1. yle.fi
  2. Uutiset

Rail Baltican suomalainen toimitusjohtaja irtisanoutui kymmenen kuukautta sitten – uuden haku yhä kesken: Suomi harmittelee venymistä

Huippunopea junayhteys Tallinnasta Baltian halki Puolan rajalle on määrä ottaa käyttöön 2026.

rautatieliikenne
Kuvassa on Rail Baltican työmaa alkutekijöissään.
Viron politiikan ja liike-elämän kerma oli muuraamassa peruskiveä Rail Baltican ensimmäiseen maasiltaan 28.11.2019 Tallinnassa. Kuvassa Taavi Aas, Riia Sillave, Jüri Ratas, Henrik Hololei ja Siim Kallas. Mihkel Maripuu / AOP

Suomalainen Timo Riihimäki aloitti huippunopean Rail Baltica -ratayhteyden hankeyhtiön RB Railin toimitusjohtajana suurin toivein kevättalvella 2019.

– On aikamoinen etuoikeus saada edustaa Baltian maita näin isossa infrahankkeessa. Rail Baltica on Euroopan mittakaavassakin erittäin merkittävä hanke, Riihimäki hehkutti uutta pestiään Ylen haastattelussa maaliskuussa 2019.

Mutta jo lokakuun lopulla Riihimäki ilmoitti irtisanoutuvansa tehtävästä.

– Muotoillaan näin, että suomalaisena sitä haluaisi olla kuljettaja eikä matkustaja, Riihimäki avasi eronsa syitä Ulkopolitiikka-lehdelle (siirryt toiseen palveluun) tuolloin.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Riihimäki ei päässyt käytännössä kunnolla johtamaan ratahanketta, vaan oli enemmän puheidenpitäjä, vaikka RB Railin pitäisi olla koko hankkeen kattoyhtiö ja veturi ja Riihimäki oli sen toimitusjohtaja.

Riihimäen irtisanoutumisilmoituksesta on jo kymmenen kuukautta, ja yhtiötä johtaa edelleen väliaikainen toimitusjohtaja, latvialainen Agnis Driksna.

RB Railin mukaan uutta toimitusjohtajaa haetaan parhaillaan maailmanlaajuisesti, ja nimitys pyritään saamaan valmiiksi loka–joulukuun aikana.

Kipparia kaivataan

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa Rail Baltican edistymistä Suomen näkökulmasta. Ylijohtaja Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä harmittelee toimitusjohtajanimityksen venymistä. Se kun voi hidastaa koko hankkeen toteutumista, mikä on muutenkin edennyt hitaanlaisesti jo vuosia.

– Onhan se hankkeen etenemisen kannalta aina hyvä, että ruotuun löytyy kapteeni vetämään, Lindström toteaa.

Haittaako Suomea RB Railin johtajapula?

– Epäsuorasti kyllä, koska Rail Baltica on myös Suomelle tärkeä hanke. Se avaisi myös Suomelle ihan uuden yhteyden ja mahdollisuuden raidepuolella, joten siltä osin toivomme kovasti, että hanke etenee ja saisivat myös uuden toimitusjohtajan nimettyä.

Rail Baltican reitti
Samuli Huttunen / Yle

Jos ja kun Rail Baltica aikanaan avautuu junaliikenteelle suunnitelmien mukaisesti vuonna 2026, matkustaa Tallinnasta Riikaan Latviaan alle kahdessa tunnissa, Liettuan Vilnaan alle neljässä tunnissa ja Puolan Varsovaan vajaassa seitsemässä tunnissa ja siitä eteenpäin on yhteydet rautateitse koko Eurooppaan.

– Kun Suomi on pussinpohjalla maantieteellisesti, niin kaikki tällaiset uudet yhteydet ovat tietenkin mielenkiintoisia, Lindström sanoo.

Hankkeen tarpellisuutta korostaa sekin, että länsinaapuri Ruotsi on vauhdikkaasti kohentamassa raideyhteyksiään Manner-Eurooppaan. Vireillä on muun muassa yöjunayhteys Tukholmasta Brysseliin.

– Kyllä tässä kieltämättä aika kateellisena länsinaapuria seurataan ja kehittämistä nimenomaan raideliikennepuolella, Lindström sanoo.

RB Railin mukaan Rail Balticasta on saatu aloitettua yhden maasillan rakennus Virossa (siirryt toiseen palveluun) ja lyhyen osuuden työt Liettuassa. Latvian pääkaupungin Riian keskusasemalla töiden on määrä käynnistyä marraskuussa.

Monta kokkia

Noin 900 kilometriä pitkää ratahanketta Baltian halki on viritelty jo 1990-luvulta lähtien. Kitisten edennyt Rail Baltica nytkähti eteenpäin 2014, kun Viro, Latvia ja Liettua perustivat hanketta toteuttamaan RB Rail AS -yhteisyrityksen tasaosuuksin.

Nyttemmin on selvinnyt, ettei yhteisyritys automaattisesti vauhdittanut projektin etenemistä. Kuvioon kun kuuluu kolme muutakin vaikutusvaltaista kokkia: kukin Baltian maa on perustanut hankkeelle oman kansallisen toteutusyhtiönsä (implementing body) viemään hanketta eteenpäin maissaan.

Ne vastaavat omalla aluellaan muun muassa tarvittavien maa-alueiden lunastuksesta ja varsinaisesta rakennuttamisesta, siis päättävät erittäin keskeisistä asioista hankkeelle.

