Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat jo kansanterveydellinen sairaus ja näkyvät lääkärin vastaanotolla – näin lisäät suolistosi hyvinvointia

Nopeasti yleistyneen ei-alkoholiperäisen rasvamaksan syynä ovat usein huonot elintavat.

terveys
Nainen istuu vessanpöntöllä.
Erilaiset suolistosairaudet ovat niiden potijoille elinikäinen riesa.Eleni Paspatis / Yle

Vatsakipua, polttelua, turvotusta, ilmavaivoja tai verta ulosteessa. Näin potilas tyypillisesti kuvailee oireitaan, kun hän saapuu lääkärin vastaanotolle suolisto-ongelmiensa kanssa.

Suolistosairaudet ovat yleistyneet koko maassa viimeisten 30 vuoden aikana. Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan mukaan suolistosairauksien määrä on seitsemänkertaistunut tänä aikana.

Suolistosairauksia ovat esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten crohnin tauti ja koliitti, ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, ärtyneen suolen oireyhtymä, keliakia ja gluteenin yliherkkyys.

– Ihan viime vuosina esimerkiksi Kainuussa tulehdukselliset suolistosairaudet on laskettu jo kansanterveydelliseksi sairaudeksi, Pekkala sanoo.

– Suomessa on yhteensä 50 000 tautitapausta tällä hetkellä ja 2 000 uutta tapausta tulee vuosittain, niin silloin täyttyy kansanterveydellisen sairauden määritelmä, Pekkala toteaa.

Lisäksi suoliston mikrobistolla on selkeä yhteys moniin kansansairauksiin, kuten lihavuuteen, rasvamaksaan, syöpiin ja jopa masennukseen.

Esimerkiksi rintasyöpään, haimasyöpään, kohdunkaulansyöpään ja paksusuolen syöpään on tieteellisesti pystytty yhdistämään suolistomikrobit ja niiden toiminta. Tiedetään muun muassa että helikobakteeri (Helicobacter pylori) voi aiheuttaa vatsahaavan ja vatsasyövän. Myös paksusuolen syövässä tämän bakteerin on todettu olevan yleinen. Paksusuolen syövälle tyypillistä on myös epätasapainoinen suolistomikrobisto.

Kansanterveydelliset sairaudet tuttuja lääkärin vastaanotolla

Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa työskentelevä yleislääkäri Antti Lintunen kertoo, että suolistovaivat näkyvät hänen vastaanotollaan.

– Kyllä ne aika yleisiä on. Että jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikoittain käy potilaita vatsa- ja suolistovaivojen vuoksi, Lintunen sanoo.

Lintunen on työskennellyt terveysasemalla vuodesta 2014 alkaen ja sanoo huomanneensa vatsaoireisten potilaiden vähäistä lisääntymistä. Tilastoja lääkärillä ei suolistosairaista ole, mutta hän tapaa viikoittain kahdesta kolmeen vatsaongelmaista potilasta. Yhteensä Lintusen vastaanotolla käy 40–50 potilasta viikossa.

– Ehkä ihmiset ovat valveutuneempia, ja hakeutuvat aiemmassa vaiheessa vastaanotolle täällä Helsingissä, Lintunen arvioi.

terveyskeskuslääkäri Antti Lintunen
Markku Pitkänen / Yle

Potilaat osaavat usein kertoa esimerkiksi onko kipua ylä- vai alavatsalla ja kummalla puolella vatsaa. Lintusen mukaan perusterveydenhuollossa pystytään rajaamaan esimerkiksi vakavat sairaudet, anemia ja keliakia helposti pois laboratoriotesteillä.

Yleistyvät suolistosairaudet lisäävät hoidon tarvetta ja samalla terveydenhuollon kulut kasvavat.

Suoliston elintasosairaus piinaa maailmanlaajuisesti

Hyvin usein lääkärin vastaanotolle päätyy ihminen, joka kärsii vatsaoireista, mutta potilaan oirekuvaus, kliinisen tutkimuksen ja mahdollisten laboratoriokokeiden jälkeen lääkäri toteaa, että kaikki on kunnossa ja potilaan voinnissa ei ole mitään hälyttävää.

– Aika usein kyseessä ovat toiminnalliset vaivat, joihin ei tarvitse ohjelmoida lisää jatkotutkimuksia, vaan tilannetta voidaan jäädä seuraamaan, Antti Lintunen sanoo.

