Voisiko fontti poistaa nettikiusaamisen? Suomalaiskeksintö muokkaa vihapuhetta: "rumasta" tulee "omanlainen" ja törkeydet sumennetaan

The Polite Type -kirjaisintyyppi on ilmainen, ja siihen rakennettu koodi on avoin, jotta eri toimijat voivat kehittää sitä edelleen.

nettikiusaaminen
Kirjasintyyppi, jolla vihaan sinua muuttuu muotoon olen eri mieltä kanssani: The Polite Type -fontilla pyritään ehkäisemään nettikiusaamista
Kirjasintyyppi, jolla vihaan sinua muuttuu muotoon olen eri mieltä kanssani: The Polite Type -fontilla pyritään ehkäisemään nettikiusaamista

Mitä jos verkossa tapahtuva vihapuhe pystyttäisiin sensuroimaan jo ennen enterin painamista?

Kyse ei kuitenkaan olisi sananvapauden rajoittamisesta. Asia vain olisi muotoiltu neutraalimpaan muotoon: Vihaan sinua olisikin olen eri mieltä kanssasi. Tyhmä muuttuisi hupsuksi ja törkeydet sumennettaisiin.

Pian se voi olla mahdollista, jos The Polite Type -niminen suomalaiskeksintö saadaan käyttöön esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Kyseessä on Lasten ja nuorten säätiön ja Tietoevryn kehittämä ratkaisu, jossa kirjasintyyppi eli fontti on ohjelmoitu tunnistamaan loukkaavia ja herjaavia termejä ja korvaamaan ne neutraaleilla versioilla.

Englanninkielistä betaversiota pääsee jo testaamaan The Polite Typen (siirryt toiseen palveluun)nettisivuilla. Suomenkielisen sanaston kehittäminen aloitettiin viime keväänä etätyöpajoissa, joissa nuoria haastettiin keksimään ilkeille ilmaisuille korvaavia termejä.

– Esimerkiksi, jos luki on ruma, se käännettiin on omanlainen, työpajaan osallistunut, Merilahden peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvä Aino Kaariskorpi kertoo.

  • Yllä olevalta videolta voit katsoa, miten fontin englanninkielinen versio toimii käytännössä.
Kuvassa Aava Tammilehto ja Aino Kaariskorpi Merilahden peruskoulun pihalla.
Aino Kaariskorvelle (oik.) ja Aava Tammilehdolle (vas.) selvisi työpajoissa, että esimerkiksi sanat iäkäs ja vanhus eivät olekaan neutraaleja termejä. He eivät olleet keksineet niille vielä vastineita, mutta eivät aikoneet käyttää niitä enää.Pauliina Toivanen / Yle

Lasten ja nuorten säätiön ja digitaalisiin ohjelmistoihin erikoistuneen Tietoevryn fonttityöpajoihin osallistui yhteensä 37 kahdeksasluokkalaista. Heistä 65 prosenttia kertoi joutuneensa nettikiusaamisen uhriksi. Yli kolmasosa kertoi vihapuheen myös lisääntyneen kevään koronapandemian aikana.

– Pilkkaamista ja haukkumista, nöyryyttämistä ja yksityisasioiden levittämistä, työpajaan Kaariskorven kanssa osallistunut Aava Tammilehto luettelee nettikiusaamisen eri muotoja.

Vaikka Kaariskorpi ja Tammilehto eivät ole itse joutuneet nettikiusaamisen kohteeksi, heidän kavereitaan on kiusattu verkossa.

– On se aika iso ongelma. Saattaa olla, että siihen ei puututa tarpeeksi, niin se jää piiloon, Tammilehto kertoo.

Ilman kirjasintyyppiä ei synny tekstiä, joten siltä kannalta fontti on aina osana epäasiallista nettikirjoittelua.

– Se pitäisi ottaa käyttöön kaikissa sovelluksissa, joissa pystyy kirjoittamaan kaikkea rumaa. Nettikiusaamisesta voitaisiin myös jutella enemmän kotona ja kouluissa, Kaariskorpi pohtii.

