1. yle.fi
  2. Uutiset

Irtisanomisten pahimmat luvut nähty, arvioivat PT:n ja Etlan johtajat – "Ruumiita tulee aina matkan varrella", sanoo Kangasharju

UPM, Finnair, Viking Line ja Swissport Finland ovat kertoneet laajoista yt-neuvotteluista.

Lomautukset ja irtisanomiset
Finnairin lentokoneen pyrstö.
Finnair aloitti 2800 henkilöä koskevat yt-neuvottelut. Vähennystarve on 1000 henkilöä.Tomi Natri / AOP

UPM, Finnair, Viking Line ja maahuolintayhtiö Swissport Finland ovat yrityksiä, jotka ovat kertoneet viime päivinä jättimäisistä yt-neuvotteluista ja irtisanomistarpeista.

Pelkästään näissä neljässä yrityksessä yt-neuvottelujen piirissä on tuhansia työntekijöitä ja jos kaavaillut vähennystarpeet toteutuvat työpaikkoja katoaa lähes 2600.

Vielä keväällä töiden hiipuminen tai loppuminen hoidettiin pitkälti lomautuksin. Toukokuun puolivälin ennätyksestä, 168 000 lomautettusta, määrä on yli puolittunut ja on nyt 65 000. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 118 500 enemmän kuin vielä vuosi sitten.

– Työttömien määrä on kasvanut pikkuhiljaa kevään ja kesän aikana ja lomautetuista suurin osa näyttää palanneen työpaikalleen. Ennen tätä viikkoa ei ole ollut havaittavissa laajamittaista irtisanomisaaltoa, sanoo erityisasiantuntija Erno Mähönen, Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Onko pelätty koronan aiheuttama irtisanomisaalto siis käynnistynyt?

– En usko irtisanomisaaltoon, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Hän perustelee toiveikkuuttaan monilla seikoilla. Ensinnäkin Suomen teollisuutta tukee se, että pandemian toisen aallon vahvistumisesta huolimatta maat tuskin asettavat enää niin tiukkoja rajoituksia kuin keväällä.

Toiseksi kuluttajien luottamus on vahvistunut, mikä tukee kotimaista kulutusta.

Kolmanneksi niin meillä kuin muuallakin elvytetään edelleen voimakkaasti ja sen täytyy Pylkkäsen mukaan näkyä niin vientimaiden kuin myös kotimaan kysynnässä.

Samoilla linjoilla ollaan myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa.

– En usko, että kriisi tästä kärjistyy vaan nämä ovat ehkä pahimpia lukuja, mitä tässä nyt on nähty, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharjun mukaan Finnair ja Viking Line edustavat hyvin niitä isoja yrityksiä, joihin koronakriisi rajoituksineen iski kaikista koviten. Metsäyhtiö UPM:n on puolestaan esimerkki yrityksestä jonka jo olemassaolevaa ongelmaa korona kärjisti.

– Kyllä me vielä kuullaan irtisanomisista ja konkursseistakin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilanne olisi pahentumassa. Näin tämä vain menee ja ruumiita tulee matkan varrella. Uskon edelleen, että talouden toipuminen on käynnistynyt ja se hissukseen jatkuun, Kangasharju sanoo.

Mistä suunnasta kuulemme seuraavan ison yt-ilmoituksen?

– Yksi pitkään vaikeuksissa ollut ala on autoteollisuus ja ennen kaikkea Saksan autoteollisuus. Vaikka sieltä on hyviäkin uutisia jo tullut, niin on myös mahdollista että huonojakin vielä tulee. Se tarkoittaisi Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalle lyhyellä aikavälillä vaikeuksia, Kangasharju sanoo.

Uudenkaupungin autotehtaalla on jo keskeytetty osa kesäkuun laajoista lomautuksista.

Toinen toimiala, josta toisaalta vielä ei ole kuultu laajoista yt-neuvotteluista ovat konepajat.

