1. yle.fi
  2. Uutiset

Perhe syytti valehtelusta ja media pyöritti – norjalaiskirjailija yllättyi reaktioista: "Kautta aikojen on ammennettu omasta elämästä"

Vigdis Hjorth on harvoja ulkomaisia kirjailijavieraita tämän vuoden Helsinki Lit -festivaalilla. Tosin vierailu vaihtui videoyhteyteen.

Helsinki Lit
Kirjailija Vigdis Hjorth
Norjalaiskirjailija Vigdis Hjorthin oli tarkoitus esiintyä Helsinki Lit -festivaalilla, mutta muuttuneiden matkustusrajoitusten takia keskustelu käydään videoyhteydellä.Agnete Brun

Norjalaista kirjailijaa Vigdis Hjorthia jännittää. Hänellä on illalla pienimuotoinen esiintyminen Oslossa vasta ilmestyneen kirjansa tiimoilta. Se kertoo äidin ja tyttären vaikeasta suhteesta. Ja se on tarina. Sitä Hjorth painottaa moneen kertaan.

Norjasssa kyllä tiedetään, että Hjorthin oma äitisuhde on ollut vaikea. Asia tuli tietoisuuteen viimeistään silloin, kun aiemmasta romaanista Perintötekijät tehtiin teatterisovitusta. Äiti yritti kaikin keinoin estää teatteriesityksen.

Huomenna perjantaina Vigdis Hjorth palaa neljä vuotta sitten ilmestyneen Perintötekijät-romaanin teemoihin esiintyessään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla. Se on ainut romaani, joka on käännetty suomeksi Hjorthin laajasta tuotannosta.

Vielä pari viikkoa sitten Hjorth oli tulossa Oodissa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Koronapandemia kuitenkin muutti Suomen ja Norjan rajakäytäntöjä, joten keskustelu järjestetään virtuaalisesti. Hjorth osallistuu siihen Oslosta.

Perhe syytti mustamaalaamisesta

Perintötekijät aiheutti ilmestyessään suuren kohun Norjassa. Kirja kertoo perheestä, jonka jäsenten välit ovat hyvin tulehtuneita.

Kirjaa luettiin kuin piru raamattua, sillä sen oletettiin kertovan Hjorthin lapsuudenperheestä. Ja kyllähän se kertoikin, ainakin jotain. Hjorth itse korostaa kirjan olevan kuitenkin romaani, ei mikään faktoihin perustava omaelämäkerrallinen selvitys.

Tarina alkaa tutusta ja arkisesta aiheesta, perinnönjaosta. Epäoikeudenmukainen kohtelu saa sisarukset kääntymään toisiaan vastaan. Päähenkilöä riita ei heti hetkauta, sillä hän on laittanut välit poikki perheeseensä jo ajat sitten. Tarinan edetessä pyörteet kuitenkin syvenevät ja päähenkilö nostaa esiin lapsuuden trauman - isän hyväksikäytön. Häntä ei kuitenkaan haluta uskoa, ei edes kuunnella.

– Kirja kertoo ennen kaikkea vaikenemisen ja vaientamisen kulttuurista. Siitä miten toisen näkemystä ei kunnioiteta, kertoo Hjorth puhelimessa.

Ja niin tapahtui myös todellisuudessa. Perhe hyökkäsi Vigdis Hjorthia vastaan ja syytti häntä edesmenneen isän mustamaalaamisesta. Lisäksi sisar kirjoitti oman kirjan näkemyksistään.

– Kaikki sai alkunsa, kun eräs lehti ryhtyi tekemään vertailua kirjani ja "todellisuuden" välillä. Siinä ei tietenkään ole mitään järkeä, kun kyseessä on romaani. Jos olisin halunnut kirjoittaa omaelämäkerran, miksi olisin esimerkiksi muuttanut päähenkilön nimen?

