1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuulivoima tuo kuntien päästöt alas, ainakin paperilla – siksi Raahe on pienipäästöisimpiä kuntia, vaikka siellä sijaitsee Suomen suurin päästölähde

Raahessa sijaitseva terästehdas tuottaa 7 prosenttia koko maan hiilidioksipäästöistä, mutta niitä ei lasketa kunnan päästöiksi.

tuulienergia
Tuulivoimalat Raahessa
Raahessa sijatsee vieri vieressä päästöjä vähentäviä tuulivoimaloita ja Suomen suurin päästölähde SSAB:n terästehdas.Paulus Markkula / Yle, kuvankäsittely: Matti Kurkela / Yle

Tuulimyllyt pyörittävät Raahen hiilijalanjälkeä pienemmäksi SSAB:n terästehtaan tuprutellessa vieressä savujaan.

Takavuosina tehtaan päästöt näkyivät ihan käytännössä, kertoo Raahen Hinku-koordinaattori Seppo Sorvari.

– Kun muutin Raaheen vuonna 1999, pyykkejä ei voinut kuivattaa ulkona, sillä tehtaan päästöjen vuoksi ne olisivat värjäytyneet mustiksi.

Nykyään ympäristöasiat ovat paremmalla tolalla. Ilmanlaatu on parantunut ja tuulivoimalat ovat tehneet pienestä rannikkokaupungista yhden Suomen suurimmista hiilidioksidipäästöjen vähentäjistä ja samalla pienipäästöisimmistä kunnista.

Näin siksi, että kunnat saavat tuulivoimasta päästöhyvitystä, eikä isojen teollisuuslaitosten, kuten Raahen SSAB:n valtavia päästöjä lasketa kuntien lukuihin mukaan. Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja sen osuus koko maan päästöistä on seitsemän prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo, että toisenlaisella laskentatavalla tilastot näyttäisivät hyvin erilaisilta.

Kuntien päästöt lasketaan Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laskentasäännön (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Katso tästä jutusta, kuinka vihreä kotikuntasi on – vertasimme Suomen kaikkia kuntia viidellä eri kriteerillä.

Tuulivoimalla kunta voi nollata päästönsä

Kun tarkastellaan eniten hiilidioksidipäästöjä laskeneiden kuntien listaa, nähdään, että liki kaikissa taustalla on tuulivoima. Osassa kunnissa päästöt ovat vähentyneet merkittävästi jonkin tehtaan loppumisen vuoksi.

– Tuulivoiman hyvityksistä hyötyvät etenkin pienet kunnat, joihin on rakennettu paljon myllyjä, Lounasheimo sanoo.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on keskittynyt pääosin länsirannikon kuntiin. Sieltä löytyvät myös isoimmat hiilidioksidipäästöjen vähentäjät.

Simon kunta on onnistunut pienentämään päästöjään tuulivoiman ansiosta hurjat 133 prosenttia vuosien 2005–2018 välisenä aikana.

Raahessa päästöt ovat vähentyneet samalla aikavälillä 48 prosenttia.

Raahen kaupunki
Raahen ilmanlaatu on puhdistuntut takavuosista. Paulus Markkula / Yle

Raahen kaupungin Hinku-koordinaattori Seppo Sorvari kertoo, että määrästä kaksi kolmasosaa on tuulivoiman ansioista eli kunnassa on tehty päästöjen vähentämiseksi myös muita toimia.

– Uusiin kaupungin kiinteistöihin laitetaan aurinkopaneeleja, rakennuskanta on melko uutta, asukkaat pyöräilevät paljon ja jätteiden käsittelyä on kehitetty.

Lisäksi Raahe saa kaukolämpönsä pääosin SSAB:n terästehtaan hukkalämmöstä.

Päästöhyvitykset voivat johtaa harhaan

Naapurikunnassa Pyhäjoella hiilidioksidipäästöt näyttävät Raahenkin lukuja paremmilta. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet tuulivoimaloiden ansiosta 56 prosenttia. Mutta kun lukuja tarkastelee lähemmin, huomaa että Pyhäjoella päästöt ovat itse asiassa kasvaneet (siirryt toiseen palveluun) vuodesta 2015 lähtien.

Johannes Lounasheimon mukaan päästöhyvityksillä on kannustettu tuulivoiman rakentamiseen, mutta se ei saisi johtaa siihen, että se olisi kuntien ainoa keino vähentää päästöjä.

Kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt Sitran asiantuntija Mariko Landström on Lounasheimon kanssa samoilla linjoilla. Kuntien tulisi seurata tuulivoimahyvitettyjen lukujen lisäksi myös muita päästömittareita.