Valtio-omisteiset implementointiyhtiöt eivät kuulu kattoyhtiö RB Railin alaisuuteen, joten ne voivat käytännössä toimia pitkälti haluamallaan tavalla. Näin kenelläkään ei ole varsinaisesti kokonaisvastuuta hankkeen toteutuksesta. RB Rail onkin pikemmin koordinaattori kuin päättäjä, vaikka EU-rahat sen kautta kulkevatkin.

Hankkeen etenemistä hidastaa sekin, että kaikkien (RB Railin) päätösten pitää olla yksimielisiä. Jos yksikin maa vastustaa, taas tarvotaan suossa.

Ovet paukkuivat

Mitä mieltä Suomi on RB Railin yhtiörakenteesta?

– Kun Suomi ei ole itse osakkaana hankeyhtiössä, vaan pelkästään tarkkailijana, niin vahvaa kantaa yhtiön sisäisiin asioihin ei voikaan olla. Mutta tietysti eihän se kovin toimivalta rakenteelta näin ulkopuoliselta ainakaan näytä, Lindström toteaa.

– Nyt täytyy muistaa että Timo Riihimäki on jo toinen RB Railin toimitusjohtajan pestistä irtisanoutunut. Hänen edeltäjänsä (Baiba Rubesa) kritisoi hyvin avoimesti juuri rakennetta ja organisointitapaa ja sanoi, että se ei ole toimiva.

Kuvassa on Baiba Rubesa.
Latvialainen Baiba Rubesa johti RB Railia ennen Timo Riihimäkeä. Mihkel Maripuu / AOP

Latvialainen Baiba Rubesa johti ratahanketta 2015-2018 ja lähti talosta ovet paukkuen.

– Ja nyt tosiaan myös komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota aika voimallisesti, Lindström huomauttaa.

EU:n komission liikenneosaston pääjohtaja, virolainen Henrik Holelei kritisoi voimakkaasti RB Railin organisointitapaa Latvian tv-yhtiön haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) 3. elokuuta.

– Hallintotapa on mielestäni nyt aivan liian monimutkainen. Komission mielestä kansalliset elimet on liitettävä kiinteämmin yhteisyritykseen ja yritettävä yksinkertaistaa rakennetta, Holelei huomautti.

85 prosenttia EU:sta

EU pitää Rail Balticaa tärkeänä hankkeena ja on luvannut rahoittaa 85 prosenttia infrahankkeen 5–6 miljardin euron kokonaiskustannuksista. Noin miljardi euroa jäisi Baltian maiden veronmaksajien omalle kontolle. Pääosa jättisummasta odottelee edelleen EU:n holveissa ja tätä Holeleikin kummastelee haastattelussa.

– Mielestäni nyt on tärkeintä saada käytettyä varat, jotka on hankkeeseen varattu. Jotta jäljellä ei ole käyttämätöntä rahaa, kun varojen viimeinen käyttöpäivä tulee. Tätä ei yksinkertaisesti voida hyväksyä.

Kuvassa ovat Henrik Hololei ja Timo Riihimäki.
EU-komission Henrik Hololei ja Timo Riihimäki tapasivat Tallinnassa viime marraskuussa. Mihkel Maripuu / AOP

Osakkuus kuopattu

Entä mikä olisi Suomen mielestä fiksumpi yhtiörakenne?

– Emme ole siihen varsinaisesti ottaneet kantaa, emmekä ota. Tarkkailijana vaan seuraamme tilannetta ja toivomme, että saavat asiat järjestykseen, Lindström sanoo.

Eikä Suomella ole Lindströmin mukaan nyt halujakaan tarkkailijaa suurempaan rooliin RB Railissa. Vielä pari vuotta sitten osakkuus siinsi vahvasti Suomen silmissä, mutta ei enää.

– Tarkkailijajäsenyys tuntuu ihan luontevalta tällä hetkellä. Advisory board (neuvottelukunta) kokoontuu väliajoin ja näissä laajemmissa kokouksissa ovat myös Suomi ja Puola tarkkailijajäseninä mukana. Varsinaisissa yhtiökokouksissa ovat luonnollisesti vain yhtiön osakkaat mukana.

Tarkkailijana mahdollisuudet vaikuttaa asioiden kulkuun ovat luonnollisesti pienenlaiset.

– Kyllä se valitettavasti vähän näin on. Balttien käsissähän hanke pääosin on, ja Suomen mahdollisuudet vaikuttaa tarkkailijana tai edes osakkaana ovat hyvin rajalliset. Komissiolla on tietenkin ihan eri työkalut käytettävissään.

Lindströmin mukaan mitään uusarvioita Suomen asemasta Rail Balticassa ei ole tekeillä.

– Toki jos yhtiössä ja hankkeessa tapahtuu suuria muutoksia, niin varmaan otetaan asia uudestaan harkintaan. Tällä hetkellä tarkkailijan asema tuntuu varsin mielekkäältä.

Lue lisää:

Yöjunalla Keski-Eurooppaan? Tukholmasta pääsee pian Brysseliin makuuvaunussa – Suomi jäämässä pussinperälle

Suomalaisjohto ryhtyi vetämään Rail Baltican miljardien ratahanketta – rakennustyöt voivat alkaa vuoden lopulla

Lue seuraavaksi