Kirjailijat ammentavat omasta elämästään

Perintötekijöiden aiheuttaman kohun mittasuhteet löivät Vigdis Hjorthin ällikällä.

– Olin yllättynyt, sillä ammennan aina romaaneissa jotain omasta elämästäni. Vaikka Perintötekijöissä on paljon yhtymäkohtia elämääni, pysyn silti kannassani – se on fiktio.

Hjorth perustelee väitettään sillä, että kirjoittaessa on tehtävä jatkuvaa valintaa siitä, mitä kertoo. Paljon jää kertomatta.

– Romaani on rakennettua tekstiä. Jos otetaan esimerkiksi Karl Ove Knausgårdin Taisteluni, jossa on useita niteitä ja tuntuu, että elämä käydään läpi hyvin yksityiskohtaisesti, se on silti kirjailijan valintaa ja hänen näkemyksensä asioista.

Vigdis Hjorth
Kohu Perintötekijät-romaanista on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti ja kirjaa on käännetty useille kielille.Agnete Brun

Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt Hjorth sanoo kirjoittaneensa aina siten, että ottaa jotain omista kokemuksistaan.

– Kaikki kirjailijat tekevät niin.

Vigdis Hjorthia hieman ihmetyttää nykyinen autofiktiobuumi. Hänen mielestään se ei ole todellakaan mikään uusi juttu.

– Kautta aikojen on ammennettu omasta elämästä. Strindberg, Proust, Duras, Hjorth luettelee.

He kaikki ovat tavalla tai toisella kirjoittaneet omista kokemuksistaan, silti kirjoja on pidetty puhtaasti romaaneina.

– Luulen, että kirjailijoiden tapa kirjoittaa ei ole muuttunut, vaan ympäröivä maailma on muuttunut.

Hjorth pohtii voiko sosiaalisella medialla olla osuutensa ihmisten lukutavan muuttumisessa. Kun someen raportoidaan ruoka-annoksista ja paikoista, joissa on käynyt, niitä pidetään totena. Vaikka se on vain pintaa, kaukana todellisesta arjesta.

Suurin syyllinen autofiktion nousuun on Hjorthin mukaan kuitenkin media.

– Esiin nostetaan mielellään sellaisia asioita, joita voi myydä otsikolla "Lue totuus..."

Mediaa pakoon Montenegroon

Median nostattamat myrskyt eivät ole kuitenkaan uutta Vigdis Hjorthille. Hän on Norjassa tunnettu hahmo ja ollut useita kertoja julkisuuden pyörityksessä. Vaikka hän on jo "kova luu", häntä harmittaa ettei päässyt pakoon Montenegroon asunnolleen, nyt kun uusin kirja julkaistiin Norjassa.

– Matkustan aina Montenegroon pakoon. Siellä minun ei tarvitse seurata norjalaisia lehtiä ja vastata jokaiseen yhteydenottoon.

Nyt Hjorth saa kuitenkin rauhaa omasta elinympäristöstään. Hän asuu Oslon edustalla saaressa, yksin bokserinsa kanssa. Hän voi paeta pitkille kävelylenkeille meren rantaan tai saaren metsiin.

– Onhan tässä ristiriitaa. Toisaalta nautin jokaisesta esiintymismahdollisuudesta ja kirjani saamasta huomiosta. Eniten kuitenkin nautin yksinolosta ja lukemisesta.

Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali järjestetään tänä vuonna pienimuotoisesti keskustakirjasto Oodissa. Keskusteluja voi seurata suorana Yle Areenassa klo 17–20.30 ja huomenna perjantaina klo 17–21.30.

Lue lisää festivaalin ohjelmasta tästä.

Hannu Väisänen ja Hanna Saarikoski lavalla Savoy -teatterissa
Helsinki Lit on pidetty yleensä keväällä. Tänä vuonna festivaalia on supistettu ja keskusteluja seuraa paikan päällä vain kourallinen yleisöä.Yle / Raili Tuikka
Lue seuraavaksi