1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kilpailukyky

Hinnoitteleeko Suomi itsensä ulos, jos palkat laskevat kilpailijamaissa? Yritysten pudotuspeli kovenee koronan kurittamilla markkinoilla

Jämsässä vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd.) lupaili jälleen uutta lisätalousarviota yritysten tueksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) tapasi Kaipolan tehtaan ja kaupungin edustajia Jämsässä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

UPM:n Kaipolan paperitehtaan kohtalo on nostanut pintaan keskustelun Suomen kilpailukyvystä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli voimakkaasti Suomen kustannustasoa ja veroja torstaina avoimessa kirjeessään (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö oli edellispäivänä kertonut Kaipolan tehtaan sulkemisesta Jämsässä vuoden loppuun mennessä.

Tänään Jämsässä vieraili pääministeri Sanna Marin (sd.) tapaamassa tehtaan ja kaupungin väkeä. Hän lupaili vielä uutta lisälousarviota yritysten tueksi. Teollisuuden sähköveron laskemisesta on jo päätetty ja perusväylänpitoon tulee rahaa.

Yrityksiä huolettaa kuitenkin palkanmaksu. Siihen pääministerillä ei ole tarjota selkeää apua.

Onko Suomi hinnoittelemassa itsensä ulos vientimarkkinoilla, jos palkat nousevat viime syksynä tehtyjen sopimusten mukaisesti, mutta kilpailijamaissa palkat alkavatkin joustaa alaspäin?

Suomen Pankin ja Euroopan komission ennusteessa työn hinta nousee Suomessa selvästi enemmän kuin muulla euroalueella. Suomessa palkkakulut nousevat nopeammin kuin esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja sanoo, että ennusteiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on heikkenemässä.

– Kansainväliset ennustelaitokset ja Euroopan komissio ennustavat, että monessa Suomen kilpailijamaassa työn hinnan nousu tulee vaimenemaan merkittävästi tänä ja ensi vuonna, kun taas Suomessa tällaista ennustetta ei ole.

Kajanoja korostaa, että ennusteet ovat epävarmoja.

Suomella kävi Kajanojan mukaan huono tuuri työehtosopimusten ajoituksen suhteen. Sopimukset tehtiin pääosin viime vuoden loppuun mennessä. Suomen Pankki arvioi tuolloin, että sopimukset pitäisivät Suomen kustannuskilpailukyvyn suurin piirtein ennallaan. Sen jälkeen yllätti koronakriisi.

– Suomi on poikkeuksellisessa tilanteessa siinä, että meillä juuri sovittiin työehtosopimukset kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Jos ajoitus olisi toisenlainen, ehkä Suomenkin tilanne olisi toinen.

Ennustelaitoksissa arvioidaan maiden mukautumista uuteen tilanteeseen. Monissa maissa työehdot voivat joustaa nopeasti, jos yrityksillä alkaa mennä huonommin. Työajoista ja muista ehdoista voidaan sopia paikallisesti työpaikoilla. Esimerkiksi Saksassa lyhennetty työaika kurzarbeit on yksi työmarkkinoiden joustomekanismeista.

Kajanojan mukaan monissa anglosaksisissa maissa työehdoista sovitaan pitkälti paikallisesti. Suomessa tosin lomautusjärjestelmä on kerännyt kiitosta jouston tuomisesta työmarkkinoille.

Joissakin maissa sovelletaan avauslausekkeita eli työehtosopimukset voidaan avata, jos olosuhteet muuttuvat oleellisesti. Lisäksi sopimusten tekemistä on siirretty keväältä syksylle.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Kilpailukyky parani koronavuoteen asti

Vastaava tilanne nähtii Suomessa vuoden 2008 finanssikriisin aikaan, kun kustannuskilpailukyky heikkeni merkittävästi.

– Suomessa oli juuri solmittu kahden vuoden mittaiset työehtosopimukset, ja niihin oli leivottu sisään aika isot palkankorotukset. Työn hinta ei reagoinut alaspäin yhtä nopeasti kuin muualla, Kajanoja sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut viime vuosina aina meneillään olevaan koronavuoteen saakka. Yritysten kustannukset ovat pienentyneet suhteessa palkanmaksuvaraan.

