1. yle.fi
  2. Uutiset

Ajatuspajan visiossa saastuttaja maksaisi päästöistä kovat veroäyrit – kansalaiselle lähes 500 euroa vuodessa käteen hiiliosinkoina?

Ajatuspaja Libera on kehittänyt markkinatalouden ehdoilla toimivaa mallia ympäristöhaittojen verotukseen.

Poliittinen talous
Tehtaan piipuista nousee savua Kiinassa.
Tehtaiden piippuja Kiinassa. Uusia ympäristötoimia päästöjen hillitsemiseksi suunnitellaan ympäri maailmaa.Ryan Tong / EPA

Ajatuspaja Libera esittää saastuttaja maksaa -tyyppistä ympäristöhaittaveroa (siirryt toiseen palveluun).

Haittaveron ideana on ajatuspajan mukaan vähentää ympäristöhaittoja markkinamekanismin avulla.

Oikein toteutettuna verotuksen uskottaisiin nostavan ympäristölle haitallisten tuotteiden hintoja niin, että ekologisemmasta vaihtoehdosta tulisi kuluttajalle houkuttelevampi.

Liberan mukaan teollisuuden päästöjä verotetaan tällä hetkellä aivan liian vähän verrattuna muuhun verotukseen. Kilpailuetu on niillä yrityksillä, jotka kiinnittävät vähemmän rahaa ympäristötoimiin.

Ympäristölle haitallisista toimintamalleista tulisi Liberan ehdotuksessa kannattamattomia, kun saastuttajaa rankaistaisiin entistä selvästi korkeamalla verotuksella.

Visiossa haittaverosta saaduilla tuloilla kompensoitaisiin muuta verotusta. Kotitalouksille se tarkottaisi esimerkiksi veronalennuksia ansiotuloon.

Yritysten kohdalla voitaisiin alentaa yhteisöveroa, palkkaamisen sivukuluja tai muita liiketoimintaan kohdistuvia maksuja.

Myös Sitra on ehdottanut vastaavaa haittaverotusmallia vuonna 2019. Yritysten ja yksilöiden veronalennusten lisäksi haittaverojen tuomaa taloudellista eriarvoisuutta oltaisiin paikattu mallissa myös esimerkiksi tulonsiirtoja kasvattamalla.

Hiiliosingot suoraan rahana tilille?

Liberan raportissa väläytetään myös haittaveron jakamista niin sanottuina hiiliosinkoina.

Jos haittaveroa kertyisi raportin esimerkin mukaan 1,79 miljardia euroa vuodessa, tarkoittaisi se 465 euron suuruisia hiiliosinkoja kulutusyksikköä kohden.

Neljän hengen ydinperheelle se siis tarkoittaisi lähes tuhannen euron vuosittaisia osinkorahoja.

Osinkorahan laittaminen kiertämään voisi vauhdittaa sisämarkkinoita. Jos haittavero tekisi ekologisemmista tuotteista edullisempia, kohdistuisi kulutus ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Osingon määrät vaihtelisivat vuosittain ympäristöhaittakertymän mukaisesti.

Malli voisi olla kustannusneutraali tapa tuoda verotuksesta myös etuja kansalaisille.

Syökö malli itsensä, vuotaako teollisuus?

Pelkkä yhteisö- tai ansiotuloverotuksen kevennys voisi johtaa tilanteeseen, jossa yritykset ja kuluttajat toimisivat ekologisemmin, jolloin malli alkaisi nakertaa verotuloja.

Julkinen talous jäisi alijäämäiseksi, jolloin paineet verojenkiristyksiin kasvaisivat jälleen.

Siksi Liberan mukaan on tärkeää, ettei ympäristöhaittaverotuksen mallista tule perustoimeentulon korviketta tai rahoittajaa

Liberan raportin julkistustilaisuudessa ajatuspajan sisältöjohtaja Tere Sammallahti myönsi, että malli on itsensä syövä.

Sitä ei kuitenkaan nähty nyt merkittävänä ongelmana, sillä ekologisten toimintatapojen kehittäminen vie aikaa. Ennen kuin vaikutukset näkyisivät, olisi uudistuksella saavutettu jo ympäristöhyötyä.

Verotusuudistukseen liittyy myös hiilivuodon riski. Sillä tarkoitetaan teollisuuden siirtymistä maihin, joissa saastuttaminen on halvempaa.

Jos teollisuus karkaa maihin, joissa sääntely on kevyempää, voivat kansainväliset päästöt kasvaa entisestään.

Libera uskoo että yhteisöveron kevennykset kannustavat teollisuutta kuitenkin jäämään Suomeen ja kehittämään ympäristöystävällisempää teknologiaa.

Juttua korjattu 28.8. kello 14:15. Lisätty maininta siitä, että on tärkeää, ettei haittaverotuksesta tule perustoimeentulon korviketta tai rahoittajaa.

Lue myös:

Olemme nyt käyttäneet koko vuoden uusiutuvat luonnonvarat – pandemia lykkäsi ylikulutuspäivää, ja niin tulisi käydä joka vuosi, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin

Autojen päästövero nousee – luonnon hyväksi ja valtion kassan tilkkeeksi

Lue seuraavaksi