Työpajat pistivät Kaariskorven ja Tammilehdon pohtimaan myös heidän omaa kielenkäyttöään. Ystävyksille selvisi, että esimerkiksi sanat iäkäs ja vanhus saatetaan mieltää kielteisiksi.

– En tiennyt sitä. En varmaan enää käytä niitä sanoja, Kaariskorpi sanoo.

– Se oli yllätys. En tiennyt, mitä siihen olisi pitänyt laittaa tilalle, Tammilehto kertoo.

Aava Tammilehto tekemässä telinvoimistelutemppua Merilahden peruskoulun pihalla.
Aava Tammilehto (kuvassa) ja Aino Kaariskorpi harrastavat molemmat telinevoimistelua.Pauliina Toivanen / Yle

Fontti on ilmainen ja koodi avoin jatkokehitykseen ja kieliversiointiin

Unescon vuonna 2019 julkaistun Behind the numbers: Ending school violence and bullying -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmasosa nuorten kiusaamisesta on siirtynyt nettiin. Kun sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu yhä enemmän verkkoympäristössä, nettikiusaamisen määrä kasvaa.

The Polite Type -projektin ja Tbwa Helsingin vastaava luova johtaja Mikko Pietilä huomauttaa, että ohjelmoitu fontti on silti vain yksi konkreettinen työkalu muiden joukossa nettikiusaamisen taklaamiseen. Fontista haluttiin tehdä ilmainen ja siihen rakennetusta koodista avoin, jotta eri toimijat voisivat omilla tahoillaan jatkokehittää sitä ja tehdä siitä kieliversioita.

– Se julkaistiin ensimmäiseksi englanniksi, jotta se saatiin kaikkien maailman kansalaisten hypisteltäväksi. Ajatus on herättää globaalia keskustelua, Pietilä kertoo.

Fontti ei ratkaise kokonaista kiusaamisongelmaa, mutta voi tuoda näkyväksi sen, minkälaisia termejä me käytämme.

Milla Kokko, toimitusjohtaja, Hei Schools

Pietilän mukaan seuraava askel on hankkia uusia kumppaneita eri kielialueilta. Ensimmäiseksi fontin käyttäjäksi on ilmoittautunut seitsemässä eri maassa toimiva Hei Schools (siirryt toiseen palveluun) -varhaiskasvatusverkosto.

Vaikka Hei Schoolsien oppilaat ovat alle 6-vuotiaita, toimitusjohtaja Milla Kokko kertoo, että kielenkäyttötapojen opettaminen lähtee aikuisista. Käytöstavat siirtyvät opettajilta ja vanhemmilta lapsille – ensin päiväkotiryhmiin, sitten kouluun ja lopulta verkkoon.

Hei Schoolseissa työskentelee yhteensä 120 opettajaa. Lasten vanhempia ja isovanhempia on yli 1 500. Fontti otetaan käyttöön ensiksi opettajien välisessä virtuaalisessa kanssakäymisessä, ja myöhemmin se tullaan jakamaan myös lasten vanhemmille ja isovanhemmille.

– Harvemmat meistä loukkaavat toisia väärillä termeillä tahallaan. On hirveän paljon termejä, joiden käyttöä ei ole tullut edes ajatelleeksi. The Polite Type -fontti tekee niitä näkyväksi, ja samalla opettajat pystyvät paremmin olemaan perillä myös lasten käyttämistä termeistä, Kokko sanoo.

Kokko muistuttaa, että kulttuuriset tavat siitä, mitä on hyväksyttävää sanoa ja mitä ei, vaihtelevat valtavasti.

– Meillä on eri tyyppisiä haasteita opettajien ja vanhempien kanssa riippuen maasta. Ei ole välttämättä itsestään selvää välttää tiettyjä sanoja eri kielissä ja kulttuureissa. Tämänkaltainen fontti ei ratkaise kokonaista kiusaamisongelmaa, mutta voi tuoda näkyväksi sen, minkälaisia termejä me käytämme. Se on yksi työkalu lisää työkalupakkiimme, Kokko sanoo.

Rajoittaako ohjelmoitu fontti sananvapautta?

Mikko Pietilästä The Polite Type -fontin hienous on siinä, että käyttäjäkokemus on yksityinen. Sen voi asentaa, mihin tahansa yrityksen infraan, sosiaalisen median alustaan tai sähköpostiin.

– Kun valitset tämän fontin, kohtaat itse käyttämäsi kielen ja se on aika voimallinen kokemus, Pietilä sanoo.

Tietoevryn ja Lasten ja nuorten säätiön toiveena on, että koodi tulisi osaksi isoja sosiaalisen median alustoja. Valinnan fontin käyttöön ottamisesta jokainen tekee kuitenkin itse.

Valinnanvapaus on Pietilän vastaus myös niille nettikirjoittelijoille, jotka kokevat loukkaavan kielenkäytön sensuroinnin sananvapautta rajoittavana toimenpiteenä.

– Saat sanoa juurikin sen, mitä olet sanomassa. On vain erilaisia tapoja sanoa se. Asian voi sanoa loukkaavasti tai sitten sen voi sanoa korrektisti, Pietilä sanoo.

Tietoevryn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haringin mielestä fontti havainnollistaa kirjoittajalle sanojen merkityksiä.

– Minkä fiiliksen ne vastaanottajassa mahdollisesti saavat aikaan? Onko se sellainen, mitä halutaan, vai voisiko asian esittää toisella tavalla? Haring sanoo.

Asian voi sanoa loukkaavasti tai sitten sen voi sanoa korrektisti.

Mikko Pietilä, vastaava luova johtaja, The Polite Type -projekti

Pietilä muistuttaa, että sananvapauden rajoittaminen ja hyvin kanssaihmistä kohtaan käyttäytyminen ovat kaksi täysin eri asiaa.

– Tämä on enemmän sivistystyökalu kuin mikään muu. On valinta käyttäytyä hyvin muita kohtaan ja on valinta käyttää tätä fonttia. Käytös muuttuu vain siten, että itse oivallat, hän lisää.

Nettikiusaaminen ei ole vain nuorten ilmiö

Mikko Pietilä muistuttaa, että nettikiusaaminen ei ole ainoastaan nuorten kohtaama ongelma, vaan sitä esiintyy esimerkiksi työympäristöissä. Lisäksi sen uhriksi joutuvat julkisissa toimenkuvissa olevat henkilöt.

Sosiaalisessa mediassa on käyty viime aikoina paljon keskustelua myös siitä, mitkä termit ovat neutraaleja esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvista henkilöistä tai ihmisten ihonväristä puhuttaessa.

– Tulevaisuuden teemoja ovat monimuotoisuus ja osallisuus. Ne ovat myös isojen firmojen agendoilla. Niiden merkitys tulee korostumaan vuoteen 2030 mentäessä myös virtuaaliympäristöissä, Mikko Pietilä sanoo.

Millaisia ajatuksia vihapuhetta suitsiva fontti herättää? Arveletko, että fontti voisi vähentää nettikiusaamista? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 15. syyskuuta kello 23:een saakka.

Kuvassa Aava Tammilehto ja Aino Kaariskorpi Merilahden peruskoulun pihalla.
Aava Tammilehdon ja Aino Kaariskorven mielestä The Polite Type -fontti pitäisi ottaa käyttöön sosiaalisen median sovelluksissa.Pauliina Toivanen / Yle

Lue seuraavaksi:

Tapa ittes! Vitun majava! Vedä ittes jojoon! – Riikka vei nettikiusaamisen oikeuteen

Turussa käyttöön otettu Someturva paljasti nettikiusaamisen laajuuden – yli kolmasosa yhteydenotoista täytti rikosten tunnusmerkit