1. yle.fi
  2. Uutiset

Marin on oikeassa, asiantuntijoiden mukaan joukkoirtisanominen on Suomessa monia maita helpompaa – tiukennukset tosin voisivat karkottaa investoinnit ja uudet työpaikat

Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa monia Euroopan maita helpompaa, mutta yksittäisen työntekijän irtisanominen vaikeampaa.

irtisanominen
etsäyhtiö UPM:n Kaipolan paperitehtaan keskusportti Jämsässä.
UPM kertoi torstaina suunnitelmista sulkea Kaipolan tehdas Jämsässä loppuvuoden aikana. Tämä tarkoittaa sanomalehtipaperin valmistuksen loppumista Suomessa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Ylen Ykkösaamussa vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd.) penäsi keskustelua siitä, onko tehtaiden sulkeminen ja työntekijöiden irtisanominen Suomessa liian helppoa. Marinin mukaan esimerkiksi Saksassa tämä on vaikeampaa kuin Suomessa.

Marin arvosteli samalla miljardivoittoja tekevän UPM:n päätöstä sulkea Jämsän Kaipolan paperitehdas. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen taas kritisoi voimakkaasti Suomen kustannustasoa ja veroja avoimessa kirjeessään (siirryt toiseen palveluun) pian sulkemispäätöksen jälkeen.

Kysyimme talousasiantuntijoilta, onko pääministerin puheilla irtisanomisen helppoudesta katetta esimerkiksi lähimmissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa.

Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan Marin on irtisanomisen helppoudessa oikeilla jäljillä. Wessman on vertaillut irtisanomissuojan tiukkuutta Euroopan maissa (siirryt toiseen palveluun).

– Kyllä tälle väitteelle löytyy perusteluja.

Wessmanin mukaan kollektiivinen irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä on Suomessa verrattain suoraviivainen ja työnantajalle kivuton prosessi.

– Useiden indikaattoreiden mukaan Suomi on tässä asiassa pikemminkin joustavammasta päästä. Ainakin Ruotsiin verrattuna irtisanominen on helpompaa. Saksassakin on useampia mutkia matkassa kuin Suomessa, Wessman sanoo.

Ekonomisti Roger Wessman seisoo ulkosalla tummat lasit silmillään yllään lyhythihainen punainen pikeepaita.
Ekonomisti Roger Wessman.Antti Hacklin / Yle

Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan irtisanomissuoja on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Saksassa isot irtisanomiset ovat kuitenkin hankalampia kuin Suomessa.

– Ero Saksaan verrattuna on se, että suurten irtisanomisten tekeminen on tehty Saksassa vähän vaikeammaksi ja mutkikkaammaksi kuin Suomessa, Uusitalo sanoo.

Joukkoirtisanominen helpompaa, yksilöiden vaikeampaa

Suomessa työntekijä voidaan irtisanoa henkilöön liittyvien syiden tai tuotannollisten ja taloudellisten syiden takia. Yritysten joukkoirtisanomisia perustellaan juuri tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.

Uusitalo huomauttaa, että OECD, joka tekee säännöllisesti vertailuja irtisanomissuojasta, löytää Saksan ja Suomen välisen eron nimenomaan isojen irtisanomisten osalta.

OECD on kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, jonka jäsen Suomikin on.

Myös Wessmanin mukaan Suomessa on kansainvälisesti vertailleen helppoa sulkea tehdas ja tätä kautta joukkoirtisanoa työntekijät, mutta yksilöllisistä syistä irtisanominen on vaikeampaa.

Wessman korostaa, että suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa, koska lait ja irtisanomismenettelyt ovat erilaisia. Helppouteen vaikuttavat esimerkiksi irtisanomiskriteerit ja -prosessi sekä irtisanotulle maksettava palkka ja muut korvaukset.

Kulut liittyvät myös irtisanomisen kalleuteen.

Jos jälkihoidon kustannukset ovat korkeat, yritys joutuu miettimään myös tätä puolta. Esimerkiksi Saksassa työnantajalla on enemmän velvoitteita irtisanottua työntekijää kohtaan. Myös tuntuvia erokorvauksia maksetaan yleisesti.

Suomessa valtio huolehtii työntekijän toimeentulosta työttömyysturvan muodossa. Täällä erilliset erokorvaukset ja tukipaketit ovat työnantajan hyvän tahdon varassa, laki ei niihin velvoita.

Roope Uusitalo on suomalainen taloustieteilijä. Hän mm. työskentelee koulutuksen taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Julkistalouden professori Roope Uusitalo.Toni Määttä / Yle

Tiukka linja voi karkottaa investoinnit ja uudet työpaikat

Mitä hallitus voisi tehdä asialle? Pitäisikö tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomissyitä tiukentaa tai rajoittaa, kun kovaakin taloudellista tulosta tekevät yhtiöt irtisanovat työntekijöitään.

