1. yle.fi
  2. Uutiset

Katuun ilmestyi Etu-Töölössä mysteerisiä keltaisia merkintöjä – ilmeisesti tarkoituksena on helpottaa pysäköintiä, mutta merkit ovat laittomia

Kaupungilla ei ole tietoa Väinämöisenkadun ja Mechelininkadun risteyksen merkinnöistä, jotka joku on maalannut ilmeisesti tarkoituksella viiden metrin päähän suojatiestä.

suojatiet
Väliaikainen tiemerkintä, joka näyttää kohdan 5 metriä ennen suojatietä.
Risteys Etu-Töölössä oli saanut uutta ilmettä: kadun reunaan viiden metrin päähän suojatiestä oli maalattu neonkeltainen merkintä. Merkin tekijä ilmeisesti halusi auttaa alueen pysäköijiä parkkeeraamaan autonsa lainmukaisesti.Kristiina Lehto / Yle

Helsingin Etu-Töölössä, Väinämöisenkadun ja Mechelininkadun risteyksessä katse kiinnittyy neonkeltaisiin merkintöihin kadun reunassa.

Merkille pantavaa on, että merkit on maalattu kadun reunakiveykseen tasan viisi metriä ennen suojatietä.

Vaikuttaisikin siltä, että niillä on haluttu helpottaa pysäköintiä kyseisellä kadun pätkällä: lain mukaan autoa ei saa parkkeerata alle viittä metriä lähemmäs suojatiestä.

Kyse ei kuitenkaan ole Helsingin kaupungin kädenojennuksesta autoilijoille – kaupungilta nimittäin kerrotaan, että merkinnät eivät ole tieliikennelain mukaisia, vaan laittomia.

Merkeistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Kuinka yleistä teiden oma-aloitteinen kustomointi on, Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelun tiimipäällikkö Jouni Korhonen?

– Ei se ole kauhean yleistä ole, silloin tällöin näkyy, Korhonen toteaa.

Hänen mukaansa viiden metrin suojatievälimerkin merkitseminen nousee asiana esille säännöllisesti.

Sitä on käsitelty esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten valtuustoaloitteen kautta. Tuolloin selvitettiin erilaisia merkitsemistapoja ja lausuntojen jälkeen päädyttiin siihen, ettei merkintöjä tarvita.

Autoja parkissa 5 metriä ennen suojatietä.
Vaikka merkin tekijän motiivi olisikin ollut hyvä, on merkintä silti lain silmissä luvaton.Kristiina Lehto / Yle

Viiden metrin etäisyyden arviointiin pitäisikin jokaisen autoilijan pystyä, sanoo Korhonen.

– Jos ei osaa sitä arvioida, niin miten ne kaikki muut arviot, joita joutuu tieliikenteessä tekemään?

Lisäksi juuri keltaiselle reunamerkinnälle on laissa määritelty oma käyttötarkoitus, ja väriä saa käyttää vain tietyissä tiemerkinnöissä.

Kansalaisten oma-aloitteinen merkkailu voi myös aiheuttaa hämmennystä, kun vastaavanlaisia merkintöjä ei näykään muualla.

– On kiusallista, että viereisessä suojatiessä ei olekaan samaa merkintää. Tästä aiheutuu epäselvyyttä.

Korhosen mukaan kaupunki poistaa laittomat merkinnät.

Kaikki itse tehdyt merkinnät eivät ole luvattomia

Moni ei välttämättä tiedä, että on olemassa myös luvallisia itse tehtyjä tiemerkintöjä. Korhosen mukaan esimerkiksi tonttiliittymien kohtien merkitsemisen voi hoitaa sopimuksella omin käsin.

– Tieliikennelaki mahdollistaa keltaisen reunamerkinnän käytön tietyissä epäselvissä tapauksissa. Näin voi merkitä kohdat, joista käännytään kadulta pihaan, Korhonen kertoo.

Tosin toisinaan itsenäiset merkkailijat käyvät ahneiksi, ja Korhosen mukaan merkintöjä saatetaan jatkaa turhankin pitkälle.

Myös ihmisten itse tekemät liikennemerkit ovat Korhoselle tuttuja.

– Joskus tontin puolelle on laitettu liikennemerkki, jolla yritetään ohjata liikennettä kadulla ja kieltää esimerkiksi pysäköinti. Tienpitäjällä on oikeus poistaa kadun läheisyydestä tällaiset merkit.

Jos tiemerkinnät mietityttävät, epäselvissä tapauksissa voikin ottaa yhteyttä kaupunkiin.

Korjattu 27.8.2020 kello 16.26: Lisätty lauseeseen "lain mukaan autoa ei saa parkkeerata alle viittä metriä lähemmäs suojatiestä" sana alle.

Lue seuraavaksi