1. yle.fi
  2. Uutiset

Lattialle pudonnut lämpömittari aiheutti keskisuuren hälytyksen ja Santahaminaan lähti useita pelastusyksiköitä – uhkien arviointi ei ole aina helppoa

Inhimillinen tekijä on aina läsnä hätäpuheluissa. Välillä ihminen yliarvioi tilanteen vakavuuden, välillä aliarvioi.

onnettomuudet
Paloauto Helsingin keskuspelastusaseman pihalla
Särkynyt lämpömittari aiheutti usean yksikön hälytyksen. Kuvituskuva.Antti Kolppo / Yle

Kasarmin lattialle Santahaminassa pudonnut lämpömittari aiheutti torstai-iltana hälytyksen keskisuuresta vaarallisen aineen onnettomuudesta Helsingin pelastuslaitokselle. Paikalle lähti useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

– Otettiin mukaan lisäyksikkö että saatiin mittauslaitteet mukaan. Yhdellä henkilöllä kohteessa oli kovia oireita, ajattelimme että kyseessä on iso lämpömittari ja elohopea tai alkoholi on aiheuttanut haittaa, kertoo päivystävä palomestari Toni Kannikoski.

Onneksi paikan päällä selvisi, että tilanne ei ollut niin vakava.

– Tästä lämpömittarista oli levinnyt vahva tuoksu, joka oli aiheuttanut paniikkia ihmisissä. Kenellekään ei ollut käynyt mitään, tuuletimme kohteen ja lähdimme pois.

Kannikosken mukaan edellämainitun tapaiset tilanteet eivät ole yleisiä. Vaarallisen aineen onnettomuuksissa on kuitenkin sellainen seikka, että välillä tilanteen vakavuutta on erittäin vaikea arvioida.

– Säiliöautojen kanssa voidaan aina auton tunnuksilla selvittää, että mitä on kyydissä. Mutta sitten tällaiset lämpömittarien kaltaiset on vaikeampia, kun ne voivat sisältää sitä sun tätä, Kannikoski kertoo.

Kannikoski muistaa ainakin yhden samankaltaisen erikoistapauksen.

– Kerran omaiset kävi läpi vanhan hammaslääkärin jäämistöä 1900-luvun alkupuoliskolta. Sieltä löyty erilaisia aineita ja yksi purkki oli hajonnut, niin meidät soitettiin katsomaan, että mikä aine on kyseessä.

Hätäkeskuslaitos arvioi tilanteet viranomaisten ohjeiden perusteella

Hätäkeskuslaitoksen operatiiivisen yksikön päällikkö Juha-Veli Frantti kertoo, että hätäkeskuksessa tapahtuva tilannearviointi on monimutkaisempaa mitä voisi luulla.

– Meillä on tarkat ohjeet eri viranomaisilta eri tilanteisiin. Poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos ja sosiaali- ja terveystoimi ovat kaikki tehneet meille omat kysymyspatteristonsa, jotka pitää käydä läpi meille soittavien kanssa, Frantti kertoo.

Esimerkiksi terveystoimen tehtävissä on tarkkoja lääketieteellisiä kysymyksiä, joilla päästään tarkkaan lopputulemaan esimerkiksi rintakivun tunteesta.

– Yksittäistapauksissa saattaa sattua niin, että tulee ylimitoitettuja tai alimitoitettuja hälytyksiä. Se vastuu siirtyy kuitenkin hälytyspäässä toimivalle taholle, joka voi sitten lisätä tai vähentää yksiköitä, Frantti kertoo.

Hätäkeskukseen soittavan voi olla vaikea arvioida tilannetta totuudenmukaisesti.

– Haaste on se, että mitä ilmoittaja kertoo ei aina ole kristallin kirkas asia. Ymmärtämisen ongelmat on aina dialogissa mahdollisia.

Paniikki tai säikähdys vaikuttaa huomiokykyyn, ja tämä voi johtaa ylireagointiin. Hätäkeskukselle tai pelastuslaitokselle ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, onko tosi kyseessä vai ei.

– Kaikkiin hälytyksiin suhtaudutaan samalla vakavuudella, Hätäkeskuslaitoksen operatiiivisen yksikön päällikkö Frantti sanoo.

Juttua korjattu 31.8. klo 11.26 Aiemmin jutussa kerrottiin hälytyksen tulleen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, vaikka oikeasti hälytyksen sai Helsingin pelastuslaitos.

Lue lisää:

Apu voi päätyä väärään paikkaan, jos hätäkeskuksessa unohtuu painaa nappia – Palomestari: “Kylmät väreet siinä iskevät, jos kohteessa ei ole ketään”

Lue seuraavaksi