1. yle.fi
  2. Uutiset

Heikki Valkama: “Valintamme ei osunut tällä kertaa sinuun” – työnantajakin voi mokata työnhaun

työnhaku
Heikki Valkama
Heikki ValkamaAntti Haanpää / Yle

Ikävä kyllä valintamme ei osunut tällä kertaa sinuun.

Suurin osa joskus töitä hakeneista on kuullut kyseisen lauseen.

Pakit tietenkin harmittavat uutta työtä etsivää. Työnantaja voi kuitenkin hoitaa asian hyvin tai huonosti – ja jäädä työntekijän mieleen hyvänä tai huonona hylkääjänä.

Deittailussa käytetty termi on ghostaus.

Ghostauksella tarkoitetaan sitä, että viestien tai lyhyen tapailun jälkeen deittikumppanista ei kuulu mitään. Hetken viestimisen jälkeen toinen katoaa kuin aave, englanniksi ghost.

Työnhaussa ghostaus on sitä, että hakemuksen lähettämisen jälkeen, tai jopa työhaastattelun jälkeen, työnantajasta ei kuulu mitään. Viestinnän asiantuntija Jaakko Kilpeläinen kirjoittaa aiheesta LinkedIn-postauksessaan (siirryt toiseen palveluun).

Kun työnantaja katoaa linjoilta, kaikki jää auki: onko työnhaku vielä käynnissä? Miksi työnantaja ei ilmoita itsestään?

Joskus päätökset tietenkin venyvät, mutta silloinkin on hyvä kertoa, missä mennään.

Täydellinen katoamistemppu ei sovi itseään kunnioittavalle työnantajalle.

Seuraavaksi tylsintä on perusviesti. Meillä oli niiin ja niin monta hakijaa, sinua ei tällä kertaa valittu haastatteluun.

Työnhakijana sitä tuntee itsensä surkeaksi. Enkö todellakaan ole edes puhelinsoiton arvoinen? Mikä hakemuksessani oli vialla?

Toisaalta: jos hakijoita on vaikkapa sata, kaikille on mahdotonta lähettää persoonallista viestiä. Mutta jo vaikkapa viiden haastatellun kohdalla pitäisi palautteen olla henkilökohtaista.

Ystävällisen torjunnankin voi mokata monella tapaa. Jos työnantaja soittaa 20 vuotta esimiehenä olleelle tietokanta-asiantuntijalle, että painotimme tällä kertaa esimieskokemusta ja tietokanta-asiantuntijuutta, työnhakija kyseenalaistaa koko työnantajan osaamisen.

Mitä oikeastaan haettiin? Osuiko valinta johonkin vanhaan kaveriin tai sopivampaan tyyppiin? Lukiko työnantaja edes ansioluetteloa?

Toki tällaisessa tapauksessa kyse voi olla syrjinnästä. Silloin mukaan voi astua laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Jos hakija kokee tulleensa syrjityksi, hän voi lain mukaan pyytää työnantajalta selvityksen, jossa lain sanoin tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat.

Parhaimmillaan työnantajalla on oikeasti aikaa ja halua antaa hakijalle palautetta. Pienissä yrityksissä tämä voi olla hankalaa, mutta useissa firmoissa on tätä varten henkilöstöhallinto, joka auttaa palautteen antamisessa.

Jopa muutaman minuutin keskustelu tai sähköpostipalaute, johon on nähty edes hieman vaivaa, antaa hakijalle kuvan, että työnantaja on ollut tosissaan.

Parasta mitä hakijalle voi antaa, on rehellisyys.

Itsekin olen tehnyt rekrytointeja ja myös hakenut urani varrella työpaikkoihin. Joskus jo haastattelussa huomaa, että paikka ja hakija eivät kohtaa.

Mutta kokemuksesta tiedän: usein päätös on todella vaikea. Tasavertaisia hakijoita saattaa olla monta. Silloin valinnassa jokin pieni asia, kuten yllättävä idea, kehitysehdotus tai hyvin mennyt työhaastattelu, saattaa ratkaista.

Työnantaja voi sanoa: Tällä kertaa sinutkin olisi voitu valita, silti valinta osui toiseen. Toivottavasti voimme joskus tehdä yhdessä töitä.

Miksi hyvällä palautteella on työnantajan kannalta väliä?

Rekrytointitilanteessa mitataan työnantajakuva. Varsinkin aloilla, joilla osaajista on pula, työnantaja joutuu kilpailemaan työntekijöistä.

Ja niilläkin aloilla, joilla ei ole pulaa, työnantajille on tärkeää olla haluttu työpaikka.

Valinnan ulkopuolelle jääminen on pettymys. Hyvin hoidettu rekrytointi jättää kuitenkin hakijalle harmituksen rinnalle olon, että tuonne voisin hakea uudelleen. Ja että tuota työnantajaa voin kehua muillekin.

Ihmiset, jotka kehuvat työnantajaa selän takana ovat usein paljon arvokkaampia kuin työnantaja-imagon eteen tehdyt mainoskampanjat. Monilla aloilla mitataankin juuri suosittelua: suosittelisitko tätä työpaikkaa tai tuotetta ystävällesi?

Jos pitäisi kiteyttää, niin uutta työntekijää palkkaavalle on helppo antaa yksi neuvo, joka pätee moneen asiaan.

Se on edesmenneen Jope Ruonansuun lentävä lausahdus.
Aattelepa ite, omalle kohalles.

Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija, joka ei aikanaan päässyt Yleen kesätöihin, koska ei rekrytoijan mukaan puhunut riittävän hyvää suomea.

Heikki Valkama: ”Etätyö on paremman väen optio” – puolitoista miljoonaa suomalaista ei voi siirtyä etätöihin, oli korona tai ei

Heikki Valkama: Sä kun olet ammattilainen, voisit vähän auttaa – teettävätkö kaverit sinulla häikäilemättä ilmaistyötä?

Aiheesta voi keskustella 29.8. klo 17:00 asti.

Juttua korjattu 28.8. kello 17.24, yhdenvertaisuuslaki muutettu tasa-arvolaiksi.

Lue seuraavaksi