1. yle.fi
  2. Uutiset

"Minua ei yleensä perehdytetä", sanoo vanhuksia näiden kotona hoitava Minna Kumpumäki – keikkatyöläisten käyttö sote-alalla kasvanut rajusti

Sosiaali- ja terveyalan henkilöstövuokraus on yleistynyt erityisesti julkisella puolella. Keikkatyöläisistä on ollut ajoittain jopa pulaa.

työvoiman vuokraus
Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä asiakkaan luona.
Minna Kumpumäki toivoo, että asiakkaan kohtaamiseen jäisi enemmän aikaa. Kuvassa hän on asiakaskäynnillä. Tanja Kröger / Yle

Lähihoitaja Minna Kumpumäen työpäivä Kotkan Jokivarren kotihoidossa alkaa aamuseitsemältä. Hänen työnsä on kiertää Kymsoten kotihoidon asiakkaiden kodeissa.

Kumpumäki on ollut keikkatyössä Sarastia Rekryn kautta kotihoidossa joulukuusta lähtien, mutta sijaisena hän on tehnyt koko työuransa.

– Minua ei yleensä perehdytetä työhön, vaan menen suoraan kentälle. Olen tehnyt tätä työtä niin kauan, kertoo Kumpumäki.

Lyhyet sijaisuudet hän tietää yksi tai kaksi päivää ennen keikkaa, pidemmät 1–3 kuukauden sijaisuudet muutamaa viikkoa ennen.

– Haluan tehdä keikkatyötä, koska siinä pystyy itse valitsemaan vuorot. Tykkään, että paikat vaihtuvat. Se on mielenkiintoista ja työn suola. Minua ei haittaa epävarmuus, koska se sopii elämäntilanteeseeni.

Vuokratyö sote-alalla on yleistynyt erityisesti julkisella puolella viime vuosina. Kysyimme asiaa kuudelta henkilöstövuokrausta tarjoavalta yritykseltä.

Perushoitaja Minna Kumpumäki.
Lähihoitaja Minna Kumpumäki tekee keikkatyötä Sarastia Rekryn kautta Länsi-Kotkan ja Jokivarren kotihoidossa. Hän kertoo työpäivästään kotihoidossa ja alan haasteista.

Sarastia Rekry: liiketoiminta kolminkertaistunut

Yksi yrityksistä on kuntaomisteinen Sarastia Rekry. Toimitusjohtaja Jaana Jantola kertoo, että yhtiö välittää Suomessa tuhansia sote-alan keikkalaisia 148 eri paikkakunnalla. Sarastia Rekryn liiketoiminta on Jantolan mukaan kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.

Sen asiakkaita ovat sairaalat, koulut, päiväkodit ja kotihoito- ja vammaispalveluyksiköt.

Tilauksia tulee noin 15 000 kuukaudessa. Yhtiöllä on keikkatyöntekijöitä tällä hetkellä 8 300 henkilöä.

– Kaikista tärkein syy vuokratyön suosioon on vapaus valita, missä, milloin ja kuinka paljon työskentelee. Tämä on myös joustavaa. Keikkatyö antaa mahdollisuuden muihin elämänalueisiin paremmin, kertoo Jantola.

Jantolan mukaan heillä on ollut jopa ajoittaista pulaa tekijöistä, koska kysyntä on ollut niin kovaa.

Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä asiakkaan luona.
– Minua ei yleensä perehdytetä työhön, vaan menen suoraan kentälle. Olen tehnyt tätä työtä niin kauan, kertoo Minna Kumpumäki. Tanja Kröger / Yle

Samoja kokemuksia on Seure Henkilöstöpalveluilla, joka on niinikään kuntaomisteinen yhtiö. Sen omistavat valtaosa pääkaupunkiseudun kunnista sekä HUS.

Seuren toimitusjohtajan Anne Sivulan mukaan vuonna 2018 sen liikevaihto oli 98,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 sen liikevaihto kasvoi reilusti.

Aktiivisia työntekijöitä sillä oli viime vuonna yhteensä 15 700.

– Kysyntä on kovaa ja kasvua on ollut viime vuosina. Meiltä lähtee satoja ihmisiä päivässä terveydenhuollon yksiköihin vuokratyöntekijöinä, sanoo Sivula.

Sivulan mukaan kasvulle on kolme syytä. Työntekijöiden tarve yksiköissä vaihtelee ja äkilliseen tarpeeseen keikkatyö sopii hyvin. Lisäksi vuokratyöllä voidaan säästää aikaa ja rahaa.

– Taloudellisesti tilanteet vaikeutuvat kaiken aikaa. Soten on aivan välttämätöntä tehostaa henkilöstön käyttöä. Kolmas oikein vahva trendi on se, että yhä useampi työntekijä valitsee mieluummin valinnanvapauden kuin vakituisen työn.

