1. yle.fi
  2. Uutiset

Ampumiset lisääntyvät Tukholmassa, ja poliisin mukaan käynnissä on rikollisjärjestöjen valtataistelu: "Jengit ovat sekasortoisessa tilassa"

Sekä tukijärjestössä että poliisissa on huomattu myös, että jengeissä on aiempaa enemmän naisia ja heillä on entistä aktiivisempi rooli.

järjestäytynyt rikollisuus
Peter Svensson.
Peter Svensson auttaa Fryshuset-järjestössä rikollisesta toiminnasta irti pyrkiviä. Daniel Ivarsson / Yle

Tukholma– Se, miten tilanne on kehittynyt, on minusta pelottavaa, mutta ei mikään yllätys. Se on yllätys, että sivullisia ei ole kuollut enempää.

Näin sanoo Peter Svensson. Hän on entinen rikollisjärjestön johtotason jäsen, joka auttaa nykyään työkseen rikollisesta toiminnasta irti pyrkiviä.

Rikollisjärjestöjen määrä Ruotsissa kasvaa, väkivaltaa ja ampumisia on aiempaa enemmän ja sivulliset joutuvat uhreiksi, kuvaa Svensson kehitystä.

Ruotsissa on ollut tänä vuonna elokuun puoleenväliin mennessä 210 ampumista eli keskimäärin lähes yksi per päivä.

Suur-Tukholman tilanne erottuu erityisen vakavana. Pääkaupungin alueella on ollut tänä vuonna ampumisia kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.

Tilastografiikka ampumisista Tukholmassa 2019 ja 2020,
Harri Vähäkangas / Yle

Myös elokuun puolenvälin jälkeen on tapahtunut useita ampumisia, mutta poliisi ei ole vielä päivittänyt niitä tilastoon.

Suur-Tukholman ampumisissa on kuollut lähes yhtä monta ihmistä kuin vuosi sitten, mutta loukkaantuneita on tuplasti enemmän kuin viime vuonna.

Peter Svenssonin mukaan suunta on mahdollista kääntää, mutta siihen tarvitaan pitkäjänteistä työtä.

Käynnissä on valtataistelu

Tukholman poliisin mukaan aseelliset välikohtaukset ovat lisääntyneet, koska rikollisjärjestöillä on käynnissä valtataistelu.

– Olemme ottaneet kohteeksemme 30 keskeistä jengien johtohahmoa Tukholmassa. Olemme kevään aikana takavarikoineet suuren osan heidän huumeistaan, aseistaan ja rahoistaan, sanoo Tukholman poliisin tiedusteluyksikön johtaja Palle Nilsson.

Suurin osa tästä ryhmästä istuu nyt vangittuna, ja jengit ovat Nilssonin mukaan sekasortoisessa tilanteessa.

Lue myös: Ruotsin poliisin erikoisoperaatio ammuskeluja ja räjäytyksiä vastaan jäi suutariksi – näkyvää tulosta syntyi lähinnä Malmössä

Palle Nilsson.
Tukholman poliisin tiedusteluyksikön johtaja Palle Nilsson pitää suurimpana huolena sitä, että väkivalta ei hiivu vaan kiihtyy. Daniel Ivarsson / Yle

Valtataistelu on raakaa. Ampumisissa usein tottumattomat rikolliset käyttävät automaattiaseita.

– Jokainen jengi haluaa maineen, että he eivät kaihda keinoja, vaan heitä tulee pelätä, sanoo Peter Svensson viitaten taustaansa rikollisjärjestössä.

Kierre on johtanut siihen, että kun 20 vuotta sitten ammuttiin polveen, nyt ammutaan päähän.

– He pystyvät ampumaan, koska he käyttävät rauhoittavia, jotka turruttavat tunteet. Muussa tapauksessa he miettisivät pidempään ja voisivat kenties olla ampumatta, Svensson sanoo.

Lapsen ampuja yhä vapaana

Rikolliset selvittävät välejään avoimesti julkisilla paikoilla, ja sivulliset ovat aiempaa suuremmassa vaarassa. (siirryt toiseen palveluun)

Elokuun alussa sivullisista uhreista saatiin koko Ruotsia järkyttänyt esimerkki, kun 12-vuotias lapsi kuoli ammuskelussa Botkyrkanissa huoltoaseman pihalla.

Lehtitietojen mukaan tyttö oli ollut ulkoiluttamassa koiraansa.

Teolla oli paljon silminnäkijöitä, mutta tekijöitä ei ole saatu kiinni. Poliisi, sisäministeri ja oikeusministeri ovat vedonneet ihmisiin, jotta nämä kertoisivat, mitä näkivät.

– Olemme olleet paljon läsnä alueella ja koemme, että ihmiset ovat nyt uskaltaneet tulla puhumaan meille, kertoo Tukholman poliisin tiedustelujohtaja Palle Nilsson Ylelle.

Enempää hän ei sano tutkinnallisista syistä.

Muistomerkki ja surevia ihmisiä
12-vuotias ruotsalais­tyttö ammuttiin Botkyrkassa huolto­asemalla ohi ajaneesta autostaAli Lorestani / AFP

Ruotsissa on suuria vaikeuksia saada silminnäkijöitä todistamaan tai edes kertomaan näkemistään väkivaltaisuuksista. Rikollisjärjestöt uhkailevat ja pelottelevat todistajia.

