1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hävittäjät (lentokoneet)

Hävittäjähankinta yritetään sulloa 10 miljardiin – puolustusministeriön Puranen: Emme pyydä lisää rahaa

Kahdella ensimmäisellä tarjouskierroksella kaikkien ehdokkaiden tarjoukset ylittivät 10 miljardia euron ylärajan.

Ensi vuonna valittava hävittäjä korvaa ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät. Kuvassa Hornet nousee Pirkkalan lentokentältä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hallitus päättää ensi vuonna, mistä Suomi ostaa seuraavat hävittäjät. Hankinnan vuosia kestänyt valmistelu huipentuu viimeiseen ja ratkaisevaan tarjouskierrokseen ja valintaan.

Kolmas eli viimeinen kierros oli tarkoitus käydä tämän vuoden lopussa, mutta koronan matkusrajoitusten tuomat viivästykset siirtävät tarjouspyynnön lähettämisen vuoden 2021 tammikuuhun.

Kolmannelle kierrokselle kasaantuu paineita. Puolustusministeriön mukaan molemmilla edellisillä kierroksilla tarjousten hinta on kivunnut yli hallituksen asettaman enimmäisrajan.

Hallitus sopi vuosi sitten talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että hankinta saa maksaa kaikkineen enintään 10 miljardia euroa.

Seuraava Suomen ilmavoimien hävittäjä on joko Boeingin Super Hornet, Lockheed Martinin F35, Dassaultin Rafale, Saabin Gripen tai BAE-Systemsin Eurofighter Typhoon.

64 konetta ei mahtunut 10 miljardiin

Hävittäjien mahdollisesta hinnasta puhuminen on vaikeaa, sillä tarjouksista on julkistettu vain vähän tietoja. 10 miljardia on kuitenkin käytännössä muodostumassa sekä enimmäis- että vähimmäiskustannukseksi, sillä jopa 10 miljardilla näyttää olevan vaikea täyttää Suomen toiveita.

Ensimmäisellä kierroksella vuonna 2018 valmistajilta kysyttiin, mitä maksaisi 64 koneen ja muun tarvittavan hankkiminen. Hornetien korvaajien lisäksi kauppaan sisällytetään lukuisia järjestelmiä, infrastuktuurin rakentamista ja esimerkiksi aseita.

64 on sama määrä kuin Horneteja alunperin tilattiin. Niistä käytössä on vielä 62 konetta.

Ohjelmajohtaja Lauri Puranen vastaa strategisten hankkeiden johtamisesta puolustusministeriössä. Strategisia hankintoja ovat merivoimien uudet alukset ja ilmavoimien hävittäjähankinta. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Hankejohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä sanoo, että 64 valittiin lukumääräksi, jotta tiedettäisiin, mitä 64 konetta kaikkineen oikeasti maksaisi. Alustava 7–10 miljardin hintahaarukka perustui vuoden 2014 tietoihin hävittäjäkauppojen hinnasta.

Koneet osoittautuivat arvioitua kalliimmiksi.

– Kaikki vastaukset menivät pitkälti yli 10 miljardin, Puranen sanoo.

Tarjouspyynnöt ja tarjoukset eivät ole julkisia. Puranen määrittelee, että tarjoukset ylittivät kattosumman 10–20 prosentilla, kun tarjouksen sisältöön lasketaan mukaan kaikki mitä täysimääräinen korvaaminen edellyttää.

Alustavien tarjousten hinta olisi tämän perusteella ollut 11–12 miljardia euroa.

Toisenkin kierroksen hinnat korkeita

Toinen, tarkentava tarjouspyyntö lähti viime vuonna. Senkään vastaukset eivät vastanneet täysin sitä, mitä puolustusministeriö toivoi.

– Vielä tarkentavan tarjouspyynnön jälkeen kaikkien kandidaattien kohdalla oli vaikeuksia päästä meidän täysimääräiseen tavoitteeseen.

Hankejohtajan mukaan ylitys liittyi yhteen Suomen vaatimuksista, huoltovarmuuteen. Suomi haluaa, että aseita on myös varastossa riittävä määrä. Tässä kohtaa valmistajien tarjouksia jouduttiin täydentämään.

– Kun aseistus lisätään, tuloksena oli, että mentiin yli sen 10 miljardin.

