Tutkijat: Keskiluokan pudokkaat äänestävät perussuomalaisia – Riikka Purra tunnistaa häviäjien ahdistuksen

Uhka tulotason laskusta ja pelko yhteiskunnallisen aseman putoamisesta ajavat äänestäjiä perussuomalaisten syliin.

Perussuomalaiset
Riikka Purra eduskuntatalolla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että maailman nopea muutos lisää huolta tulevaisuudesta.Karoliina Simoinen / Yle

Politiikan tutkijat ovat havainneet, että maailmalta tuttu yhteys äänestäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja populististen puolueiden kannatuksen välillä näkyy myös Suomessa.

– Tulotason lasku on yhteydessä perussuomalaisten kannatukseen. Tämä on kiinnostava havainto, sillä samanlaisia havaintoja on tehty eri puolilla maailmaa esimerkiksi ruotsidemokraattien kannatuksen, Britannian brexit-äänestyksen ja Donald Trumpin presidentiksi valinnan yhteydessä, politiikan tutkija Hanna Wass kertoo.

– Varmasti on osin näinkin. Maailman nopea muutos koskettaa monia ihmisiä, joilla on paljon hävittävää nykyisessä tilanteessa. Heitä kuuluu moniin eri yhteiskuntaryhmiin ja tämä on selvästi myös kansainvälinen ilmiö, vastaa perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Helsingin yliopistossa tutkijana toimiva Wass ja tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaalipolitiikan tutkimusyksiköstä ovat tutkineet, miten pienituloisuus ja tulotason heikkeneminen heijastuvat eri puolueiden kannatukseen ja äänestysaktiivisuuteen vuosien 2011–2019 eduskuntavaaleissa.

Wassin ja Kauppisen tutkimusartikkeli on osa Kalevi Sorsa -säätiön 18. elokuuta julkaistua Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raporttia (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus perustuu äänestysalueiden tietoihin vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaaleista ja eduskuntavaalitutkimuksen yhteydessä keväällä 2019 tehtyihin henkilökohtaisiin haastatteluihin.

Keskiluokan protesti näkyy vaalituloksissa

Tutkijat kirjoittavat, että keskiluokassa kytee epäluottamusta perinteisten puolueiden kykyyn tarjota kansalaisille hyvinvointia. Tämän protestimielialan kasvupohjana on ollut erityisesti vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut tiukan talouskurin politiikka.

Hannna Wass
Politiikan tutkija Hanna Wassin mukaan tulotason lasku on yhteydessä perussuomalaisten kannatukseen.Jari Kovalainen / Yle

– Tuoreet eri maista saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tulotason samoin kuin työllisyystilanteen heikentyminen tai sen uhka ovat yhteydessä oikeistopopulististen puolueiden kannatukseen pikemminkin kuin esimerkiksi työttömyys, jonka merkityksestä on saatu keskenään poikkeavia tuloksia, Wass ja Kauppinen kuvailevat.

Protestihenkeä on kasvattanut huoli omasta pärjäämisestä ja tyytymättömyys oman maan hallitukseen ja EU:n toimiin talouskriisin hoitamisessa.

Riikka Purra: Nopea muutos aiheuttaa huolta

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että Suomessa tilanne on samanlainen kuin monessa muussakin länsimaassa.

– Meidän maailma muuttuu hirveää vauhtia, ja erilaiset intressit vaikuttavat tässäkin, Purra muistuttaa.

Hän listaa äänestäjien huolenaiheita nopean muutoksen keskellä.

– Teollisuutta siirtyy muualle ja myös yrittäjien asema saattaa muuttua. Maahan tulee ulkomailta työntekijöitä, jotka ovat kilpailukykyisempiä nimenomaan palkkatason suhteen ja ehkä tietyistä syistä myös työmotivoituneempia ainakin siihen asti, kun he saavat lopullisen oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden.

Keskiluokka työntää perussuomalaisia oikealle

Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuus-raportin julkistamistilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) tutkija Hanna Wass tulkitsi, että kuva perussuomalaisista on muutoksessa.

– Kun katsotaan perussuomalaisten vaihtoehtobudjetteja tai heidän talouspoliittisia ohjelmiaan, niin itse asiassa sieltä piirtyy kuva aika lailla puolueesta, joka on valmis etenkin vähävaraisiin kohdistuviin menoleikkauksiin ja hyvätuloisia suosiviin veronalennuksiin, Wass viittasi muun muassa SDP:n veroasiantuntijan Lauri Finérin kirjoituksiin (siirryt toiseen palveluun).

Wassin mielestä perussomalaisten entisen johtajan Timo Soinin maalaama kuva perussuomalaisista työväenpuolueena ei vastaa enää todellisuutta. Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset on veistetty eri puusta.

– Yleinen, julkinen kuva perussuomalaisista maan hiljaisten tai vähäväkisten puolueena ei pidä enää oikeasti paikkaansa, vaan perussuomalaiset on enemmän tällainen status-ahdistuneen, omista asemistaan ja niiden säilymisestä tai tulevaisuushorisontistaan huolestuneen keskiluokan puolue, Wass määritteli.

Riikka Purra: Työtätekevät äänestävät meitä

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra tunnistaa monien äänestäjien kaipuun menneeseen ehkä parempaan aikaan.

– Varmasti tämä on osa meidän puoluetta. En myönnä, että me olisimme nostalgisia, mutta erilaiset asiat, hyvät asiat, joita me ehkä kaipaamme menneisyydestä tai joita me haluaisimme lisätä nykyaikaan, niin se on aivan totta.

– On ihan selvää, että aina maailman kehittymisessä tapahtuu muutoksia, mutta ehkä ne ovat olleet Suomessakin erityisen kovia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, Purra huomauttaa.

Tulojen vaikutusta puoluevalintaan selvittänyt tutkimus korjaa Purran mielestä kuvaa perussuomalaisten äänestäjistä.

– Oikeastaan tämä tutkimus on valottanut myös sitä, että joitakin vuosia sitten ajateltiin, että kaikki perussuomalaisten äänestäjät ovat surullisia syrjäytyneitä. Tämä ei ollut totta silloin, mutta se ei ole totta tänä päivänäkään.

Purran mukaan perussuomalaisten äänestäjissä on hyvin monenlaisia ihmisiä.

– Me olemme erityisesti työtätekevien ihmisten puolue ja myös yrittäjien puolue ja meillä on varsin nuorekas äänestäjäprofiili, Purra kuvailee.

 Eduskuntavaalit 2019. Perussuomalaisten vaalivalvojaiset. Sampo Löppönen oli pukeutunut "Make Helsinki great again" -lippikseen.
Tutkimuksen mukaan äänestäjien huoli oman tulotason laskusta ja samalla yhteiskunnallisen aseman heikkenemisestä lisää perussuomalaisten kannatusta. Kuvassa perussuomalaisten kannattajat juhlivat puolueen menestystä huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa.Tuomo Björksten

Tutkijat: Keskiluokan ammattien mureneminen tuo protestia

Suomalaisten äänestyskäyttäytymisen muutosta on tutkittu myös laajassa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa, jonka raportti (siirryt toiseen palveluun)julkaistiin torstaina 27. elokuuta. Tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Tutkijat korostavat, että globalisaatio ja talouden rakennemuutokset synnyttävät voittajia ja häviäjiä.

– Keskiluokan ammattien mureneminen ja töiden kasvava epävarmuus tuovat muutoksen myös perinteisesti hyvinvoivien ryhmien sisälle. Tämä näkyy äänestämisessä siten, että äänestäjät etsivät ja kannattavat uusia puolueita, jotka auttavat kanavoimaan protestia, tutkijat tiivistävät 4 000 suomalaiselle tehdyn kyselyn tuloksia.

Tutkimusraportissa kerrotaan, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain runsas puolet äänestäjistä äänesti uskollisesti samaa puoluetta kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa.

Tutkijoiden mukaan äänestäjien nopeaa liikkuvuutta kuvaa se, että joka toinen äänestäjä harkitsi useampaa kuin yhtä puoluetta ehdokasta valitessaan ja joka kolmas äänestäjä valitsi puolueensa vaalikampanjan kahden viimeisen viikon aikana.

Globalisaatiossa ja talouden rakennemuutoksissa häviäjien joukkoon kuuluvat ovat tutkimuksen mukaan vieraantuneet puolueista ja he jättävät usein kokonaan äänestämättä.

Häviäjät voivat aktivoitua äänestämään, mikäli jokin puolue saa kiinni heidän tarpeistaan ja koetuista riskeistään. Tutkijat arvioivat, että häviäjissä ovat parhaiten kiinni perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja SDP.

Lue myös:

Analyysi: Vahvat uhkakuvat ovat nostaneet perussuomalaiset ja vihreät poliittisen keskustelun keskiöön

Temppu ja miten se tehdään – muut puolueet seuraavat huolissaan perussuomalaisten voittoisaa rymistelyä sosiaalisessa mediassa

Trumpin kannattajat: Elämä Yhdysvalloissa on nyt huonompaa kuin 50 vuotta sitten