1. yle.fi
  2. Uutiset

Lentokenttäkaupunki Vantaan talous syöksyy – kaupunginjohtaja vertaa tilannetta jo 90-luvun lamaan ja huutaa valtiota apuun

Hätä on suurten kaupunkien yhteinen, mutta eniten kärsii Vantaa.

Vantaa
Finnairin Airbus lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle auringonlaskun aikaan talvi-iltana.
Finnairin kone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kuvituskuva.Esko Jämsä / AOP

Finnairin laajat irtisanomiset ja koko ilmailualan heikot näkymät iskevät kovaa Vantaan talouteen.

Kaupungin kannalta erityisen tärkeällä lentokenttäalueella, Aviapoliksessa, työskentelee noin 30 000 ihmistä. Tuhansilla heistä saattaa olla edessä lomautus tai irtisanominen.

Esimerkiksi Finnair kertoi toissapäivänä, että se irtisanoo lähes 1000 työntekijää. Eilen maahuolintapalveluita kentällä hoitava Swissport Finland tiedotti alkavista yt-neuvotteluista, joiden piirissä on 950 ihmistä, vähennystarve 700 henkilötyövuotta.

Vantaa lupaa tarjota ilman työtä jääville monenlaista tukea ja ratkaisuja eteenpäin, kertoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Olemme keskustelleet Finnairin toimitusjohtajan kanssa siitä, miten voimme auttaa lomautettuja ja nyt työttömäksi tulevia. Aiomme perustaa heille oman projektin, tarjota työllistämisen tukitoimintaa, neuvontaa ja tarvittaessa voimme tehdä räätälöityjä koulutuksia, luettelee kriisitoimia kaupunginjohtaja Viljanen.

Koronavirus tuhoaa Vantaa hyvän talouskehityksen

Lentokenttäkaupunki on yksi pahiten koronaviruksesta kärsivä kunta koko Suomessa. Myös pääkaupunkiseudun kaupungeista koronavirus näyttäisi tekevän suurimman loven juuri Vantaan verotuloihin.

– Palkkatulontuotto on vähentynyt moninkertaisesti esimerkiksi verrattuna Helsinkiin ja Espooseen. Heinäkuun vähentymä Helsingissä oli 0,3 prosenttia, Espoossa 0,7 prosenttia ja Vantaalla Espooseenkin verrattuna yli kaksinkertainen: 1,6 prosenttia, kertoo kaupunginjohtaja Viljanen.

Ennen koronaa Vantaalla meni hyvin. Kaupungin työllisyysprosentti oli kaupunginjohtaja Viljasen mukaan alkuvuonna jo yli hallituksen tavoitteeksi asettaman 75 prosentin. Se oli peräti 77 prosenttia.

Koronapandemia muutti tilanteen täysin. Kaupunginjohtaja Viljanen vertaa tapahtumia jo 90-luvun lamaan.

– Työllisyys ja bruttokansantuote ovat pudonneet yhtä paljon. Vantaalla on työttömiä jo lähes 17 prosenttia, noin 20 000 ihmistä. Se on kaksinkertainen määrä koronaa edeltävään aikaan verrattuna.

Viljanen muistelee, että työllisyys hoidettiin 90-luvun lamassa niin huonosti, että useat työttömäksi jääneet eivät työlllistyneet enää koskaan. Lähiö kehitys eriytyi. Kriisi oli ohi vasta vuonna 2010, kun työttömäksi lama-aikana jääneet pääsivät eläkkeelle, summaa Viljanen.

– Oppi on se, että pitää säilyttää kuntien kyky ennaltaehkäiseviin toimiin. Valtion pitää auttaa kuntia, että niillä on mahdollisuus tukea oikealla tavalla ihmisten arkea.

Hätä on suurten kaupunkien yhteinen - Vantaasta kriisikunta?

Suuret kaupungit kärsivät kriisissä eniten Viljasen mukaan siksi, että niiden tulot koostuvat pääasiassa verotuloista, eikä niinkään valtionosuuksista. Esimerkiksi Vantaalla verotulot muodostavat 70 prosenttia budjetista ja valtionosuudet vain 10 prosenttia.

Viljanen odottaa, että hallituksen budjettiriiheen tulee ehdotus suurien kaupunkien auttamisesta.

– Todella toivon, että valtio kuulee ja käsittää nyt suurten kaupunkien hädän ja budjettiriihessä tekee suurten kaupunkien tukipaketin. Sitähän ei ollut valtiovarainministerin budjettiesityksessä lainkaan.

Vantaan kaupunginjohtaja katsoo, että suuret kaupungit tarvitsevat tukea ensi vuodelle vähintään yhtä paljon kuin tänä vuonna.

– Valtiovarainministeri totesi, että elvytys tehtäisiin EU-rahalla, mutta siitä tulee päätös vasta ensi keväänä ja sitä ennen kuntien pitää tehdä budjettinsa. Meidän on saatava budjettiin tieto siitä, kuinka valtio tulee meitä tukemaan.

Tulonmenetys on Viljasen mukaan nyt niin suuri, että uhkakuvana on joutuminen ilman valtion tukea kriisikunnaksi.

– Me olemme tehneet myös skenaariot siitä, jos valtio ei tukisi lainkaan. Tilanne on niin vakava, että se saa pohtimaan, joutuvatko suuret kunnat jopa kriisimenettelyyn. Ei se voi niin olla, toteaa kaupunginjohtaja Viljanen.

Juttua muutettu 27.8.2020 klo 17.15 Kaupunginjohtaja Viljanen täsmensi, että hänen kertomansa prosenttiluvut ovat vähenemä palkkatulontuotossa, joka kertoo työttömyyden kasvusta, eikä kunnallisverotuottojen, kuten hän aiemmin sanoi.

Lue lisää:

Maahuolintayhtiö Swissport Finland aloittaa yt-neuvottelut: vähennystarve 700 työntekijää

Finnair vähentää arviolta 1 000 työpaikkaa – toimitusjohtaja Topi Manner: "Lentoliikenteen toipuminen kestää vuosia"

Lue seuraavaksi