1. yle.fi
  2. Uutiset

Keminmaa maksaa 70 000 euroa palkkakorvauksia laittoman irtisanomisen vuoksi

Vanhustyön asiantuntijan tehtävistä irtisanotun Soili Raution korvausasian käsittely on kestänyt pitkään. Lopputulosta luonnehditaan sovintoratkaisuksi.

vahingonkorvaus
Keminmaan vanha kunnanvirasto.
Irtisanomisriidan puiminen alkoi vuonna 2016. Nyt sen oletetaan tulleen päätökseen.Antti Heikinmatti / Yle

Keminmaan kunta maksaa 70 000 euron korvauksen ansionmenetyksestä vanhustyön asiantuntijatehtävistä laittomasti irtisanotulle Soili Rautiolle.

Kunnanhallitus sinetöi päätöksen viime tiistaina ja esittää valtuustolle 60 000 euron lisämäärärahan myöntämistä korvauksen maksuun.

Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa irtisanomisriidassa syyskuuussa 2019 ja tuomitsi irtisanomisen laittomaksi.

Sinänsä oikeus totesi, että vanhustyönasiantuntijan tehtävät olivat oleellisesti vähentyneet taloudellisista syistä ja tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi.

Laittomaksi irtisanomisen teki se, ettei Soili Rautiota työllistetty toisiin tehtäviin. Hänelle olisi voitu tarjota ensin avopalveluohjaajan ja sittemmin perusturvajohtajan viransijaisuutta. Sijaisuudet olisivat kestäneet yhteensä hieman yli puoli vuotta lokakuussa 2016 ja tammi-kesäkuussa 2017.

Korvausasiaa kunnanhallitukselle esitelleellä Keminmaan kunnanjohtaja Mauri Posiolla ja Soili Rautiolla sekä hänen asiamiehellään on ollut tulkintaeroja korvauksen maksamisen perusteista ja siten myös korvauksen määrästä.

Kunnanhallitus ei ole hyväksynyt Posion esitystä ja asiaa on puitu neuvotteluryhmässä, jossa on ollut mukana kunnanhallituksen jäseniä, kunnan talous- ja henkilöstöjohtaja sekä kunnan ja Raution lakimiehet.

Raution asiamiehenä on toiminut ammattijärjestö Talentian neuvottelupäällikkö, varatuomari Tuomas Hyytinen.

Korvauksen suorittamisperusteista Keminmaan kunta on pyytänyt tulkinta-apua tilintarkastusyhteisö KPMG:n lakimies Keijo Putkoselta sekä kunnan oikeudelliseksi asiantuntijaksi valitulta asianajaja Pasi Hagmanilta.

Talentia vetosi virkasuhteen jatkuvuusperiaatteeseen

Ammattijärjestö Talentiaa edustava varatuomari Tuomas Hyytinen toteaa, että kunnalliseen viranhaltijalakiin sisältyvän virkasuhteen jatkuvuusperiaatteen mukaisesti Soile Rautiolla olisi ollut oikeus saada korvauksia ansionmenetyksestä reilut 208 000 euroa.

Näin siksi, että lain mukaan viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen on todettu laittomaksi. Hyytisen mukaan tässä tapauksessa kunnan laiton päätös kumotaan ja tilanne ennallistetaan vastaamaan aikaa ennen laitonta päätöstä.

Palkkakustannus on laskettu siten, että Rautio olisi palannut virkaansa ja jatkanut siinä viralliseen vanhuuseläkeikään saakka eli vuoden 2019 loppuun.

– Jatkuvuusperiaate on suomalaisessa oikeuskäytännössä vahvasti suojattu. Periaate lähtee siitä ikään kuin laittomaksi todettua irtisanomista ei olisi koskaan tehtykään, Hyytinen sanoo.

Ansionmenetyskorvauksista voidaan Hyytisen mukaan vähentää muun muassa korvausperusteena olleena aikana muualta saatu ansiotulo. Laki ei edellytä, että eläketulo vähennettäisiin korvaussummasta.

– Tässä tapauksessa korvauksen saaja kuitenkin itse tuli vahvasti kuntaa vastaan ja esitti, että hänen saamansa eläketulo vähennetään korvaussummasta.

Hyytinen muistuttaa, että ennen Soili Raution irtisanomista hänet oli siirretty vanhustyön johtajan tehtävästä vanhustyön asiantuntijaksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi valtuuston tekemän päätöksen tämän tehtävänkuvan muuttamisesta joulukuussa 2017.

Kunnan johto tulkitsi korvausperusteen toisin

Kunnanjohtaja Mauri Posio esitteli korvausasian kunnanhallitukselle viime tammikuussa toisenlaisin tulkinnoin.

Esitys perustui siihen tulkintaan, että korvauksen määrä lasketaan sen palkan mukaan, jonka Rautio olisi saanut toimiessaan avopalveluohjaajan ja perusturvajohtajan viransijaisena ajalla 1.10–6.10. 2016 ja 1.1.–30.6. 2017. Korvaussumma olisi ollut reilut 38 000 euroa.

Tulkinta perustuu Mauri Posion mukaan siihen, että Korkein hallinto-oikeus on katsonut kunnan rikkoneen viranhaltijalakia nimenomaan siinä, ettei Soili Rautiolle tarjottu mahdollisuutta hoitaa edellä mainittuja sijaisuuksia. KHO:n päätöstä on esityksessä tulkittu niin, että virkasuhde ei olisi jatkunut sijaisuuksien jälkeen.

Tilintarkastusyhteisö KPMG:n lakimies Keijo Putkonen ja asianajaja Pasi Hagman ovat esittäneet korvausperusteista vastaavanlaiset näkemykset.

Tulkintaero Talentian näkemykseen verrattuna on ollut huomattava. Vaikeusastetta on lisännyt sekin, että Rautio on jäänyt vapaaehtoiselle eläkkeelle heti irtisanomisajan jälkeen lokakuussa 2016. Talentian mukaan kuitenkaan edes eläke ei estä jatkuvuusperiaatteen soveltamista.

Kunnanjohtaja Mauri Posion esitystä korvaussummasta Keminmaan kunnanhallituksen enemmistö ei hyväksynyt missään vaiheessa.

Lopulta korvaussummasta päästiin yksimielisyyteen neuvotteluryhmässä osapuolten mukaan sovintoratkaisuna. Keminmaan kunnanhallitus päätti sovintoratkaisun tekemisestä 30.6.2020 ja korvausvaateen täytäntöönpanosta 25.8.

Kesäkuun kokouksen päätöksestä kunnanjohtaja Mauri Posio jätti eriävän mielipiteen. Samasta päätöksestä kunnanhallituksen varajäsen Marko Vuorinen (KemPar) teki oikaisuvaatimuksen, jonka kunnanhallitus hylkäsi 11.8.

Lue myös:

Keminmaan kunnanhallitus ei hyväksynyt laittomasta irtisanomisesta johtuvien korvausten maksamista

Korkein hallinto-oikeus: Keminmaa on tehnyt laittoman irtisanomisen

Juttua muokattu ja korjattu 28.0820 22.04.: Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa irtisanomisriidassa marraskuussa 2019 ja tuomitsi irtisanomisen laittomaksi.. Korjaus: Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa irtisanomisriidassasyyskuussa 2019.

Lue seuraavaksi