Tarve hieman kasvanut myös muualla

Kysyimme sote-henkilöstövuokrauksesta myös Baronalta, Eezyltä, Onni Hoivasta sekä Monetra Oulusta. Osassa tarve on hieman kasvanut.

Eezy kertoo, että sote-puolen henkilöstövuokraus on hyvin marginaalinen liikevaihdoltaan, mutta 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla määrä on kuitenkin hieman yli tuplaantunut.

Joissain henkilöstövuokrausfirmoissa kysyntä on myös vähentynyt koronan aikana.

– Kysyntä kasvaa tulevaisuudessa edelleen, mutta ei siinä määrin kuin viime vuoteen mennessä, kertoo puolestaan Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula.

Asiakkaita ei välttämättä tunneta ennalta

Keikkatyössä kohteet voivat olla täysin uusia kotihoitotyötä tekevälle. Näin se on myös Minna Kumpumäen kohdalla. Kumpumäki tuntee ennalta yhden. Uusissa kohteissa hän ei yleensä tunne asiakkaita ennakkoon.

Enemmistö 11 asiakkaasta on naisia. He kaikki asuvat yksin.

– Olen täällä yksin, kun mieheni nukkui pois, kertoo päivän ensimmäinen asiakas, jolle Kumpumäki antaa aamupuuron, keittää kahvia, antaa lääkkeet ja rasvaa jalat.

Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä asiakkaan luona.
Minna Kumpumäki antaa asiakkaalleen aamupalan ja lääkkeet ja juttelee hänen kanssaan. Tanja Kröger / Yle

Osa asiakkaista onkin jäänyt leskeksi. Osa on hyväkuntoisia ja osalla on puolestaan edennyt muistisairaus.

Kumpumäen työhön kuuluu lääkkeiden jakoa, aamiaisen laittamista, pesuapua ja yleisvoinnin tarkistamista. Tiedot kohteista ja niihin käytetty aika täytyy myös jokaisen asiakaskäynnin jälkeen kirjata ylös.

Päivän aikana tulee selväksi, että kiire on kotihoitotyössä arkipäivää. Vanhukselle varattu aika vaihtelee ja se on tyypillisesti noin 10–30 minuuttia.

– On niin kiire, ettei asiakkaalle aina jää aikaa tarpeeksi. Se on stressaavaa, sanoo Kumpumäki.

Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä asiakkaan luona.
Lähihoitaja Minna Kumpumäki käy päivän aikana keskimäärin kymmenellä asiakaskäynnillä. Tanja Kröger / Yle

Minna Kumpumäki on päivän aikana myöhässä, vaikka tekeekin työt niin nopeasti kuin pystyy.

Jos hän tapaa kierroksellaan hyvin heikkokuntoisen vanhuksen, siitä on velvollisuus ilmoittaa eteenpäin. Näissä tilanteissa asiakkaan voi olla parempi päästä tehostettuun palveluasumiseen.

– Kohteissa tehdään se, mikä sopimukseen on kirjattu. Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus eli jos asiakas ei halua pesua, se pitää työntekijän myös kirjata ylös. Jos asiakas on huonokuntoinen, sekin kirjataan ylös.

Siirtymäajat voivat viedä aikaa

Minna Kumpumäellä on päivän aikana navigaattori päällä, koska reitit eivät joka paikassa ole entuudestaan tuttuja.

– Siirtymäajoissa ei aina oteta huomioon sitä, että toisiaan lähellä olevien kohteiden olisi hyvä olla peräkkäin. Ajomatkaa kertyy, kun välimatkat ovat niin pitkiä.

Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä.
Kunnon ruokataukoa ei ehdi pitämään päivän aikana. Minna Kumpumäki syö eväät nopeasti autossa. Tanja Kröger / Yle

Vanhukset kaipaavat usein jutteluseuraa.

– Kotihoidossa on aika kiirettä, kun siellä on pulaa työntekijöistä. Siellä ei aina ole riittävästi työntekijöitä. Nuoret eivät hirveästi juttele ylimääräistä, vaan antavat lääkkeet ja hoitavat pesut. Jos se vain on mahdollista, haluan jutella vanhusten kanssa.

Kustannussäästöjä

Minna Kumpumäki työskentelee Sarastia Rekryn asiakkaan eli sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäKymsoten kohteissa.

Kymsote ulkoisti osan sijaispalveluistaan viime vuonna. Asiakastilausten lukumäärä ulkoistuskumppanin Sarastia Rekryn kautta on alkuvuonna vaihdellut alle 2 000:sta yli 2 500 keikkaan kuukaudessa.

