1. yle.fi
  2. Uutiset

Prisma epäilee asiakkaita juuston diilauksesta Venäjälle – tulli ihmeissään: "Kysynnän täytyy olla kovaa"

Itärajan Prismoista kerrotaan, että juustodiilerit yrittävät ostaa jopa kuormalavoittain juustoja.

juustot
Venäläisiä ostamassa juustoa kaupan kassalla.
Ennen koronarajoituksia ja rajanylitysliikenteen rajoittamista venäläismatkailijat ostivat itse juustonsa. Nyt asialla ovat juustodiilerit, jotka vievät juustoa rajan yli Venäjälle. Arkistokuva tammikuulta 2016.Tommi Parkkinen / Yle

Venäjän rajan läheisyydessä olevissa automarketeissa on rajoitettu juustojen myyntiä. Lappeenrannan ja Imatran Prismoissa juustohyllyllä oleva kyltti kertoo, että juustoa saa ostaa kerrallaan 11–12 kilogrammaa kotitaloutta kohden.

– Laitoimme rajoituksen, koska jobbarit olivat liikkeellä, sanoo toimialapäällikkö Risto Punkkinen Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoosta.

Jobbarilla tarkoitetaan tuotteita Venäjälle välittävää jälleenmyyjää.

Rajoitukset ovat tulleet voimaan toukokuussa ja koskevat muutamia suosituimpia juustomerkkejä kuten Oltermannia.

Isoja juustomääriä ostaisivat tällä hetkellä juustojen välittäjät, joiden myyntimarkkinat sijaitsevat Venäjällä. Ennen koronaa venäläiset ostosmatkailijat tekivät juusto-ostoksensa itse. Nyt rajojen sulkeuduttua ostot ja viennin Venäjälle hoitaa välittäjä.

Juustodiilerit ovat kyselleet myös isompien määrien perään.

– Jobbarit ovat kyselleet korona-aikana, että voisiko Prisma myydä heille juustoja kuormalavoittain, kertoo Punkkinen.

Juustohyllyn reunalla on kyltti, joka rajoittaa myynnin 11 juustokimpaleeseen per talous.
Venäjän rajan lähellä olevissa Prismoissa on suosituimpien juustojen myyntiä rajoitettu.Riitta Väisänen / Yle

Miksi Prisma ei sitten myy heille juustoja?

– Juustojen välittäjille ei ole perusteltua myydä näin heikkokatteista ja työllistävää tuotetta, kun muita ostoja ei ole. Se ei tue muuta kaupankäyntiä, sanoo Punkkinen Lappeenrannan Prismasta.

Juustomyynnin työllistävyyttä Punkkinen selittää sillä, että suuri myynti vaatii jatkuvaa tuotteen lisäämistä hyllyihin. Venäläisten palveleminen kaupoissa vie lisäksi suomalaisia enemmän aikaa. Punkkinen sanoo, että kassatapahtuma on verottomissa ostoksissa täysin poikkeava normaaliin rahastukseen nähden.

– Siihen kuuluu tuotteiden rahastus monesti käteisellä, passien tsekkaus, maksutositteiden tulostus ja ostosten sinetöinti kun asiakas on ne maksamisen jälkeen pakannut. Se vie huomattavasti enemmän työaikaa verrattuna tavanomaiseen pankkikorttiostokseen.

Myyntirajoitusten asettaminen on täysin sallittua. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että kauppa voi asettaa myyntirajoituksia tuotteilleen.

– Kasvomaskeista on ollut esimerkiksi keskustelua, kun niiden hamstraus käynnistyi pari viikkoa sitten. Yksittäiset kaupat voivat rajoittaa myyntiä esimerkiksi saatavuuden turvaamiseksi.

Jos juustoja saa hankittua isompia määriä, niin miten oikeastaan salakuljetus tapahtuu ja ketkä sitä salakuljettavat?

Venäläinen mies ostaa juustoa Lappeenrannan Prismassa.
Yhteen kärryyn mahtuu noin 70 kilogrammaa kermajuustoa. Arkistokuva joulukuulta 2016.Tommi Parkkinen/Yle

Juustot Venäjälle rekkojen mukana

Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkosen mukaan juustot kulkevat Venäjälle todennäköisimmin rekkoihin piilotettuna.

Vaikka matkustajaliikenne on lähes nollissa, rajan yli kulkevaan rekkaliikenteeseen korona ei ole vaikuttanut. Ammattiautoilijoiden lisäksi rajan ylittävät Kukkosen mukaan vain lähinnä kaksoiskansalaiset ja maahan palaavat kotimaan kansalaiset.

– Nyt ainoa tapa salakuljettaa tavaraa on viedä se rekka-autossa. Pois lukien tietysti nuo muutamat poikkeukset matkustajaliikenteessä.

Tullipäällikkö Kukkonen hieman yllättyy Prisman juustojen myyntirajoituksista. Hän kertoo, että elintarvikkeiden vienti-ilmoituksia ei viime aikoina ole tehty Kaakkois-Suomen rajoilla. Vienti-ilmoitus pitää tehdä tullille, jos kuljettaa rajan yli elintarvikkeita enemmän kuin sallitun määrän. Myöskään isoja elintarviketakavarikoita ei ole tehty koronan aikana.

Tullipäällikkö Kukkonen muistuttaa, että juustot voivat siirtyä rajan yli pienemmissäkin erissä.