Landströmin mukaan pelkästään tuulivoimahyvitettyjä lukuja seuraamalla voi saada harhaanjohtavan kuvan.

– Se antaa kunnille myös mahdollisuuden harhaanjohtavaan viestintään.

Landströmin mukaan kunnilla on kuitenkin pääosin asenne kohdallaan, ja Suomessa on kasvava joukko edelläkävijäkuntia, joissa on kunnianhimoisia päästövähennysohjelmia.

– Päästövertailussa kuntien kesken pitäisi kuitenkin olla varovainen ja huomioida erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi maatalouden päästöt lasketaan mukaan lukuihin, vaikka kunnilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niihin.

Tuulivoimakuntien määrä kasvaa

Tulevina vuosina tuulivoimasta saa päästöhyvityksiä yhä useampi kunta, sillä Suomessa on vireillä lukuisia uusia hankkeita. Viime vuoden lopulla tuulivoimaloita oli noin 750, ja vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvavan jopa 1 800:aan.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että tuulivoimalat ovat kehittyneet yhä suuremmiksi, joten niitä on kannattavaa rakentaa myös sisämaahan.

– Korkeilla torneilla ja isoilla lavoilla on saatu vähennettyä metsän vaikutusta tuuleen.

Mikkosen mukaan on kuitenkin vaikea ennakoida, mihin uusiin kuntiin voimaloita rakennetaan, sillä vain noin joka kolmas hanke toteutuu. Epävarmuus hankkeiden toteutumisesta vaikeuttaa myös sähkönsiirtolinjojen rakentamista.

– Kaikkialle Suomeen tuulivoimaloita ei voi rakentaa, ja esimerkiksi Itä-Suomen kunnat ovat kokeneet tilanteen epäreiluksi, Mikkonen sanoo.

Tuulivoimaa ja SSAB tehdas
Raahen terästehdas kuvattuna mereltä. Paulus Markkula / Yle

Kuntia kiinnostaa tuulivoimaloissa myös raha, sillä ne saavat niistä tuloja. Suurimmat tuulivoimakunnat saavat vuosittain yli miljoonan euron kiinteistöverotulot.

– On oikein, että kunnat saavat tuulimyllyistä hyvityksiä, sillä niiden haitat ovat paikallisia. Myllyt ovat isoja, niistä lähtee ääntä ja maisema muuttuu, Mikkonen sanoo.

Aurinkoenergiasta ja biokaasusta päästöhyvityksiä

Tuulivoiman hyvityslaskentaa tulisi tarkastella kriittisesti, sillä sen vaikutus näyttää korostuvan, Johannes Lounasheimo sanoo.

– Esimerkiksi isossa kaupungissa tehty kaukolämpömuutos voi vähentää päästöjä huomattavasti, mutta se ei välttämättä näy yhtä suurena prosentuaalisena muutoksena.

– Tulevaisuudessa kuntien tuulivoimasta saadut päästöhyvitykset joka tapauksessa pienenevät, sillä sähkön tuotanto puhdistuu.

Ensi vuodesta lähtien myös muut kuin tuulivoimakunnat voivat saada päästöhyvityksiä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energialaitos on osakkaana Kristiinankaupunkiin rakennettavassa tuulipuistossa. Näin myös Helsinki saa päästöhyvityksiä.

Lisäksi hyvityksiä aletaan laskea myös aurinkoenergiasta ja biokaasusta.

Raahessa edessä isoja päätöksiä

Raahessa tuulivoimahyvityksen määrä alkaa olla huipussaan. Kaupunkiin on rakennettu noin 60 voimalaa, ja nyt suunnitteilla olevien hankkeiden jälkeen kaavassa ei ole enää tilaa uusille tuulimyllyille, Sorvari kertoo.

Lisää voimaloita voitaisiin Sorvarin mukaan kaavoittaa esimerkiksi merelle.

Raahessa on ratkottavana muitakin tulevaisuudessa päästöihin vaikuttavia tekijöitä. SSAB:n terästehdas tähtää tulevaisuudessa päästöttömäksi, mikä vaikuttaa suoraan Raahen kaukolämmön saantiin.

– Meillä on aloitettu pohdinta, mistä saadaan tuotettua kaukolämpöä sen jälkeen, kun SSAB ei enää tuota hukkalämpöä riittävästi. Ettemme joudu turvautumaan kivihiilen tai turpeen polttoon.

Se saisi näyttämään Raahen päästöluvut ihan toisenlaisilta.

Lue seuraavaksi