Kaupassa on lukuisia muitakin vaatimuksia kuin hinta: Koneita on saatava riittävä määrä. Huoltovarmuuden on toteuduttava ja suomalaiselle teollisuudelle on löydyttävä tilaisuuksia olla mukana hyötymässä kaupasta. Käyttö- ja ylläpitokustannukset eivät saa olla liian korkeat. Järjestelmän olisi myös korvattava nykyisten hävittäjien suorituskyky "täysimääräisesti", kuten hallitusohjelmassa on sovittu.

Lisää rahaa ei aiota pyytää

Puolustusministeriöstä on jo aiemmin kerrottu, että hävittäjien määrä voi joustaa, sillä tarkoitus on ostaa nykyistä vastaava suorituskyky.

Suorituskyvyn mittaaminen ei ole yksinkertaista, sillä hävittäjät ja niiden toiminta muun puolustuksen kanssa yhteen on kehittynyt. Toisaalta myös kaikkien muiden hävittäjiä käyttävien maiden suorituskyky on muuttunut vastaavasti.

– 64 ei ole kiveen hakattu, mutta jotta koko maa pystytään puolustamaan ja saamaan riittävä määrä hävittäjävoimaa ilmaan, niin suuruusluokka on tuo, Puranen sanoo.

Ensimmäisten tarjouskierrosten perusteella voi tulkita, että jos hävittäjien määrä joustaa, se joustaa alaspäin.

Hankittavien koneiden lukumäärä selviää vasta valtioneuvoston päätöksessä. Puolustushallinto tekee esityksen lopullisten tarjousten ja evaluoinnin perusteella.

Evaluoinnissa tärkeimmässä roolissa on puolustushallinnon simuloitu sotapeli. Siinä todennetaan, miten ehdotetut järjestelmät tuottavat suorituskykyä.

Koska hallituksen määrittämä enimmäisbudjetti ei kahdella ensimmäisellä kierroksella riittänyt, kolmannelle kierrokselle kasautuu painetta päästä haluttuun loppusummaan. Koneet ovat kallistuneet, mutta budjetissa on pysyttävä.

– Emme tule esittämään yli 10 miljardia, se on selvä.

Vasemmistoliitto kiemurtelee hävittäjärahojen kanssa

Hallitus hyväksyy budjettiriihessään tilausvaltuuden, joka on 9,4 miljardia. Sen lisäksi hyväksytään 0,6 miljardia hanketta tukeviin menoihin. Nämä rahat kirjataan tulevien vuosien budjettikehyksiin.

Hallituspuolueissa ei ole Ylen tietojen mukaan käyty viime aikoina kiivaita keskusteluja hävittäjistä. Budjettiriihessä huomio kiinnittyy erityisesti työpaikkojen luomiseen.

Vielä viime syksynä hävittäjien kustannukset kuitenkin jakoivat hallitusta. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätettiin tuolloin enimmäisbudjetin olevan 10 miljardia.

Vasemmistoliitto kaipaa hävittäjien hinnasta keskustelua, josta muut hallituspuolueet eivät toistaiseksi ole innostuneet. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuvattuna eduskunnassa syyskuussa 2019. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Päätös ei ollut yksimielinen. Ylen tietojen mukaan vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet pitää hankintahaarukan ennallaan, 7 – 10 miljardissa.

Vasemmistoliitto kaipaa keskustelua hävittäjistä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) sanoo, että hallitusohjelmassa on puolueelle mieluisia ja vähemmän mieluisia kompromisseja. Hävittäjähankinnan määrittely ei ollut mieluisa.

– Olemme hyväksyneet kompromissin, että suorituskyky korvataan. Pyritään käymään keskustelua, mikä on se hinta, jolla nykyinen suorituskyky saadaan korvattua.

Budjettikehyksen hyväksyminen ei Arhinmäen mielestä vielä tarkoita, että hävittäjiä olisi ostettava maksimisummalla.

– Siinä vaiheessa kun hankintapäätös on tehty, sitten se on tehty ja lyöty lukkoon, Arhinmäki sanoo.

Muissa puolueissa asia ei herätä tällä hetkellä intohimoja. Keskustelun ennakoidaan piristyvän hallituspuolueissa siinä vaiheessa, kun lopullisten tarjouspyyntöjen vastaukset on saatu ja ratkaisua valmistellaan.

Lue myös:

Hävittäjäkauppoihin "kuukausiluokan" viivästys – Puolustusvoimain komentaja: tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedetä

Ylen kysely: tällaisella "kipupaketilla" suomalaiset lähtisivät pelastamaan taloutta – hävittäjät suosituin leikkauskohde