– Jos Venäjällä on kysyntää jollekin, se ei aina tarkoita, että ne siirtyisivät sinne isoissa erissä. Ne voivat mennä sinne yhtä lailla pienemmissä erissä.

Risto Punkkinen, johtaja, Lappeenrannan prisma-tavaratalo
Toimialapäällikkö Risto Punkkinen Eekoosta kertoo, että jobbarit ovat usein venäläisiä, jotka puhuvat välttävästi suomea. Arkistokuva maaliskuulta 2020.Mikko Savolainen / Yle

Keitä sitten juustodiilerit ovat?

Juustodiilerit voivat olla sekä venäläisiä että suomalaisia. Prisman toimialapäällikkö Risto Punkkisen mukaan pääosa välittäjistä on kuitenkin venäläisiä.

– Jobbarithan ovat pääosin venäläisiä, ja osa hallitsee välttävästi myös suomen kielen. Osalla voi toki olla myös kaksoiskansalaisuus, Punkkinen toteaa.

Tullipäällikkö Kukkosen mukaan puolestaan juuston myyntirajoitukset voisivat kieliä siitä, että jobbarit voisivat olla suomalaisia. Suomalaisten kuljettaman juuston jälleenmyyntihinta on korkeampi Venäjällä, koska suomalaiset eivät saa venäläisten tapaan tax free -alennusta elintarvikkeista.

– Juuston kysynnän täytyy olla kovaa Venäjällä, jos se verollisena kannattaa salakuljettaa sinne, pohtii Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkonen.

Verottomasti Venäjälle saa tuoda viisi kilogrammaa elintarvikkeita, kuten juustoja. Rajoitukset koskevat niin suomalaisia kuin venäläisiä. Jos tavara on laillisesti hankittua, suomalaisia tullimiehiä ei kiinnosta, onko rajanylittäjällä mukanaan juustoa viisi vai 500 kilogrammaa.

– Tuontirajoitukset ovat Venäjän ja Euraasian talousalueen lainsäädäntöä, jonka valvonta kuuluu tässä tapauksessa Venäjän viranomaisille.

Venäläiset saavat viedä 5 kg eläinperäisiä elintarvikkeita Venäjälle

Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoosta juustojen oston rajoitusta selitetään myös pakotteilla.

Verottomasti Venäjälle tuotavien ostosten arvo saa nykyisin olla enintään 500 euroa, ja tuotteet saavat painaa korkeintaan 25 kilogrammaa.

Vaikka elintarvikkeita saa tuoda Venäjälle verottomasti viisi kiloa, usein kuitenkin venäläisten ostosmäärät ovat verovapaata määrää isompia. Rajan ylittävissä autoissa ruokaa piilotetaan samoihin paikkoihin kuin muissakin salakuljetustapauksissa: muun muassa auton vararengastilaan, verhoilujen sisälle sekä auton sivukoteloihin.

Lappeenrannan Prisman toimialapäällikkö Risto Punkkinen epäilee, että esimerkiksi juustot menevät jälleenmyyntiin Venäjälle. Sitä varten autoissa on usein mukana niin sanottuja "kilomummoja".

– Jos asiakas ostaa esimerkiksi 70 kilogrammaa juustoja, se tuskin menee pelkästään omalle perheelle. Kyse saattaa olla kimppaostoksesta, joka rajalla jaetaan pääluvun mukaan ja pysytään näin sallituissa rajoissa.

Juuston myyntiä rajoittavassa kyltissä lukee rajoitukset myös venäjän kielellä.
Juustojen myynti aloitettin rajoittamaan Lappeenrannan ja Imatran Prismoissa toukokuussa. Riitta Väisänen / Yle

Rajanylitysliikennettä on rajoitettu, mutta kauppa käy

Vaikka rajanylitysliikennettä on rajoitettu Venäjän ja Suomen rajalla, silti Kaakkois-Suomen rajoilla on päivittäin lähes 1000–1500 rajanylittäjää. Esimerkiksi heinäkuussa Venäjältä tuli reilu 17 000 matkustajaa Kaakkois-Suomen rajaylityspaikkojen kautta Suomeen.

Venäjän rajan saavat ylittää rahtiliikenteen lisäksi yksittäiset Suomeen ja muualle Eurooppaan palaavat ihmiset. Esimerkiksi yksityishenkilöt pääsevät rajan yli, jos Suomen puolella odottaa matkustajan seurustelukumppani.

– Ei voi sanoa, että meillä käy tällä hetkellä venäläisryhmiä. Muutamia yksittäisiä asiakkaita perheenjäsenten kera. Toki venäjän kieltä kuulee meillä päivittäin, koska heitähän asuu myös täällä pysyvästi, kommentoi toimialajohtaja Punkkinen Lappeenrannan Prismasta.

Usein venäläismatkailijoiden ostoskärryistä löytyy juustoja, erilaisia teelaatuja ja pesuaineita.

– Venäläinen paikallinen asukas ja ostosmatkailija ostaa kaikkea laidasta laitaan – elintarvikkeita, hygieniatuotteita, pukeutumista, kodin tuotteita, elektroniikkaa, kuvailee Punkkinen.

Mistä sitten johtuu myyntirajoituksen suuruus, miksi juuri 11 kilogrammaa per talous?

– Se on yhden laatikon koko eli myyntierä, vastaa ykskantaan toimialapäällikkö Risto Punkkinen Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoosta.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Lue seuraavaksi