Hyppää sisältöön

Kouluruokailun kokeilu onnistui yksinkertaisella reseptillä – lapset syövät terveellisemmin, kun ruoka tuodaan osaksi oppitunteja ja arkea

Ruokakasvatusmallia testattiin 15 koulussa yhden lukuvuoden ajan. Nyt se on tarkoitus laajentaa muihinkin kouluhin.

Ruokakasvatuksessa kehitetään kouluruokailua ja tuodaan ruoka osaksi koulun arkea. Kuva: Tapio Rissanen / Yle

Yhä useampi lapsi syö terveellisen koululounaan, jos koulussa on aktiivista ruokakasvatusta, selviää Maistuva koulu -hankkeen tuloksista.

Hankkeessa 15 koulua eri puolilta Suomea kokeili Maistuva koulu -mallin mukaista ruokakasvatusta lukuvuonna 2019–2020. Koulut olivat Järvenpäästä, Kuopiosta, Salosta, Siilinjärveltä ja Sotkamosta.

Ruokakasvatuksessa ruoka tuodaan osaksi oppitunteja ja koulun arkea. Ruokakasvatus tarjoaa oppilaille tietoa muun muassa ruoan alkuperästä, ruokakulttuurista sekä kestävistä ja terveellisistä ruokavalinnoista.

Ruokakasvatusta on myös muun muassa ruokailutilan tai koulun kioskin muokkaaminen sellaiseksi, että se kannustaa oppilaita syömään ja juomaan hyvin. Ruokakasvatusmallissa oppilaat pääsevät myös itse osallistumaan kouluruokailun ja tapahtumien suunnitteluun.

Hankkeessa mukana olleissa kouluissa esimerkiksi siirrettiin kasvikset ruokailulinjaston alkuun, alettiin tarjota aamupuuroa sekä järjestettiin ruoka-aiheisia teemapäiviä. Koulut saivat päättää itse, miten toteuttivat toimintaa.

Kouluissa huomattiin, että ruokakasvatuksen myötä oppilaat syövät täysipainoisempia lounaita. Kuva: Anni Härkönen / Yle

Ei enää pelkkää leipää lounaaksi

Säännöllinen ateriarytmi on tutkimusten mukaan keskeistä paitsi koulussa jaksamisen kannalta, myös koulun jälkeen leikeissä ja harrastuksissa.

Hankkeessa pyrittiin myös pysäyttämään koululounaan suosion lasku. Yläkouluun siirryttäessä yhä useampi oppilas jättää lounaan väliin koulussa ja vielä isompi osa jättää osia lounaasta pois.

Siinä onnistuttiin: ruokakasvatusta lisänneissä kouluissa yhä useampi oppilas söi täysipainoisen koululounaan, kertoo Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Amma Antikainen.

– Kouluateriassa on monta osaa: pääruoka, salaatti, leipä, rasva ja juoma. On aika tyypillistä, että sieltä jää jokin aterian osa puuttumaan eli syödään vaikka pelkkää pääruokaa tai pelkkää leipää. Hankkeen myötä yhä useampi oppilas söi joka päivä kaikki aterian osat, Antikainen kertoo.

Myös opettajat kokivat saaneensa hankkeesta hyödyllisiä keinoja tehdä ruokakasvatusta koulussa. Mitä aktiivisemmin koulu oli mukana hankkeessa, sitä paremmat tulokset olivat.

Kokeilu oli lyhyt, vain yhden lukuvuoden mittainen. Kokeiluaika jäi myös suunniteltua lyhyemmäksi koronavirusepidemian takia, kun kouluissa siirryttiin etäopetukseen.

Antikaisen mukaan tulokset kertovat kuitenkin siitä, että lyhyessäkin ajassa voidaan saada muutoksia aikaan. Suurin osa mukana olleista kouluista aikoo Antikaisen mukaan jatkaa ruokakasvatusta kokeilun jälkeenkin.

Ruokakasvatusmalli on tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön myös muissa kunnissa ja kouluissa.

Hankkeen toteuttivat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry sekä ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut Maistuva koulu -mallin kehittämistä.

Korjattu 31.8.2020 klo 10:35 korjattu Ruukku ry:n nimi Ruokakulttuurikeskuksesta Ruokakasvatusyhdistykseksi.

Lue lisää:

.
.