Tuulettaminen oli jo aiemmin Saksassa kansallislaji – nyt ikkunoiden avaamisessa on kyse myös kansanterveydestä

Arkea maailmalta: Saksa uskoo, että tuulettaminen pitää kosteusvauriot ja koronan loitolla, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Saksa
Suvi Turtiainen
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi TurtiainenAntti Haanpää / Yle

BerliiniKun muutimme nykyiseen asuntoomme Berliinissä, vuokrasopimuksen yksi sivu oli varattu pelkille tuuletusohjeille.

Ikkunoita ei saa avata vain raolleen. Kunnon läpiveto on saatava aikaiseksi monta kertaa päivässä 5–10 minuuttia kerrallaan.

Kellaria saa tuulettaa vain talvella.

Vuokrasopimuksen muotoilun mukaan tuuletus on tarpeen, sillä ihmiskeho, huonekasvit, kokkaaminen, vaatteiden kuivatus ja suihkussa käynti kerryttävät kosteutta.

Suomessa yleisiä ilmanvaihtoräppänöitä tai -venttiileitä ei saksalaisasunnoissa usein ole. Sen sijaan tuuletetaan.

Siinä missä suomalainen on tottunut pitämään ikkunat pääosin kiinni talvella, keskieurooppalainen tuulettaa jatkuvasti.

– Tänne jäätyy! on vakiovalitukseni tuuletuskulttuurissa kasvaneelle sveitsiläiselle puolisolleni.

– Ilma on kuin bunkkerissa! on hänen vakiovastauksensa.

Avoimia ikkunoita
Tuuletusta berliiniläisessä hallintorakennuksessa.AOP

Koronakriisi on nostanut saksalaisten tuuletusinnon uudelle tasolle. Läpiveto on myös kansanterveyskysymys.

Jo keväällä Saksan johtava virologi Christian Drosten alkoi puhua (siirryt toiseen palveluun), miten tuulettaminen on tärkeämpää kuin jatkuva desinfiointi, sillä koronavirus vaikuttaa leviävän aerosolien mukana. Tuulettamalla ilma vaihtuu ja virus kuivuu nopeammin.

Kesän jälkeen Saksan eri osavaltioissa laadittiin alueellisia tuuletusohjeita myös kouluihin ja päiväkoteihin.

Taukoja on lisätty, jotta luokkahuoneet ehditään tuulettaa tarpeeksi usein. Esimerkiksi Rheinland-Pfalzin osavaltiossa ohje (siirryt toiseen palveluun)on tuulettaa luokkahuoneet 45 minuutin välein.

Berliinissä osa vanhemmista on mediatietojen mukaan ollut huolissaan siitä, eikö jatkuva veto ikkunoista aiheuta vilustumisia. (Vastaus on, että tartuntoihin tarvitaan bakteeri tai virus.)

On myös käytännön ongelmia. Turvallisuussyistä ylemmissä kerroksissa sijaitsevien koululuokkien ikkunoita ei ole voinut avata.

Asuintalo Marzahnin alueella Berliinissä.
Asuintalo Marzahnin alueella Berliinissä.Felipe Trueba / EPA

Tuuletuskeskustelu osoittaa myös, miten keväällä vallinnut kriisimieliala on vaihtumassa pandemian arkipäiväistymiseen.

Keväällä Saksan poliittinen johto ja teknologiayritykset pohtivat, miten hengityskoneiden tuotantoa voidaan lisätä. Pelkona silloin oli Pohjois-Italian kohtalo, jossa hengityskoneita ei riittänyt pahimpina viikkoina kaikille vakavaan COVID-19-tautiin sairastuneille.

Enää ei mietitä tekniikkaa, joka pitää meidät hengissä vaan tekniikkaa, joka pitää koulut ja päiväkodit auki myös pandemian keskellä.

Nyt keskustellaan siitä, minkälaisilla laitteilla ilmanvaihtoa voidaan parantaa ja tartuntariskiä pienentää.

Ilmojen viilentyessä ilmanvaihtokeskustelu ottaa lisää kierroksia, kun ihmiset siirtyvät ravintoloiden terasseilta sisätiloihin.

Talvella tarvitaan uusia ratkaisuja. Tuulettajakansa Saksa miettii, pitäisikö luokkiin ja toimistoihin asentaa talveksi tuulettimet tai ilmastointilaitteet.

Itse huomaan nykyään avaavani ikkunat aina, kun joku tulee käymään meillä kotona tai Ylen toimistossa.

Silti stressaan jo päivää, kun muutamme pois ja vuokranantaja tulee tarkastamaan asunnon. Entä jos en ole tuulettanut tarpeeksi?

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus