Kaksi Alvar Aaltoa yhdellä käynnillä – Jyväskylä nostaa museonaapureiden vetovoimaa liittämällä ne yhteen miljoonaurakalla

Alvar Aallon museorakennukset yhdistetään museokeskukseksi uudella väliosalla ja Alvar Aalto -museon mittavalla remontilla.

Alvar Aalto
Alvar Aalto -muoseo ja Keski-Suomen museo
Aallon suunnittelemat museot yhdistetään altaiden taakse tulevalla kaksikerroksisella nivelosalla.Simo Pitkänen / Yle

Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja kaksi museota yhdistävän väliosan rakentaminen etenee nyt puhtaalta pöydältä, sillä Jyväskylän kaupunki päätti luopua museot yhdistävän nivelosan ideakilpailun voittajasta.

Neljä vuotta sitten järjestettyyn kilpailuun tuli liki 700 ehdotusta. Voiton vei viiden nuoren arkkitehdin ehdotus Silmu. Sen toteuttaminen tyssäsi teknisiin ja toiminnallisiin ongelmiin.

Rakennuttajapäällikkö Tuija Lepistö Jyväskylän kaupungilta korostaa, että jo etukäteen oli tiedossa ahtaan rinnetontin haasteellisuus kahden merkittävän Aalto-rakennuksen välissä.

Kaupunki teetti Aalto-museon remontista ja uudesta nivelosasta normaalia perusteellisemman hankesuunnitelman. Noin 7,1 miljoonan euron hanke siunattiin Jyväskylän kaupunginhallituksessa kesäkuussa ja varsinainen toteutussuunnittelu alkoi 26. elokuuta.

Uuden niveolsan hintalappu on 1,7 miljoonaa euroa ja se sisältää yhteensä 374 neliötä kahdessa kerroksessa. Opetus- ja kultturimininisteriöltä on tulossa investointiavustusta 1,5 miljoonaa euroa.

– Meidän ratkaisussa päädyttiin siihen, että korostetaan olemassa olevia museoita ja tehdään nivelosa vähän näkymättömämmäksi siihen väliin, Tuija Lepistö perustelee.

Tuija Lepistö.
Rakennuttajapäällikkö Tuija Lepistö vastaa Alvar Aalto -museon remontin ja uuden nivelosan hankesuunnitelman etenemisestä.Simo Pitkänen / Yle

Voittajan hyllyttäminen hämmentää

Vuoden 2016 ideakilpailussa tuomaristo oli laaja ja se koostui kaupungin, Alvar Aalto -säätiön ja Suomen Arkkitehtiliiton edustajista. Aivan tavatonta ei ole, että kilpailuehdotukset eivät toteudu. Syynä voivat olla aika- ja reunaehtojen muuttuminen.

Arkkitehtiliittoa edustanut Anu Puustinen Avanto Arkkitehdeistä kummastelee silti voittajatyön hylkäämistä. Puustinen on itse ollut suunnittelemassa muun muassa Löyly-saunaa Helsingin Hernesaaressa ja Korkeasaaren näkötorni Kuplaa.

– Ideakilpailun käänne ei ole ihan tyypillistä, sillä voittajatyö ei julkisivultaan mitenkään huutanut. Tuomaristossa pidimme sitä erityisesti paikkaan sopivana.

Arkkitehtikilvat toteutetaan pääsääntöisesti anonyyminä ja tuomaristo ei tiedä ketä on töiden takana. Anu Puustinen olisi suonut, että voittajatyö toteutuu.

– Kun kisaan tuli liki 700 työtä, niin onhan niiden tekemiseen käytetty hirvittävä määrä nais- ja miestyövuosia.

Silmussa uusi väliosa juttelee mukavalla tavalla Aallon rakennusten kanssa.
Ideakilpailun voittanut Silmu vakuutti tuomariston vuonna 2016, mutta ei etene toteutukseen.

Ideakilvan voittajat harmittelevat työn jäämistä kesken, mutta arvostavat silti voittoa. Arkkitehti Kirsti Paloheimo kertoo, että menestys kisassa siivitti arkkitehtitoimisto Studio A/H:n perustamista.

– Voitto antoi meille nuorille tekijöille uskoa ja lisää pontta osallistua muihin kisoihin, joista onneksi on menestystä myös tullut.

Voittajatyössä on suuria lasipintoja, sisäpiha ja kiertävä ramppi. Paloheimon mukaan nämä saattoivat estää suunnitelman etenemisen.

– Ehdotusta olisi pitänyt muokata paljon radikaalimmalla kädellä. Kaupungin nykyinen suunnitelma toteuttaa paremmin tilaajan tarpeita, Kirsti Paloheimo tunnustaa.

