Tutkimus osoittaa sen, minkä kalastajat jo tiesivät: merimetson pesimäalueella ahvensaalis voi jäädä jopa puoleen tavanomaisesta

Kalastajat ovat huomanneet ahvenkannan pienenevän jo vuosien ajan. Tutkimus toteutettiin Merenkurkussa merkitsemällä 2000 ahventa.

merimetsot (suku)
Merimetsoja taivaalla
Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa Merenkurkussa huomattiin, että merimetson pesimäalueilla ahvenkannat olivat tavanomaista pienempiä.

Merimetso voi heikentää ahvensaaliita huomattavasti sellaisilla alueilla, joilla se pesii.

Paikallisessa mittakaavassa kalastajien saalismenetys voi olla jopa 32-67 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston Merenkurkussa toteuttamassa tutkimuksessa.

Tulokset ovat linjassa kalastajien havaintojen kanssa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lari Venerannan mukaan tutkimus ei kerro ahvenkannan hiipumisesta laajassa mittakaavassa, mutta havainnollistaa millainen vaikutus merimetsolla voi olla kalakantaan pesimäympäristönsä läheisyydessä.

Toisin sanoen alueella, jolla merimetso pesii, voivat ahvensaaliit olla arviolta jopa puolet tavanomaista pienempiä.

– Puhutaan kalastuksen osalta aika huomattavasta negatiivisesta vaikutuksesta, Veneranta toteaa.

Vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa merimetsojen vaikutusta ahvenkantaan paikallisesti..

Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Venerantaseisoo metsän reunalla
Tutkimuksen tulos yllätti myös tutkija Lari Venerannan.Anna Wikman / Yle

Merkityt ahvenet päätyivät merimetson ruoaksi

Tutkimus toteutettiin, sillä merimetson vaikutuksista kalakantaan on ollut hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä.

Se tehtiin merkitsemällä lähes 2000 Vaasan edustalta pyydystettyä ahventa.

Merkityt kalat päästettiin takaisin veteen. Myöhemmin syksyllä merimetsojen pesäpaikoilta löytyviä jätöksiä tutkittiin luotaimen avulla merkkejä etsien.

Venerannan mukaan merimetson jätöksiä tutkittaessa löytyi 179 ahveniin laitettua merkkiä eli palautumisprosentti oli noin 9.

– Voidaan arvioida, että puolet merkeistä päätyy pesäkolonioihin ja puolet johonkin muualle, Veneranta sanoo.

Venerannan mukaan merimetso suosii ahvenia särkikalojen sijaan, koska niitä on helpompi pyydystää.

Lue seuraavaksi: Se on pojat viimeinen kevät nyt, sillä tuonen risti istui kivellä"

Samansuuntainen tulos kuin kalastajien kokemukset

Merimetsolle kelpaa parhaiten 10-25 senttimetrin kokoinen ahven. Kalastuskokoon kasvamiseen ahvenella menee useita vuosia, joten merimetson vaikutus kalastettavaan ahvenkantaan ja saaliisiin näkyy myös pidemmällä aikavälillä. Siksi merimetsolla on paikallisesti iso vaikutus, vaikka ahvenkanta ei kokonaisuudessaan ole häviämässä.

Tulos yllätti tutkijan mutta vahvisti sen, mitä kalastajat ovat aikaisemmin kertoneet.

Kalastajat ovat jo vuosia raportoineet merimetson vaikutuksesta ahvenkantaan. Sen lisäksi, että ahven maistuu merimetsolle, se myös hajottaa kalaparvet ja karkottaa ahvenet kasvillisuuden suojaan, josta niitä on mahdotonta verkolla pyydystää.

Ahvensaaliit ovat huonontuneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna on saatu ehkä 30 prosenttia viime vuoden saaliista.

Reino Ruosmeri

Reino Ruosmeri on kalastanut Merenkurkussa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina ahvenen kalastuksesta on tullut kannattamatonta. Kalaa ei yksinkertaisesti ole.

– Ahvensaaliit ovat huonontuneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna on saatu ehkä 30 prosenttia viime vuoden saaliista, Ruosmeri summaa.

Björköbyn kalasatamassa Raippaluodossa on tyhjää. Ruosmeri on ainoana paikalla, eikä hänelläkään ole verkkoja vesillä.

Saalis ei kata edes polttoainekustannuksia. Hän syyttää valtiovaltaa tilanteesta, jossa merimetsoa suojellaan ympäristönsuojelun nimissä.

Ruosmeren mielestä pitäisi mieluummin pitää huoli siitä, että paikalliset kalakannat pysyvät elinvoimaisina.

Kalastaja Reino Ruosmeri seisoo Björköbyn kalasatamassa rannalla, taustalla tummia ukkospilviä
Reino Ruosmeren lisäksi ei Björköbyn kalasatamassa muita kalastajia ollut.Anna Wikman / Yle

Lari Venerannan mukaan tutkitulla alueella on reilu 3000 merimetson pesää eli varovaisen arvion mukaan ainakin 10 000 yksilöä.

Merimetso syö päivittäin kalaa noin 500 grammaa, joten 10 000 lintua syö päivässä 5000 kiloa ja kuukaudessa 150 000 kiloa kalaa.

Määrä on suurempi kuin mitä samalta tutkimusalueelta kalastetaan ahventa vuodessa.

Tutkimus poliittisten päätösten tukena

Merenkurkussa toteutettu tutkimus osoittaa, miten huomattava paikallinen vaikutus merimetsokannalla voi olla pesimäympäristönsä kalakantaan. Tutkija Lari Veneranta näkee, että tuloksia voitaisiin hyödyntää merimetsokeskustelussa päätöksenteon pohjana.

– Se, mikä on merimetson siedettävä haitta, on poliittinen päätös. Kalastuksen kannalta on kenties enemmänkin kyse siitä, missä merimetsot pesivät. Keskeisillä kalastusalueilla tulee väistämättä ongelmia, Veneranta sanoo.

Tutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Tulokset julkaistiin ICES Journal of Marine Science -tiedesarjassa (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi: Kalastajan kauhu, merimaiseman pilaaja, ruma vieraslaji — vihataanko merimetsoa vääristä syistä?

Aiheesta voi keskustellla torstaihin 3.9. kello 23 saakka.

Korjattu 1.9. klo 11.16 Lause “Merimetsolle kelpaa parhaiten 20 senttimetrin molemmin puolin oleva ahven eli saman kokoinen, mitä kalastajat havittelevat” muotoon “Merimetsolle kelpaa parhaiten 10-25 senttimetrin kokoinen ahven. Kalastuskokoon kasvamiseen ahvenella menee useita vuosia, joten merimetson vaikutus kalastettavaan ahvenkantaan ja saaliisiin näkyy myös pidemmällä aikavälillä.”