Kyseessä on suolen toiminnallinen vaiva. Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) on akatemiatutkija Satu Pekkalan mukaan seurausta elintapojemme muutoksista.

– Mielestäni sitä voi kutsua elintasosairaudeksi, Pekkala sanoo.

Maailmanlaajuisesti ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsii noin 12 prosenttia väestöstä.

Käytännössä sitä hoidetaan fodmap-ruokavaliolla, kuitulisällä, maitohappobakteereilla tai vaikkapa ilmavaivoja vähentävällä itsehoitolääkkeellä. Sairaus voi olla siitä kärsivälle hyvinkin piinallinen, sillä se aiheuttaa vatsakipua, turvotusta, ummetusta tai ripulia, tai kaikkia näitä.

Jos lääkäri taas epäilee muuta kuin toiminnallista suolen ongelmaa, potilaalle voidaan perusterveydenhuollossa tehdä lisätutkimuksia, kuten suolen tähystyksiä tai ottaa maksakokeita.

Satu Pekkala.
Jyväskylän akatemiatutkija Satu Pekkala tutkii työkseen suolistomikrobien yhteyttä kansansairauksiin.Jaana Polamo / Yle

Onko peli menetetty vai voimmeko tehdä jotain?

Ihmisen geeniperimästä on tunnistettu noin 200 suolistosairauksille altistavaa geeniä. Ainakin osa sairauksista selittyy siis perintötekijöillä.

Esimerkiksi keliakiassa geeniperimä on yksi selkeä sairauden aiheuttaja. Toisiaan muistuttavat geeniperimätselittävät osaltaan keliakian sairastavien kansalaisten määrää.

Kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa geeniemme syyksi. Pekkalan mukaan vaikuttaa siltä, että olemme muuttaneet jotain niin paljon, että tuhoamme meitä hyödyttävien suolistomikrobien toimintoja ja samalla suolistomme terveyttä.

Geeniperimäämme emme voi vaikuttaa, mutta tutkijan mukaan voimme muuttaa suolistomikrobistoa kehon terveyttä edistäväksi. Pekkala sanoo, että keinoja on monia, ja niistä yksi on terveellinen ja monipuolinen ravitsemus.

– Voidaan katsoa sitä ihan perinteistä ravitsemuskolmiota, se on oikein hyvä pohja. Jos ajatellaan, että meidän esi-isämme söivät enemmän hedelmiä ja marjoja ja pähkinöitä, ja nyt niitä syödään vain 20 prosenttia siitä osuudesta, Pekkala jatkaa.

Pekkalan mukaan prosessoidut ruoat köyhdyttävät suolistomikrobistoa. Suolen hyvinvoinnille turmiollisia voivat olla myös lapsuudessa syödyt useat antibioottikuurit.

Terve suolistomikrobisto on monipuolinen ja tasapainoinen

Tutkijat eivät vielä osaa sanoa, miltä terve suolistomikrobisto näyttää, mutta sitä tutkitaan eri puolilla maailmaa. Satu Pekkalan mukaan ihmiset ovat niin erilaisia ja elävät ja syövät niin eri tavoin eri puolilla maailmaa, että on vaikea määrittää, millainen on terve mikrobisto.

– Ajatellaan, että se on monimuotoinen ja tasapainoinen, Pekkala sanoo.

– Siellä ei ole paljoa tulehduksellisia mikrobeja ja siellä on paljon hyviä mikrobeja, kuten maitohappobakteereja, hän tarkentaa.

Lue lisää:

Maratoonarin suolistobakteeri teki hiiristä himojuoksijoita – mikrobit halutaan valjastaa kuntoilun ja painonhallinnan avuksi

Suolistobakteerit ovat yhteydessä aivojen hyvinvointiin – Asiantuntijat: "Näin tuunaat mikrobistoasi aivoille suotuisaksi"

Tutkimus: Keisarileikkauksella ja alateitse syntyneillä on erilainen suoliston bakteerikanta – ero hälvenee ensimmäisen ikävuoden aikana

Lähteet: Lähteenä on käytetty myös Satu Pekkalan kirjaa Suolistomikrobit ja terveys: hyvinvointia koko keholle (Kirjapaja).