita korjaustapoja, ja näistä välitämme tietoa hankkeisiin ryhtyville, hän kertoo.

Arkkitehti Jonas Malmberg työpaikallaan Alvar Aallon ateljeessa.
Arkkitehti Jonas Malmberg työpaikallaan Alvar Aallon ateljeessa. Miika Koskela / Yle

Vuoden alussa säätiössä aloitti myös konservaattori, joka tuo oman lisänsä ohjauksen ja neuvonnan palettiin.

– Kenties hänen ammattitaidollaan päästään kiinni patinan, materiaalien autenttisuuden sekä ikääntymisen, ja sen mukanaan tuoman kauneuden vaalimiseen ja ymmärtämisen, Malmberg visioi.

Malmbergin mukaan vanhat rakennukset ovat uhanalaisimmillaan juuri ennen ensimmäisiä peruskorjauksia. Etenkin maallikon silmissä ne näyttävät silloin vanhanaikaisilta.

Alvar Aalto oli samoilla linjoilla.

Hänen mukaansa suunnittelutyön onnistumista saattoi arvioida vasta kolmisenkymmentä vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Jos rakennus on silloin vielä toimiva ja esteettisesti miellyttävä, se katsotaan ylläpitämisen arvoiseksi.

Arkkitehtien näkemys osoittautui oikean suuntaiseksi myös Kelakartanon osalta. Vaaleaa funkiskautta seurannutta punatiilityyliä pidetään nykyään Aallon arkkitehtuurin kypsimpänä ilmentymänä.

Talon syntyperäinen asukas Seppo Laine kertoo, että turisteja on alkanut näkyä pihamaalla putkiremontin valmistuttua vuonna 2010 – siis yli 55 vuotta rakennusten valmistumisen jälkeen. Kohteen arvostusta lisäsivät kaupunginmuseon suojelupäätös ja alkuperäistä mukaillen tehdyt peruskorjaukset.

Aivan helppoa vanhan säilyttäminen ei aina ole ollut.

Esimerkiksi ikkunaremontti otti taloyhtiössä pari vuotta, koska alkuperäiset pokat ja lasit haluttiin korjata paikan päällä. Uusien asentaminen olisi tullut paljon halvemmaksi, mutta vaihtamalla vanha uuteen olisi menetetty pala arkkitehtuurin historiaa.

Syksyllä valmistuu Vantaan ainoan Aalto-kohteen peruskorjaus

Alvar Aalto -säätiön arkkitehdilla Jonas Malmbergilla on syksyllä työpöydällään erään rivitaloyhtiön peruskorjauksen lopputarkastus. Finnairin edeltäjälle Aero oy:lle suunnitellut työsuhdeasunnot ovat Vantaan ainoa Aalto-kohde.

Aerolan asuinalue koostuu kahdesta rivitalonpätkästä.
Vaaleaksi rapattu Aerolan kokonaisuus rakennettiin vuosina 1953–55.Miika Koskela / Yle

Helsinki-Vantaa valmistui juuri ajoissa vuoden 1952 kesäolympialaisiin, ja heti lentokentän avajaisten jälkeen Aallon arkkitehtitoimisto sai toimeksiannon suunnitella korjaamohenkilökunnalle asuntoja lentokentän läheisyyteen.

Ensimmäisissä luonnoksissa asuinalueesta kaavailtiin mittavampaa kyläyhteisöä, johon olisi kuulunut myös neljä kerrostaloa sekä muutamia omakotitaloja. Suunnitelmista toteutui lopulta vain kaksi identtistä 2-kerroksista rivitaloa. Taloissa on yhteensä parikymmentä eri kokoista asuntoa, ja samalla tontilla rivitalojen välissä on taloyhtiön sauna- ja pesutuparakennus.

Toisen asuintalon peruskorjaus on jo valmistunut, ja toisessa rakennetaan vielä sisätiloja. Urakoitsijat Matti Heekki ja Kimmo Väliniemi myöntävät, että nyt pari vuotta kestänyt työ tuntuu hiukan hullujen hommalta.

Näkymä Aerolan sisäpihalle.
Ikkunalaudat, -karmit ja -ruudut ovat alkuperäiset.Miika Koskela / Yle

– Ainahan tällaisessa saneerauskohteessa tulee yllätyksiä. Kun mitään ei vaihdeta uuteen, tämä on vaatinut paljon käsityötä. Ikkunat, ovet ja kaapistot ovat kunnostettu paikan päällä, Väliniemi kertoo ja pyörittää päätään.

Sisällä näyttää aivan samalta kuin 50-luvulla, mutta kaikki on viimeisen päälle kunnossa. Keittiökalusteet ovat osin alkuperäisiä, osin puusepällä vanhan mallin mukaan teetettyjä kopioita. Väliovien metallisia pukkikahvoja metsästettiin purkutyömailta ja nettikirppareilta.

Muutoksiakin on tehty. Asuintilojen lattioihin vaihdettiin linoleumin sijaan Aallon monille muille kohteille tyypilliset kalanruotoparketit. Portaikkojen askelmat päällystettiin kuitenkin linoleumilla juuri niin kuin ennen.

Keittiökaapistot on joko kunnostettu paikanpäällä tai rakennettu uudestaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
Tässä huoneistossa yläkaappi on entisöity ja alakaappi on teetetty puusepällä vanhan mallin mukaan. Miika Koskela / Yle

– Moni kirvesmies kävi kokeilemassa hommaa, mutta vain yksi suoriutui työstä, Matti Heeki kuvailee linoleumin asentamista.

Urakoitsija Kimmo Väliniemi kertoo, että vaikka suojelun asettamat rajoitteet lisäsivät työn määrää, ja hintaa kohteille tuli saman verran kuin uudelle vastaavalle, hän ei tekisi mitään tosin.

Alkuperäisten ratkaisujen kunnioittaminen takaa sen, että kohteita osataan arvostaa vielä vuosikymmenten päästä.

Toisin kuin Kelakartanossa, Aerolassa ei ole yhtään alkuperäisiä asukkaita. Taloyhtiö tyhjennettiin täysin ennen peruskorjausta. Urakoitsija Matti Heeki arvelee, että entisöityihin kohteisiin muuttaa 50-luvun hengestä välittäviä asukkaita. Hän on varannut jo itselleenkin yhden asunnon.

Syystä tai toisesta mittavampi Aerolan asuinalue ei Alvar Aallon suunnittelemana toteutunut, vaikka piirrustukset olivat jo vuonna 1952 olemassa.
Syystä tai toisesta mittavampi Aerolan asuinalue ei Alvar Aallon suunnittelemana toteutunut, vaikka luonnos oli jo kesällä 1952 olemassa. Alvar Aalto -säätiö

Lue myös:

Ohjaaja Virpi Suutari yllättyi tehdessään dokumenttia Alvar Aallosta ja väittää, että suomalaisilta on jäänyt ymmärtämättä huippuarkkitehdista keskeinen asia

Finlandia-talo päällystetään jälleen italialaisella marmorilla – Lasan marmori on kallein vaihtoehdoista ja kestänee Helsingin säässä vähintään 50 vuotta

Opetus loppuu viimeisessä Alvar Aallon koulussa, jossa lavuaaritkin ovat lasten mitoissa – nyt pohditaan, mitä muuta tällaisessa rakennuksessa voi tehdä

Alvar Aallon suunnittelema siilo vaihtoi omistajaa pilkkahintaan – espanjalainen säätiö aikoo ennallistaa ränsistyneen rakennuksen täysin