Ongelma on ollut olemassa pitkään, mutta nyt siitä on tullut vakava.

Sisäministeri Mikael Damberg on käynnistänyt selvityksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön anonyymi todistaminen.

Naisia mukana aiempaa enemmän

Sekä Peter Svenssonin tukijärjestön Fryshusetin toiminnassa että Tukholman poliisissa on huomattu, että naisten rooli rikoksissa ja jengeissä on kasvanut. Poliisin mukaan naisten osuus on kuitenkin yhä pieni.

Svensson kertoo keskustelleensa useiden parikymppisten naisten kanssa, jotka ovat halunneet irti jengeistä. Aiemmin naisille on annettu tukea heidän jengeissä kokemansa väkivallan takia. Nyt myös naisia tuetaan rikollisuudesta irti pääsemisessä.

Svenssonin mukaan naiset ovat tyypillisesti olleet aluksi mukana tyttöystävänä mutta pyrkineet aktiivisesti ylöspäin hierarkiassa, mihin poikaystävät ovat heitä kannustaneet.

– Naiset piilottavat ja kuljettavat aseita ja huumeita, koska heillä on pienempi riski tulla pysäytetyiksi, hän sanoo.

Naisia käytetään hänen mukaansa myös jengien välisissä konflikteissa syötteinä ja houkuttelemassa kohteita ansaan.

– Nainen ei välttämättä vedä liipaisimesta, mutta hän voi olla se, joka huolehtii, että mies vetää.

"Tarvitaan 18 vuoden projekti"

Rikollisjärjestöjen väkivaltaisuudet ovat kulkeneet usein aaltoina. Tulee isku ja sen jälkeen kostoiskuja.

Tukholman poliisin tiedusteluyksikön johtaja Palle Nilsson pitää suurimpana huolena juuri nyt sitä, että väkivalta ei hiivu, vaan kiihtyy. Hän on huolissaan myös siitä mahdollisuudesta, että järjestöt pystyvät kasvattamaan aseellista varustautumistaan.

Järjestöt houkuttelevat tai uhkailevat mukaan nuoria. Riski joutua mukaan rikolliseen toimintaan on erityisen suuri nuorilla, jotka asuvat maahanmuuttajavaltaisissa kaupunginosissa.

Peter Svensson
Peters Svensson sanoo kokeneensa nuorena, että yhteiskunnassa kukaan ei auta, ja tämä siivitti häntä rikolliseen maailmaan.Daniel Ivarsson / Yle

– En ole koskaan tavannut jengiläistä, joka olisi kertonut haaveilleensa lapsena rikollisesta elämästä. He ovat haaveilleet vaikkapa poliisin tai opettajan työstä, sanoo Peter Svensson.

Varhaiset kokemukset siitä, että yhteiskunta ei ole auttanut, ovat toimineet monilla ensimmäisenä sysäyksenä rikollisuuteen.

Näin oli myös hänellä.

– Rakastin nyrkkeilyä ja kuljin harrastuksiin pitkiä matkoja, mutta seura lopetti toimintansa rahapulan takia. En uskaltanut mennä muihin seuroihin, koska olin otellut niiden urheilijoita vastaan, Svensson kertoo.

Svenssonin äiti oli sairas, eikä isä ollut mukana perheen elämässä. Koulussa oli vaikeuksia, ja Svensson sai vasta aikuisena lukihäiriödiagnoosin.

Svenssoniin iskostui tunne, että kukaan ei auta. Tämä siivitti häntä rikolliseen maailmaan, jossa häntä kehuttiin ahkeraksi ja hyväksi tyypiksi.

– Syrjäytyneillä alueilla asuu kuusi prosenttia Ruotsin väestöstä. Meidän 94 prosentin on kannettava vastuumme, Svensson sanoo.

Nuoria Tukholmassa.
Peter Svensson haluaisi lähiöihin pitkiä tukiprojekteja. Daniel Ivarsson / Yle

Alueille on hänen mukaansa tuotava yhteiskunnan toimintoja sen sijaan, että toimintoja suljetaan. Svensson haluaisi 18 vuoden projekteja, jotta yhdenkään lapsen kohdalla ei jouduta toteamaan, että projekti loppuu.

Tällä hetkellä liian moni tukiprojekti on Svenssonin mukaan rahoitettu vain vuodeksi eteenpäin. Näin on myös Fryshuset-järjestön Passus-toiminnassa, jossa Svensson työskentelee.

Svensson korostaa myös sitä, että rikollisuuden vastaiseen työhön tarvitaan jokaista. On lakattava puhumasta niistä ja meistä, hän sanoo.

– Kuinka paljon näissä lähiöissä on iltaisin ulkona rikollisia ja kuinka paljon hyviä aikuisia roolimalleja? Kaikki meistä voivat tukea nuoria ja toimia positiivisena esimerkkinä, Svensson sanoo.

Lisää aiheesta:

Ruotsin poliisi aloitti syksyllä operaation jengiampumisten estämiseksi – nyt tuloksena huume- ja asetakavarikkoja sekä ampumisten lisääntyminen

Tuleeko Tanskan ja Ruotsin katuväkivallasta arkipäivää meilläkin? Tämä alakulttuuri ei syntynyt ulkomailla, sanoo tanskalainen Rachid Moutiq

Olivatko ne laukauksia? Ruotsissa väkivaltaa joutuu miettimään useammin kuin Suomessa

Lue seuraavaksi