Havainnekuva yhdyskäytävästä museoitten välillä.
Uudessa suunnitelmassa museot yhdistävä nivelosa ei juurikaan herätä huomiota.Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

Aalto-kohteiden tuntija jatkaa suunnittelua

Työtä jatkaa nyt helsinkiläinen A-Konsultit, joka on suunnitellut useita Aalto-rakennusten remontteja. Näitä ovat muun muassa yliopiston päärakennus ja Keski-Suomen museo Jyväskylässä, Lappia-talo Rovaniemellä ja Stora Enson pääkonttori Katajanokalla Helsingissä.

Nyt alkanut suunnittelu päättyy 2021 alkusyksystä urakkakilpailuun ja rakentamisen aloittamiseen. Valtionavun saamiseksi rakentaminen on aloitettava vuoden 2021 puolella.

Urakka valmistuu keväällä 2023 ja sen jälkeen Keski-Suomen museo naapurissa suljetaan toviksi. Kahden museon yhteenliittymä avataan yleisölle loppuvuodesta 2023 uudella brändillä ja ehkä uudella nimelläkin.

Keski-Suomen museon aula.
Uuden museokeskuksen sisäänkäynti tulee Keski-Suomen museoon. Aulan lasiseinien taakse rakentuu museot yhdistävä nivelosa.Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän kaupungin uusi kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen korostaa kaupungin vastuuta sen omistuksessa olevista kahdeksasta Aalto-kohteesta. Kantonen muutti Jyväskylään toisesta tunnetusta Aalto-kaupungista, Seinäjoelta.

– Kyllä kaupungin on pidettävä huolta kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävistä arkkitehtuurikohteista ja sen me toki teemme.

Kantonen korostaa, että kahden Alvar Aallon suunnitteleman museon yhdistäminen nivelosalla palvelee kansainvälisesti merkittävien arkkitehtuurikohteiden hyvää huolenpitoa.

– Uudistus lisää varmasti kohteen mielenkiintoa ja vetovoimaa.

Hannu Kantonen, Kiinteistöjohtaja, Jyväskylä.
Kiinteistöjohtaja Hannu Kantosen toimisto löytyy Alvar Aallon suunnittelemasta Tietotalosta, joka aiemmin toimi poliisitalona.Simo Pitkänen / Yle

Uudessa museokeskuksessa viisi näyttelyä yhtäaikaa

Toimitusjohtaja Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiöstä iloitsee tulevasta museoliitosta.

– Ollaan oltu kuin kaksi lasta samalla hiekkalaatikolla, mutta leikitty omilla leluilla. Tässä on ollut kaksi erillistä museota samalla tontilla rinnakkain ilman yhteisiä ohjelmistoja tai tapahtumia.

Uudesta museokeskuksesta tulee Lindhin mukaan kokonaisuus, jota johdetaan keskitetysti. Keskukseen tulee yhteinen näyttely- ja tapahtumaohjelma sekä ravintola- ja myymäläpalvelut.

Museokeskukseen tule kaksi perusnäyttelyä, joista toinen on nähtävissä jo valmiina Keski-Suomen museossa. Aalto-museoon tulee Alvar Aallosta kertova perusnäyttely. Näiden lisäksi keskukseen tulee kolme vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

Tommi Lindh myöntää, että museoiden sijainti keskellä Suomea on haasteellinen, mutta toisaalta niihin on kaikilla yhtä pitkä matka.

– Silti odotan Retretti- tai Lousiana-ilmiötä. Jos meidän ohjelmisto on riittävän laadukasta niin uskon, että kävijät kauempaakin Suomesta ja ulkomailta löytävät Jyväskylään.

Lousianalla Lindh tarkoittaa suosittua Tanskan nykytaiteen museota Kööpenhaminan lähellä. Vuonna 1958 rakennettu ja monesti laajennettu museo sijaitsee Juutinrauman rannassa.

Alvar Aalto säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Aalto-museon kahvilassa, jonka kohdalle tulee uusi yhteys naapurimuseoon.Simo Pitkänen / Yle

Tommi Lindh antaa tunnustusta Jyväskylän kaupungille Aalto-kohteiden hyvästä hoidosta, vaikka korjaukset välillä viivästyvätkin.

– Aallon suunnittelemien rakennusten määrä Jyväskylässä on kaikkein suurin maailmassa ja kaupunki omistaa Aallon kohteita enemmän kuin mikään muu kaupunki, kehaisee Lindh.

Kaupungin omistamista Aalto-rakennuksista Keski-Suomen museon peruskorjaus saatiin valmiiksi, Rakentajan talon korjaus valmistuu pian ja kaupunginteatteri on työlistalla. Muuratsalon koetaloa pitää auki Alvar Aalto -säätiö.

– Toivon myös ruusuista tulevaisuutta Säynätsalon kunnantalolle, jotta se saataisiin tulevaisuudessa kokonaan käyttöön.