Kollektiivinen irtisanominen on mahdollista, jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, mutta muuten työnantajan ei tarvitse perustella päätöstään. Työntekijä pitää ensisijaisesti aina sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin yrityksessä.

Kolikon toinen puoli on se, että tiukennukset voivat karkottaa hallituksen kaipaamat investoinnit.

Ekonomisti Wessmanin mukaan yritykset ottavat irtisanomisen helppouden huomioon tehdessään päätöksiä investoinneista tai toiminnan laajentamisesta, esimerkiksi uusista tehtaista ja toimipisteistä.

– Jos työntekijän irtisanominen tehdään kalliiksi ja vaikeaksi, yritys voi empiä päätöstään. Kannattaako tässä maassa palkata ihmisiä, jos heistä on vaikea päästä eroon, kun taloustilanne muuttuu, Wessman sanoo.

Wessman varoittaa, että irtisanomissuojan tiukennukset voivat vaikeuttaa myös uusien työpaikkojen syntyä.

– Riskinä on, että vanhat työpaikat säilyvät huonosti menestyvillä aloilla maissa, joissa irtisanominen on vaikeaa. Kehittyvien ja kasvavien alojen uudet työpaikat taas luodaan maihin, joissa työmarkkinat ovat joustavammat, Wessman kertoo.

Wessmanin mukaan Saksan työmarkkinat toimivat Suomeen verrattuna monella tapaa joustavammin. Saksassa esimerkiksi sovitaan palkoista ja työehdoista enemmän paikallisesti.

SAK: Pitäisikö pohtia muutoksia irtisanomisperusteisiin?

Kun puhutaan kollektiivisista irtisanomisista, Suomi sijoittuu OECD-maiden vertailussa helpoimpien maiden joukkoon, sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.

– Kyllä näistä tilastoista käy selkeästi ilmi se, että Suomessa nimenomaan tämä tuotannollinen ja taloudellinen irtisanominen on OECD-maiden helpoimpia, Kokko sanoo.

Kun eri maita verrataan keskenään, Suomi jää kaikkien Euroopan maiden taakse, hän huomauttaa.

Jos puhutaan yksittäisen työntekijän työsuhdeturvasta, Suomi nousee tilastoissa Euroopan maissa ylöspäin.

Ismo Kokko.
SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokon mukaan Suomi jää kollektiivisissa irtisanomisissa kaikkien Euroopan maiden taakse. Ismo Kokko

SAK:n Kokon mukaan Suomen sijoittuminen OECD:n isoissa irtisanomisissa verrattain helppojen maiden joukkoon voi tarkoittaa sitä, että yritykset laskevat, missä tuotantolaitosten sulkemiskustannukset ovat pienimmät ja silloin irtisanomiset kohdistuvat niihin maihin.

– Kun Suomessa se on helppoa ja halpaa, niin Suomi on varmasti aika korkealla yritysten listalla, kun irtisanomisia mietitään, hän sanoo.

Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä SAK:n mielestä, kun isoista irtisanomisista on kerrottu viime päivinä?

– SAK:lla on ollut pitkä linja, jonka perusajatuksina ovat tehokkaat uudelleen työllistymispalvelut ja työttömyyden yli kantava sosiaaliturva. Lakisääteisistä erorahoista luovuttiin tällä ajatuksella muutama vuosikymmen sitten, Kokko sanoo.

Kokko painottaa, että myös ammattitaidosta on pyritty huolehtimaan näillä toimenpiteillä, koska se on kaiken a ja o.

Hän sanoo, että tällaiset tilanteet laittavat miettimään sitä, pitäisikö Suomessa kuitenkin ryhtyä pohtimaan muutoksia työsopimuslain irtisanomisperusteisiin, jos irtisanominen Suomessa osoittautuu liian helpoksi. Hän ei suoraan ota siihen kantaa vielä.

Kokon mukaan syksy näyttää, mihin ollaan menossa, mutta työntekijöilläkin on oikeus työsuhdeturvaan, hän sanoo.

Lue lisää:

Suomen Yrittäjät: Pääministerin tehtävä ei ole kertoa yritykselle mitä tulee tehdä – Marinin kommentit herättivät keskustelua yrittäjäpuolella

Elinkeinoministeri Lintilä povaa HS:n haastattelussa yt-neuvotteluiden sumaa: ”Monta itkua itketään vielä tänä syksynä”

Hinnoitteleeko Suomi itsensä ulos, jos palkat laskevat kilpailijamaissa? Yritysten pudotuspeli kovenee koronan kurittamilla markkinoilla

Pääministeri Sanna Marin Jämsässä: "Valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja alueelle" – seurasimme tiedotustilaisuutta suorana

Irtisanomisten pahimmat luvut nähty, arvioivat PT:n ja Etlan johtajat – "Ruumiita tulee aina matkan varrella", sanoo Kangasharju

Lue seuraavaksi