1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentokoneteollisuus

Nämä kolme nuorta opiskelevat ilmailualalla ja uskovat yhä unelmiinsa – vaikka korona iski, Finnair ilmoitti valtavista vähennyksistä ja kaikesta tuli epävarmaa

Unelma-ammattiinsa opiskelevat Santtu Mäkinen, Matti Huotari ja Nuutti Luukkonen pitävät kiinni haaveestaan valmistua ilmailualalle.

lentokoneteollisuus
Liikennelentäjäopiskelijat Matti Huotari ja Nuutti Luukkonen, Suomen ilmailuopisto oy, Pori.
Liikennelentäjäopiskelijat Matti Huotari ja Nuutti Luukkonen jaksavat hymyillä, vaikka lentoala on kurimuksessa.Jari Pelkonen / Yle

Santtu Mäkinen, 28, on yksi niistä onnellisista, joka on aina tiennyt, mitä haluaa elämältään, ja myös onnistunut pääsemään tavoitettaan kohti.

Hän kiinnostui jo pienenä poikana lentokoneista ja tekniikasta. Työkalut pysyvät hyvin Mäkisen näppärissä käsissä, ja hän pääsikin opiskelemaan unelmiensa ammattiin lentokoneasentajaksi Vantaan ammattiopisto Variaan pari vuotta sitten.

Se ei ollut helppoa, koska opintolinja on yksi Varian suosituimmista. Sisään hyväksytään vuosittain noin 15 opiskelijaa yli sadasta hakijasta.

Nyt kuitenkin tulevaisuus lentokoneasentajana näyttää epävarmalta, kun koko ilmailuala on kurimuksessa koronan vuoksi.

– Jännittää vähän, mitä tässä tulee tapahtumaan, mutta olen toisaalta toiveikkaana, että kyllä se jossain vaiheessa lähtee taas parempaan suuntaan, Mäkinen sanoo.

Opiskelia Santtu Mäkinen nostamassa lentokonetta tunkilla Varian harjoitussalissa.
Santtu Mäkinen nostaa lentokonetta tunkilla.Matti Myller / Yle

Finnair on suurin yksittäinen lentokoneasentajien työllistäjä Suomessa. Tiistaina yhtiö ilmoitti vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa kotimaassa. Lähes jokainen Finnairin työntekijä Suomessa on jo ollut lomautettuna kevään aikana.

Lentokoneasentajien tutkinto muuttuu

Koko Variassa opintotarjontaa joudutaan pohtimaan uusiksi koronapandemian takia. Lentokoneasentajien sekä matkailu- ja ravitsemusalan opintopaikkoja saatetaan vähentää. Lähihoitajien opiskelupaikkoja puolestaan lisätään.

Opetushallituksessa suunnitellaan myös lentokoneasentajien tutkinnon muutosta niin, että se antaisi nykyistä laajemmat työllistymismahdollisuudet. Vuoden kuluttua voimaan tulevaa muutosta alettiin valmistella jo ennen koronapandemiaa.

Varian rehtori Pekka Tauriainen näkee tilanteessa jotain hyvääkin. Alalla on uudenlaisia työnäkymiä, jotka sopivat hyvin lentokoneasentajiksi opiskeleville, teknisesti taitaville ihmisille.

– Mielenkiintoisena avauksena ovat droonit ja miehittämättömät ilma-alukset, jotka myös vaativat huoltoa ja kunnossapitoa, Tauriainen sanoo.

Vaikka opiskelijoiden kannalta on hyvä asia, että he saavat entistä laajemmat työmahdollisuudet, Tauriainen on myös huomannut, että opiskelijat joutuvat sulattelemaan muutosta.

– Jos on hakeutunut alalle siksi, että on juuri lentokoneista kiinnostunut, se voi tulla shokkina, että joutuukin tekemään jotain muuta.

Lenkonetekniikan opiskelua.
Lentokoneasentajaopiskelijat harjoittelevat Vantaan Variassa.Matti Myller / Yle

Tauriainen muistuttaa, että myös perinteistä lentokoneasentajan työtä tarvitaan aina.

– Mekaanikkoja tarvitaan myös Suomen puolustusvoimissa. Jossakin vaiheessa siviili-ilmailu palautuu, ja meidän pitää katsoa, että myös silloin on tarjolla työntekijöitä.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner uskoo, että Finnairin toiminta pääsee kolmen vuoden päästä vuoden 2019 tasolle.

Myös Suomen ilmailuopistossa Porissa pidetään toivoa yllä, että ilmailuala toipuu vielä koronapandemiasta.

Porin lentäjäopiskelijat ovat valmiina riskeihin

Vaikka pilvet alalla ovat synkkiä, tammikuussa liikennelentäjäopintonsa Porissa aloittaneet Matti Huotari, 27, ja Nuutti Luukkonen, 23, eivät kadu valintaansa.