– Suomi vie investointitavaroita ja välituotteita. Jos tämä viennin ankeus jatkuu, niin tullaan näkemään irtisanomisia ja yt-uutisia konepajoissa ja metalliteollisuuspuolella, ennustaa Kangasharju.

Myös Pylkkänen on huolissaan koneita, laitteita ja investointitarvikkeita valmistavan teollisuuden puolesta.

– Varmaankaan tilauskirjat eivät täyty entiseen tahtiin, toisaalta tilausten peruutuksia ei ole tullut. Paljon riippuu siitä, miten vientimaissa kysyntä on reagoinut elvytystoimiin, Pylkkänen arvioi.

Hän kuitenkin uskoo, että kuluttajien ostohalujen viriäminen kestokulutushyödykkeitä kuten autoja kohtaan avittaa osaltaan myös Valmet Automotiven tuotantoa.

– Kestokuluthyödykkeiden kysyntä on lähtenyt liikeelle ja auto on kestokulutushyödyke. Autojen kysyntä on elpynyt Suomessa aika hyvin. Varmaan samanlaista kulutuksen nousua nähdään muuallakin, Pylkkänen sanoo.

Yt-toimialoja voi arvailla myös Etlan katsauksen perusteella (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan maalis-toukokuu oli surkeaa aikaa etenkin palvelualoilla sekä kone- ja metallituotetollisuudessa.

Torstaina kantautuikin jo alalta yt-uutisia, kun teräskonserni SSAB ja Metso Outotec kertoivat yt-neuvottelujen käynnistymisestä.

Myös Suomen tavaravienti on laskenut selvästi ja teollisuuden uusien tilausten arvo heikentynyt.

Suomen tavaravienti ja vientikysyntä
Samuli Huttunen / Yle

Sen sijaan kemianteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus olivat maalis-toukokuussa selvässä kasvussa vuoden takaiseen verrattuna.

Mille aloille työpaikkoja saadaan lisää ?

– Palvelualat lisäävät työntekijämääräänsä ja myös asiantuntijatehtävissä toimivien ammattiryhmien työllisyys tulee lisääntymään, Pylkkänen arvioi.

Myös mittavat elvytyspaketit EU-maissa, joissa rahoitusta suunnataan ilmastonmuutosta ehkäiseviin investointeihin, voivat myös näkyä uusina työpaikkoina.

– On mahdollista, että tässä kohtaa nähdään rakennemuutosta meillä ja muualla, Pylkkänen arvioi.

Myös Kangasharju näkee ilmastonmuutosinvestoinnit mahdollisuutena.

– Toiveikkuutta luovat eri toimialojen ilmastoinvestointisuunnitelmat. Niistä me saadaan tulevaisuudessa niitä uusia työpaikkoja, Kangasharju sanoo.

Myös Kangasharju näkee palvelualoissa kasvua. Etenkin tietyt kaupan alat ovat pärjänneet hyvin kriisin keskellä.

– Esimerkiksi Kesko on kasvattanut markkinaosuuttaan ja laajentaa rautakauppaa Pohjoismaissa. Kodin sisustaminen ja remontoiminen kasvavat etätyöbuumin ansiosta jatkossakin.

Myös kemianteollisuus on pärjännyt hyvin koko ajan, mikä lupailee niiden alojen työllisyydelle hyvää.

– Kiinnostavaa, miten hyvin kemianteollisuus ja etenkin Neste on pärjännyt. Tuotanto ja vienti vetävät erinomaisesti, Kangasharju kehaisee.

Lue lisää:

Yli 5 000 suomalaista vientiyritystä vetäytyi bisneksestä koronan takia – myynti tökkii ja vientimäärät ovat tulleet rytinällä alas

Cimcorp aloittaa yt-neuvottelut lomautuksista – teki juuri miljoonakaupan Eurooppaan

Lue seuraavaksi