1. yle.fi
  2. Uutiset

Venäjä on perustanut poliisiosaston, joka on valmiina siirtymään Valko-Venäjälle – Putin: Toivottavasti sitä ei tarvita

Putin varoitti "poliittisia ääriaineksia ylittämästä tiettyjä rajoja".

Ulkomaat
Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenka (vas.) ja Venäjän Vladimir Putin kuvattuna uuden neuvostomuistomerkin julkistamistilaisuudessa Venäjällä kesäkuussa.
Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenka (vas.) ja Venäjän Vladimir Putin kuvattuna uuden neuvostomuistomerkin julkistamistilaisuudessa Venäjällä kesäkuussa.Michael Klimentiyev / AOP

Venäjä on perustanut poliisiosaston, joka voi siirtyä auttamaan Valko-Venäjän poliisivoimia maan levottomuuksien rauhoittamisessa.

Asiasta kertoi Venäjän presidentti Vladimir Putin uutiskanava Rossijan haastattelussa.

Putinin mukaan osasto on perustettu Valko–Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan toivomuksesta. Lukašenka oli samalla luvannut, ettei pyydä osastoa maahansa, ellei tilanne olennaisesti pahene.

Putin sanoi toivovansa, ettei osastoa koskaan tarvittaisi. Osastoa ei lähetetä, elleivät "poliittisten iskulauseiden takana piileskelevät äärimieliset ainekset ylitä tiettyjä rajoja, kuten että alkaisvat polttaa taloja tai pankkeja tai alkaisivat vallata hallintorakennuksia", Putin linjasi.

Hän myös kertoi havainneensa, että Valko-Venäjän levottomuudet ovat joissain määrin laantuneet. Putin toivoikin, että kiistaan löytyy poliittinen ratkaisu. Hän uskoi, että osapuolilla oli tähän "riittävästi tervettä järkeä".

– Siksi emme käytä tätä tukiyksikköä, Putin totesi.

Hän kertoi puhuneensa Lukašenkan kanssa puhelimitse neljä kertaa kriisin aikana. Putin sanoi maansa suhtautuvan Valko-Venäjän asioihin levollisesti ja ehkä jopa rauhallisemmin kuin muut maat.

Putin kuitenkin painotti, että Valko-Venäjä on Venäjälle ehkä läheisin maan henkisesti, kielellisesti ja etnisesti. Myös maiden taloudet ovat tiiviissä yhteistyössä.

Yle Valko-Venäjällä: Mielenosoittajia on silmänkantamattomiin, tunnelma on rauhallinen, metroasemia on suljettu

Valko-Venäjällä on ollut suuria mielenosoituksia elokuun alussa pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. Oppositio pitää vaalitulosta väärennettynä ja vaatii Lukašenkan eroa.

Televisiohaastattelussa Putin ei kuitenkaan sanonut, että Valko-Venäjällä olisi käynnissä ulkomaiden masinoima värivallankumous tai että Nato olisi lähettämässä joukkojaan Valko-Venäjälle, mitkä ovat olleet Lukašenkan väitteitä tapahtumien kulusta.

Lukašenka: Vaatimuksia Valko-Venäjän jaosta

Presidentti Lukašenka on kommentoinut maansa ulkopoliittista tilannetta valkovenäläiselle BelTA-uutistoimistolle (siirryt toiseen palveluun). Lukašenkan mukaan maata vastaan kohdistuu hybridihyökäys.

Hänen mukaansa ulkomainen media painostaa maata, samoin kuin ulkomaiset diplomaatit, jotka haluavat saada maahan uudet presidentinvaalit.

Lukašenkan mukaan Valko-Venäjä joutuu käyttämään paljon rahaa tilanteen vakauttamiseen länsirajallaan, minne on siirretty lisää armeijan joukkoja. Hän sanoo lännessä olevan halua Valko-Venäjän jakamiseen ja rajan tuntumassa olevan Hrodnan kaupungin (ent. Grodno) liittämiseen Puolaan.

– He [länsivallat] puhuvat siitä jo avoimesti ja näkevät sen unelmissaan. Mutta he eivät onnistu, se on varma, Lukašenka jyrähti.

Hän viittasi puheessaan ilmeisesti puolalaisen oikeisto-konservatiivisen Najwyższy Czas! -lehden päätoimittajan Tomasz Sommerin 21. 8. lähettämään tviittiin, jossa hän sanoo Hrodnan kuuluvan Puolaan, jos Valko-Venäjä hajoaa.

Hrodna kuului maailmansotien välisenä aikana Puolaan ja kaupungissa on suurehko puolalaisväestö. Kun presidentinvaalien jälkeiset mielenosoitukset alkoivat, Hrodnan kaduilla nähtiin myös Puolan lippuja. Paikalliset poliisiviranomaiset olivat aluksi myös poikkeuksellisen myötämielisiä mielenosoittajia kohtaan, kertoo The New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

27.8. klo 17.25 Artikkelia täydennetty Lukašenkan kommenteilla

Lähteet: Tass, Reuters

Lue seuraavaksi