Kasvaneet kävijämäärät lisäävät painetta perustaa uusia kansallispuistoja – Rautavaara haluaa kolminkertaistaa kansallispuistonsa pinta-alan

Ympäristöministeriöön tullut jo viisi uutta kansallispuistohakemusta.

kansallispuistot
Pitkospuut Tiilikkajärven kansallispuistossa
Tiilikkajärven kansallispuistossa on runsaasti avosoita ja pitkospuita.Toni Pitkänen / Yle

Kansallispuistojen kasvaneet kävijämäärät vauhdittavat kansallispuistoverkon laajentamista.

Ympäristöministeriöön on lyhyessä ajassa tullut jo viisi kansallispuistohakemusta. Alueet ovat Punkaharju–Haarikko, Hämeenlinnan Evo, Porkkala, Sallatunturi ja Posion Korouoma.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan uusien puistojen perustaminen on mahdollista, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansallispuistoverkostoa kehitetään.

– Tämä kevät on selvästi osoittanut, että suomalaiset rakastavat kansallispuistoja. Suomalaisten mielestä se, että niihin satsataan, on ihan oikea paikka laittaa rahaa.

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin mukaan keskustelua on käyty myös joidenkin nykyisten puistojen laajentamisesta.

Pohjois-Savossa on esimerkiksi halua laajentaa Tiilikkajärven kansallispuiston aluetta, kun taas Pirkanmaalla pohditaan mahdollisuutta laajentaa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoja niiden välissä olevalla alueella.

Uudellamaalla mietinnässä on Nuuksion mahdollinen laajentaminen.

– Alue on kovassa kuormituksessa, Flander selittää.

Tiilikkajärven kansallispuistoa kuvattuna ilmasta
Rautavaaran kunta haluaa laajentaa Tiilikkajärven kansallispuiston noin 99 neliökilometrin kokoiseksi alueeksi.Toni Pitkänen / Yle

Pienestä kerralla isommaksi

Kansallispuistojen suosio näkyy hyvin Tiilikkajärven kansallispuistossa Rautavaaralla. Puistossa on alkuvuoden aikana käynyt jo lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin.

Korona on osaltaan ajanut ihmisiä luonnon helmaan, ja nyt Rautavaaran kunta haluaa kolminkertaistaa Tiilikkajärven kansallispuiston alueen.

– Kun ruvetaan tekemään, niin tehdään kerralla riittävän suurta, kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen virnistää.

Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-ala on nykyisin 34 neliökilometriä. Ruotsalaisen mukaan kansallispuiston kolminkertaistaminen vaikuttaisi merkittävästi luonnonsuojeluun.

Laajennus olisi myös piristysruiske 1 600 asukkaan kunnan elinkeinoelämälle.

– Me haluamme ottaa tästä kaikki irti. Laajennus mahdollistaisi elämyspalveluiden tuottamisen, mikä olisi kokonaan uusi toimiala.

Nykyinen kansallispuisto on hänen mielestään pieni ja syrjäinen, eikä palvelujen tuottaminen sinne ole helppoa.

Henri Ruotsalainen Pumpulikirkolla
Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen pitää Pumpulikirkon hiidenkirnua aliarvostettuna luontohelmenä.Toni Pitkänen / Yle

Laajennusalueen helmenä Pumpulikirkko

Kunnan kaavailema laajennusalue on laajuudeltaan noin 65 neliökilometriä. Se on nykyisin Natura 2000 -aluetta, josta iso osa on myös luonnonsuojelualuetta.

Luonnonsuojelualueella on Pumpulikirkoksi kutsuttu suosittu matkailukohde. Kyse on kallioon muovautuneesta hiidenkirnusta ja sitä ympäröivästä kalliokanjonista.

– Tämä on aliarvostettu luontohelmi, josta toivon mukaan tulee tulevaisuudessa enemmän iloa meille kaikille, Ruotsalainen hehkuttaa.

Suunnitellulla laajennusalalla on vain kaksi maanomistajaa, Metsähallitus ja Tornator. Kunnanjohtajan mukaan ne molemmat suhtautuvat laajennusajatukseen myönteisesti.

Metsähallituksen mukana oleminen on hankkeen onnistumisen kannalta välttämätöntä, sillä kansallispuisto voidaan perustaa tai laajentaa ainoastaan valtion omistamalle maalle.

Tältä näyttää Rautavaaralla sijaitsevassa Tiilikkajärven kansallispuistossa.

"Aikaisintaan vuoden 2022 alussa"

Kansallispuistohankkeet ratkaistaan viime kädessä eduskunnassa, sillä uuden puiston perustaminen tai nykyisen laajentaminen vaatii aina lain.

Tiilikkajärven kansallispuisto on ympäristö- ja ilmastoministerin omassa vaalipiirissä, eikä Krista Mikkonen näe mitään syytä viivytellä sen laajennuksen valmistelua. Hänen mukaansa valmista voisi olla jo runsaan vuoden kuluttua.

– Jos prosessi menee sujuvasti, eli jos neuvottelut maanomistajien kanssa menevät sujuvasti ja eduskuntakäsittelyssä ei tule mitään viiveitä, niin aikaisintaan se voisi olla vuoden 2022 alussa.

Tiilikkajärven kansallispuistossa on runsaasti vesistöä
Tiilikkajärven kansallispuistossa pystyy liikkumaan myös veneellä. Toni Pitkänen / Yle

Rautavaaralla jo herkistellään

Laajennushanke olisi lottovoitto paikalliselle matkailukeskukselle Metsäkartanolle, joka sijaitsee suunnitellun laajennusalueen reunalla.

– Metsäkartano voisi toimia opastuspisteenä tai opastuskeskuksena puistossa kävijöille. Se voisi tarjota samalla majoitusta sekä ruokailu- ja kahviopalveluita, visioi Metsäkartanon toimitusjohtaja Jari Korkalainen.

Korkalaisen mukaan Metsäkartano on valmis olemaan yhteistyössä myös alueen muiden pienempien yritysten kanssa.

Jari Korkalainen
Toimitusjohtaja Jari Korkalainen tarjoaa Metsäkartanoa kansallispuiston opastuskeskukseksi. Toni Pitkänen / Yle

Suunnitellulla laajennusalueella löytyy myös valmista infrastruktuuria. Metsähallituksen puistomestarin Tero Sivosen mukaan metsässä on jo nyt esimerkiksi pitkospuita.

– Uudella alueella on jo nykyisin toimiva reititys. Näitä polkuja ja infraa kun vielä vähän parannellaan, niin hyvin päästään perille, hän hymyilee.

Lue lisää:

Tämä maisema ei kelpaa kansallispuistoksi – Punkaharjun-Haarikon kansallispuisto vastatuulessa ympäristöministeriössä

Vilkkaan retkeilykesän ikävä sivuvaikutus: kansallispuistoista joudutaan keräämään roskia, purkamaan luvattomia tulisijoja ja siivoamaan ulosteita

Uuden sillan saanut kansallispuisto nousi jättisuosioon – retkeilijöitä ohjataan nyt Repoveden ulkopuolisille reiteille

Keskustele aiheesta 29.8.2020 klo 23 saakka.