Kaksivuotinen koulutus maksaa 15 000 euroa, mutta miehet uskovat, että se kannattaa alan vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Matti Huotari alkoi haaveilla lentäjän ammatista jo 6-vuotiaana, kun pääsi lomalennolla tutustumaan ohjaamoon.

– Silloin tajusin, että tämä ala on se, jota haluan vielä joku päivä tehdä.

Ovi unelma-alalle aukesi Finnairin vuoden 2017 suuressa haussa, jossa Poriin tai Tampereelle otettiin sata uutta opiskelijaa.

Huotari ei kadu ilmailuopintoihin lähtöään, vaikka korona iski pian kurssin alkamisen jälkeen. Lähiopetuksen ollessa tauolla tunteet toki olivat hetken aikaa sekavat.

– Siinä pyöri mielessä monenlaiset fiilikset. Kirkkaana kuitenkin pysyi mielessä se, että tämä on se mitä haluan tehdä, ja haluan saada tämän ammatin. Katsotaan, mitkä työllisyysnäkymät ovat kahden vuoden kuluttua.

Liikennelentäjäopiskelija Matti Huotari, Suomen ilmailuopisto oy, Pori.
Matti Huotaria kiinnostaa myös talous ja hän ehtikin valmistua liiketalouden maisteriksi ennen pyrkimistään lentäjäkoulutukseen. Jari Pelkonen / Yle

Huotari uskoo, että kriisienkin aikana lentäjiä pitää olla valmiudessa, eikä toimintaa voi kokonaan pysäyttää. Hän on myös asennoitunut alaan niin, että se vaatii riskinottokykyä.

– Haave kuitenkin on, että saisin sinivalkoisin siivin lentää työkseni. Mutta itselläni on todella hyvä tilanne. Nykyisen työnantajani kanssa on parin vuoden sopimus opintovapaasta, että sinne sitten palaan, jos en työllisty ilmailun pariin.

Ilmakuoppia tulee säännöllisin väliajoin

Myös Nuutti Luukkonen on haaveillut lentämisestä lapsesta asti ja Suomen ilmailuopistossa tammikuussa alkaneet opinnot ovat vastanneet odotuksia.

Ilmaan pääsy kuitenkin viivästyi viruksen takia, sillä lento-opetusta koskivat samat rajoitukset kuin muutakin lähiopetusta.

– Ensimmäiset kaksi kuukautta oli teoriaopintoja. Koronasta aiheutuneen tauon takia vasta toukokuun lopulla päästiin lentämään. Kesän aikana on pienellä Cessnalla saatu parikymmentä lentotuntia aikaan, kertoo Luukkonen.

Hän suhtautuu rauhallisesti ilmailun tämän hetkiseen kriisiin.

– Ilmailualalla on aika pitkään ollut trendi, että reilun viiden vuoden välein tulee tällainen haasteellinen ajanjako työllistymisen kanssa. Ylitarjonta lentäjistä on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, tällä kertaa se on vain erityisen voimakas.

Liikennelentäjäopiskelija Nuutti Luukkonen, Suomen ilmailuopisto oy, Pori.
Aiemmin valtiotieteen kandidaatiksi Helsingissä opiskellut Nuutti Luukkonen ei myönnä olevansa huolissaan tyhjän päälle valmistumisesta.Jari Pelkonen / Yle

Luukkonen lähti opintoihin sillä mielellä, että ilmailualalta ei välttämättä löydy töitä heti valmistumisen jälkeen. Hänen mukaansa perinteisen työpaikan löytyminen alalta oli vaikeaa jo ennen koronaa, sillä parikymmentä prosenttia Euroopan lentäjistä työskenteli epätyypillisillä työsopimuksilla.

Yliopisto-opiskelujen loppuun saattaminen on kakkossuunnitelmana, jos koneen ohjaksiin ei nopeasti pääse. Turbulentilla ilmailualalla on hyvä muutenkin olla valmiuksia aivan toisille aloille.

– Totta kai toiveissa on, että työpaikka löytyy nimenomaan ohjaamon puolelta.

Lue myös:

Lentokenttäkaupunki Vantaan talous syöksyy – kaupunginjohtaja vertaa tilannetta jo 90-luvun lamaan ja huutaa valtiota apuun

Yritykset Helsinki-Vantaan lentokentällä pyörivät puolella teholla, vaikka Finnairin yt:t eivät vielä edes vaikuta – poislähtö ei silti ole vaihtoehto

Finnair vähentää arviolta 1 000 työpaikkaa – toimitusjohtaja Topi Manner: "Lentoliikenteen toipuminen kestää vuosia"

Lue seuraavaksi