Kymsoten osaamisen johtaja Maija Kaltakari kertoo, että vuokratyötä tekevät lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Lisäksi vuokrataan lääkäreitä, mutta ei Sarastia Rekryn kautta.

Sarastia Rekryn kautta tulevat alle kolmen kuukauden lyhytaikaiset sijaiset esimerkiksi kotihoidossa. Vuokratyön myötä sijaisten saatavuus on Kaltakarin mukaan parantunut. Lisäksi esimiesten rekrytointiin käyttämä työaika on vähentynyt ja työntekijöiden ylitöiden määrä on laskenut. Näiden kautta tuli myös kustannussäästöjä.

– Tavoittelimme sitä, että esimiehet voivat keskittyä esimiestyöhön. Ennen henkilöstövuokrausta meni enemmän aikaa siihen, että he yrittävät saada sijaisia.

Kaltakarin mukaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstövuokraus kertoo työmarkkinoiden muutoksesta. Esimerkiksi millenniaalit suosivat keikkatyötä.

– Erityisesti nuoret haluavat valita, milloin he tekevät töitä. Vaikka olisi tarjolla vakituinen työpaikka, he haluavat tehdä keikkaa.

Tehy: Huolestuttavaa

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoo, että henkilöstövuokraus on jonkin verran lisääntynyt sote-alalla niissä tilanteissa, kun tarvitaan sijaisia.

– Esimerkiksi muutamissa sairaanhoitopiireissä työnantaja on siirtänyt sijaisuuden pyörittämistä vuokratyövoimaan, sanoo Kirvesniemi.

Kirvesniemi on suuntauksesta huolissaan. Hän sanoo, että vuokratyövoimalla ei saa korvata vakituista henkilökuntaa.

– Jos henkilö on töissä vakituisena ja tekee paikkauksia, hän alkaa pikkuhiljaa tuntea asiakaskuntaa. Jos aina otetaan uusia työntekijöitä vuokratyövoiman kautta, se aiheuttaa ongelmia.

Perushoitaja Minna Kumpumäki kotihoitokäynnillä asiakkaan luona Kotkassa.
Enemmistö Minna Kumpumäen asiakkaista on naisia, mutta joukossa on miehiäkin. Tanja Kröger / Yle

Vuokratyöfirma välittää työntekijän, mutta työntekijän ja työn valvonnasta vastaa asiakasyritys. Kirvesniemen mukaan henkilöstövuokrauksen yksi haaste on työntekijän oikeusturva.

– Työsuhteen päättäminen on huomattavasti helpompaa vuokratyösuhteessa. Suuria väärinkäytöksiä ei ole tullut vastaan. Henkilöstövuokrauksen käyttö kuitenkin mahdollistaa aina oikeuksien heikentämisen.

Tämä näkyy Kirvesniemen mukaan käytännössä niin, että työehtosopimuksia on heikennetty joissain sairaanhoitopiireissä.

– Joko pyritään säästämään kustannuksissa tai vähentämään hallinnollista työtaakkaa. On pyritty siirtymään halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Kirvesniemen viesti on, että työntekijä itse harvoin haluaa vakituisesti ja kokoaikaisesti tehdä vuokratyötä.

Kiirettä piti

Minna Kumpumäki on tyytyväinen työhönsä Sarastia Rekryn vuokratyöntekijänä. Hänen päivänsä oli kiireinen. Keikkoja kertyy päivän aikana 11, yhden asiakkaan luona hän kävi kahdesti.

Kiire näkyi esimerkiksi siinä, ettei ruokataukoa ehtinyt pitää kuin automatkan yhteydessä. Jossain vaiheessa akku loppui hetkeksi puhelimesta.

Kumpumäen mukaan haastavinta työssä ovat tilanteet, joissa vanhuksen paikka olisi muualla kuin kotona.

– Jos huonokuntoisia vanhuksia on kotona, miten he siellä pärjäävät yksin? Minun mielestäni siihen ja hoidon tasoon yleensäkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Minna Kumpumäen päivä päättyy hieman ennen kolmea iltapäivällä. Myös seuraava päivä menee kotihoidon keikkatyössä.

– Kyllä tämä tällä hetkellä tuntuu meikäläisen jutulta. Tämä vaatii oma-aloitteisuutta ja reipasta työotetta. Ei tässä ihan kuka tahansa nyhverö pärjää.

Voit keskustella aiheesta 6. syyskuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Sairaanhoitopiiri ulkoisti sijaisten rekrytoinnin keskellä koronaa – henkilöstö pelkäsi palkkojen laskua

Koronaviruskriisi veti maton vuokratyöntekijöiden jalkojen alta – toimitusjohtaja: "Vuokratyövoima on usein se, josta vähennetään ensimmäisenä"

Lue seuraavaksi