Kiitos lankeaa vuoden 2016 kilpailukykysopimukselle. Tuolloin sovittiin muun muassa helpotuksista työnantajan maksamiin palkkojen sivukuluihin, mikä on voimassa edelleen. Sen sijaan työntekijöiden parjaamista lisätyötunneista luovuttiin suurelta osin viime palkkaneuvottelukierroksella.

Esimerkiksi Ruotsin kustannuskilpailukyky ei ole Kajanojan mukaan poikkeuksellisen hyvä, mutta taloudessa on muita vahvuuksia kuten korkea työllisyysaste, paljon menestyviä yrityksiä ja monipuolinen tuotantorakenne. Riskinä Ruotsilla on kotitalouksien velkaantumiseen perustuva kasvu.

Kajanojan mukaan yritysten tilannetta parantaisivat työllisyysastetta nostavat uudistukset sekä julkiset investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen.

Haluja investoida Suomeen on

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ei usko, että Suomen kilpailijamaiden palkat laskisivat niin merkittävästi, että sillä olisi kovin suuri merkitys Suomen vientiin.

– Palkankorotukset olivat vähän yli 3 prosenttia parin vuoden ajalle. Korotukset eivät koko painollaan korota palkkoja tänä vuonna, vaan vasta myöhemmin takapainotteisesti.

Hän arvelee, että palkkakehitys on melko samanlainen muissa Euroopan maissa.

Pylkkänen huomauttaa, että kilpailukykyyn vaikuttavat palkkojen ja muiden kustannusten lisäksi myös hinnat, toimitusvarmuus ja palvelu.

Suomen verotukseen liittyen yritysten kannattaa Pylkkäsen mukaan muistaa mitä veroilla saadaan.

– Turvallinen, korruptiosta vapaa yhteiskunta on myös yrityksille tärkeä asia. Ennustettava toimintaympäristö on yrityksille tärkeä.

Pylkkänen muistuttaa, että metsäteollisuuus on ollut myös halukas investoimaan Suomeen uusia tehtaita. Esimerkiksi Finnpulp kaavaili Kuopioon biotuotetehdasta, mutta hanke ei saanut ympäristölupaa.

– Investointisuunnitelmia on tehty, eivätkä ne ole kaatuneet siihen, millainen verotus tai palkat Suomessa on, vaan ympäristösyihin lähinnä. Tämä on relevantti todiste sille, että Suomessa ei ole kustannuskilpailukyky karannut, kun tällaisia suunnitelmia on todella laajassa mitassa tehty.

Pylkkäsen mukaan suomalaisyritysten kilpailukykyä lisäisivät parhaiten innovaatiot. Pitäisi löytää uusi Nokia.

– Cleantech, digitalisaatio, parannuksia teknologioihin, ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva enegiantuotanto, kaupunkisuunnittelu, Pylkkänen luettelee aloja, joilla kaivataan keksintöjä vientiin.

Teknologiateollisuus kaipaa investointeja

Korona on iskenyt Suomeen rytinällä. Bruttokansantuote supistui toisella vuosineljänneksellä 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna BKT pieneni 4,5 prosenttia.

Syksystä ennakoidaan vaikeaa varsinkin vientiteollisuudelle.

Teknologiateollisuuden kasvu- ja uudistumisjohtaja Laura Juvonen kaipaa joustoja, jotta kilpailukyky ja työpaikat säilyisivät. Lisäksi tarvitaan valtion satsauksia.

– Tämä on tilanne, jossa tapahtuu merkittävä markkinoiden uusjako globaalisti. Jotta me pärjäisimme kilpailussa – ja se on Suomelle se todella iso mahdollisuus – täytyy olla kykyä ja uskallusta investoida.

Juvonen kaipaa panostuksia varsinkin digitalisaatioon ja kestävän kasvun ratkaisuihin. Tähän voitaisin käyttää myös EU:n elvytysrahoja.

– Näissä on kymmenien miljardien vientipotentiaali.

Juvosen mukaan teknologiateollisuus on satsannut paljon automatioon ja robotiikkaan sekä datan hyödyntämiseen ja etäyhteyksiin. Hän on huolissaan siitä, pysyvätkö pienet ja keskisuuret yritykset mukana.

– Isot yritykset selkeästi panostavat tähän, mutta meidän pitää pohtia, miten koko yrityskenttä saadaan mukaan. Yrittäjälle tämä hetki on tosi riskipitoinen investointien osalta.