1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus on lyönyt pöytään kovat tavoitteet työllisyydestä ja ilmastoteoista, mutta miksi toimien kertominen on sille niin hankalaa?

Tutkijan mukaan hiilineutraalius ja 75 prosentin työllisyysaste ovat turvallisia tavoitteita, koska harva vastustaa niiden toteutumista. 

Marinin hallitus
Li Andersson, Katri kulmuni ja Sanna Marin Hallituksen tiedotustilaisuudessa 16.03.2020
Puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Sanna Marin (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa maaliskuussa. Petteri Bülow / Yle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on lyönyt pöytään kovia tavoitteita liittyen työllisyyteen ja ilmastoon. Suomi pitäisi saada hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja työllisyysaste halutaan nostaa 75 prosenttiin.

Jälkimmäinen tavoite vaatii, että hallituksen pitäisi kautensa aikana tehdä päätöksiä, joilla työllisten määrä kasvaa vähintään 60 000 työntekijällä. Koronaviruksen taloudellisten vaikutusten myötä tavoite uhkaa karata entistä kauemmaksi.

Tavoitteet ovat kovia, mutta toistaiseksi on nähty vähän konkreettisia päätöksiä siitä, millä keinoilla hallitus lähtee niitä toteuttamaan. Erityisesti hallituksen työllisyys- ja ilmastotoimien perään on kyselty ahkerasti.

Jenni Karimäki
Tutkija Jenni Karimäki sanoo, että tavoitteen asettamisella puolueet puhuvat yleensä omille äänestäjilleenJuha Karimäki

Neuvotteluihin pelivaraa

Turun yliopiston poliittisen historian erikoistutkija Jenni Karimäki sanoo, että tavoitteen asettamisella puolueet puhuvat yleensä omille äänestäjilleen.

Poliittiset päätökset syntyvät kuitenkin neuvotteluiden tuloksena, jolloin pitää huomioida muutkin osapuolet. Neuvotteluihin kannattaa siis jättää pelivaraa.

– Julkisuudessa voidaan esittää kovia tavoitteita, mutta kovin tarkkojen kantojen naulaaminen keinoista voisi hankaloittaa neuvotteluja ja eri toimijoiden sitouttamista, Karimäki sanoo.

Puolueet pyrkivät yleensä välttämään liian tarkkojen lupausten antamista, koska ne voivat joutua myöhemmin joustamaan tavoitteistaan. Hiilineutraalius ja 75 prosentin työllisyys ovat turvallisia tavoitteita, koska ne ovat riittävän epämääräisiä ja harva vastustaa niiden toteutumista.

– Heti kun lähdetään kaivamaan, miten tähän tavoitteeseen päästään, hallituksen on hankala tuoda tarkkoja toimia, koska niistä ei ole päästy sopuun, Karimäki sanoo.

Nykyinen hallitus ei ole suinkaan ensimmäinen, joka puhuu mielellään tavoitteistaan. Esimerkiksi Jyrki Kataisen (kok.), Alexander Stubbin (kok.) ja Juha Sipilän (kesk.) johtamat hallitukset yrittivät kukin vuorollaan uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuloksetta.

Kataisen hallituksen listalla oli myös oppivelvollisuuden pidentäminen, joka jäi silloin tekemättä mutta on nyt toteutumassa.

Yksi tapa ratkaista tämä tavoitteiden ja tekojen välinen ristiriita olisi sopia kaikesta hallitusneuvotteluissa, mutta silloin hallituksen muodostaminen voi karahtaa kiville jo ensi metreillä.

– Jossain vaiheessa on kuitenkin käytävä keskustelu siitä, millä keinoilla tavoitteisiin päästään, Karimäki sanoo.

Valtio-opin dosentti Jouni Tilli nojaa puisen aidan kaiteeseen molemmilla käsillään, päällään tummansininen toppatakki. Taustalla syksyistä vesakkoa.
Dosentti Jouni Tillin mukaan tavoitteita korostava retoriikka on tavanomaista tilanteessa, jossa hallitus muodostuu useasta erilaisesta puolueesta. Jouni Tillin kotialbumi

Taustalla ideologiset erot

Jyväskylän valtio-opin dosentti Jouni Tilli sanoo, että Marinin hallitus käyttää mielellään ideografista retoriikkaa, jossa muutamalla sanalla ilmaistaan sitoutumista tiettyihin arvoihin tai päämääriin ottamatta kantaa konkreettisiin toimiin.

– Kaikki puolueet haluavat torjua ilmastonmuutosta ja kannattavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota, mutta niiden keinot sen rahoittamiseksi ovat hyvin erilaisia, Tilli sanoo.

Tillin mukaan tällainen retoriikka on hyvin tavanomaista tilanteessa, jossa hallitus muodostuu useasta puolueesta, jotka edustavat keskenään erilaisia ideologioita.

– Olisi hyvin omituista, jos puolueet olisivat täysin samaa mieltä koko ajan. Se olisi demokratian kannalta huolestuttavaa, Tilli sanoo.

Hallituksen sisäiset jännitteet ovat nousseet aika ajoin myös julkisuuteen. Etenkin vihreät ja keskusta ovat ottaneet useasti yhteen metsätaloudesta ja turpeesta.

Tillin mukaan kiistoissa on kyse yleensä siitä, että kun puolueet ovat ensin sopineet jostain asiasta, ministerit ja puheenjohtajat painottavat omassa viestinnässään eri kulmia erilaisille yleisöille.

– Kun näitä päätöksiä lähdetään konkretisoimaan, voi olla, että viesti onkin sellainen, johon ei enää välttämättä voida yhdessä sitoutua, Tilli sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa 20. elokuuta 2020
Keskustan puheenjohtajuudesta kisaavat nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni (vas.), sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Budjettiriihestä odotetaan ratkaisuja

Marinin hallitukselta odotetaan päätöksiä syyskuun budjettiriihessä. Tutkija Jenni Karimäen mukaan koronavirus ja sen aiheuttamat taloushuolet voivat kuitenkin antaa hallitukselle syyn lykätä päätöksiä työllisyydestä

– Tässä punnitaan erityisesti keskustan vaikutusvaltaa ja sitä, miten puolue itsensä asemoi. Pitääkö se edelleen tiukasti kiinni talouskurista vai tuoko koronatilanne tähän jonkinlaisen retorisen joustovaran, Karimäki sanoo.

Keskustalla on puoluekokous juuri ennen budjettineuvotteluja. Sen myötä puolueen puheenjohtaja voi vaihtua Katri Kulmunista Annika Saarikkoon.

Dosentti Jouni Tillin mukaan puheenjohtajavaalin tulos voi tuoda uudenlaisia painotuksia keskustan politiikkaan, mikäli Saarikko voittaa.

– Saarikko on ilmoittanut, että hän on sitoutunut hallitukseen. Kulmuni on tehnyt enemmän pesäeroa muihin hallituspuolueisiin ja pitänyt enemmän esillä taloutta ja keskustan kynnyskysymyksiä, Tilli sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Ylen kysely: Lähes puolet keskustavaikuttajista antaa tukensa Annika Saarikolle puheenjohtajakisassa

Valtiovarainministeriö esitteli lähes 62 miljardin euron budjetin – oppositio arvostelee työllisyystoimien puutteesta

Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä

Lue seuraavaksi