1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaipolan tehtaan lakkauttaminen vaikuttaa myös mediataloihin – tulevaisuudessa lehdet painetaan todennäköisesti tuontipaperille

VTT:n tutkijaprofessorin mukaan vaarana on, että osa suomalaisesta kierrätyspaperista päätyy nyt polttoon.

uusiopaperi
Sanomalehtiä.
UPM Jämsän tehtaan kapasiteetti on noin 590 tonnia päivässä, joka vastaa karkeasti puolta Suomen paperikierrätyksestä.

UPM ilmoitti keskiviikkona sulkevansa Kaipolan tehtaansa Jämsässä. Kaipola on Suomen ainut sanomalehtipaperia valmistava tehdas, joten sen lakkauttaminen vaikuttaa myös moneen mediataloon.

Sanoma Median liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta kertoo, että Sanoman printtilehtien papereista valtaosa tulee juuri Kaipolan tehtaalta Jämsästä. Sanoma julkaisee noin 20 lehteä printtiversiona.

– Meillä on toki myös muita paperintoimittajia, esimerkiksi Skandinaviasta. Käytämme muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä tuotua paperia.

Putkirannan mukaan nyt on liian aikaista sanoa painetaanko lehdet jatkossa täysin ulkomailta tulevalle paperille. Myöskään mahdollisesta paperin hankintahinnan kasvusta Putkiranta ei osaa vielä antaa tarkempaa arviota.

– Toivottavasti näin ei käy. Sanomalehtipaperin saatavuus ei tule olemaan meille ongelma, mutta toki sen kotimaisuusaste laskee, Putkiranta toteaa.

Myös mediatalo Keskisuomalainen kommentoi Kaipolan lakkautamisen vaikutusta torstaina Ylelle. Konserni on yksi Suomen suurimmista sanomalehtipaperin kuluttajista.

– UPM on varmasti jatkossakin yksi kumppaneistamme. Tähän saakka meille on tullut jonkin verran paperia Venäjältä ja Ruotsista. Jatkossa UPM toimittaa sitä todennäköisesti Saksasta. Vaihtoehtoja ryhdytään nyt tutkimaan, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kommentoi Ylelle.

Suomalainen paperi kilpailee laadulla

VTT:n tutkijaprofessorin Ali Harlinin mukaan suomalainen sanomalehtipaperi on ennen kaikkea kilpaillut laadulla, myös siksi että Suomesta saa hyvälaatuista kierrätyspaperia. Tällä hetkellä sanomalehtipaperin tuotanto Suomessa on myös tuottanut enemmän kuin vienyt.

– Ei Kaipolakaan kaiketi negatiivista tulosta tehnyt, mutta suhteessa kannattavuus ei ole ollut riittävä. Euroopassa on muistaakseni tällä hetkellä 28 sanomalehtipaperikonetta liikaa. Maailmanmarkkinoilla on myös muita toimijoita esimerkiksi amerikkalainen International Paper, jolla on maailmanlaajuisesti merkittävä osuus tämän tyyppisen paperin markkinasta. He myös pyrkivät erittäin alhaisiin tuotantokustannuksiin, kun Suomessa on pyritty erinomaiseen laatuun, Harlin summaa.

UPM Jämsän tehtaan kapasiteetti on noin 590 tonnia päivässä, joka vastaa karkeasti puolta Suomen paperikierrätyksestä. Harlinin mukaan kierrätyspaperia on tällä hetkellä jo viety melko isoissa määrin Ruotsin puolelle.

– Tällä hetkellä suuri osa tästä puolikkaasta menee Ruotsiin, jossa on muutama sanomalehtikone. Jossain vaiheessa Suomesta laivattiin myös Saksan suuntaan kierrätyspaperia, koska siellä on siistauslaitoksia, mutta tavaran kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole kannattavaa.

Harlinin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä käsillä tilanne, jossa kierrätyskuitua, oli kyseessä sitten kierrätyspaperi tai -kartonki, kertyy varastoon enemmän kuin kuluu.

– Tämä johtuu pakkauspuolella siitä, että osa maista on kieltänyt jätemateriaalin maahantuonnin. Se vaikuttaa kaikkiin kuitukiertoihin.

Kierrätyspaperi voi päätyä polttoon

Harlinin mukaan on olemassa myös riski, että osaa Suomessa syntyvästä kierrätyspaperista ei nyt kyetäkään uusiokäyttämään.

– Onhan tässä sellainenkin riski, että raaka-ainetta menee entistä enemmän polttoon. Ei tiedä tapahtuisiko se poltto sitten meillä vai muualla, mutta sellainen mahdollisuus on olemassa. Erityisesti huonompilaatuinen kierrätyspaperi saattaa päätyä helpommin hylkyyn ja sieltä energiaksi, Harlin avaa.

Yksi mahdollisuus on kehitellä kierrätyspaperille täysin uusia käyttökohteita. Harlinin mukaan kierrätyspaperia voidaan jo nyt hyödyntää moniin muihinkin tarkoituksiin kuin sanomalehtiin.

– Kiertokuitua voidaan käyttää esimerkiksi pehmopapereihin, kuten wc-paperin tuottamiseen. Kierrätyspaperia voidaan käyttää myös erinäköisissä rakennuseristeissä, rakennuslevyissä – näissä on mukana myös muita kiertomateriaaleja. Nämä olisivat nopeasti toteutettuna helpoimpia.

Harlinin mukaan Suomen tuottamalle kierrätyspaperin määrälle on kuitenkin vaikeaa keksiä nopeasti mitään selvää sijoituskohdetta, joka hyödyntäisi sitä samalla tapaa kuin sanomalehtituotanto.

– Käytännössä aika monet uusista selluloosan aplikaatioista eivät vaadi pitkäkuituista korkealaatuista selluloosaa, jota meillä tehdään, esimerkiksi pakkausteollisuuden kannalta. Siellä voisi siis olla tiettyjä mahdollisuuksia. Nämä ovat kuitenkin aikalailla start-up -juttuja. Meillähän on esimerkiksi yksi start-up, joka on ilmoittanut pystyvänsä valmistamaan kiertokuidusta tekstiilikuitua, Harlin pohtii.

Harlinin mukaan myös polttoaine voisi olla yksi kierrätyspaperin sijoituskohde.

– Esimerkiksi ST1 tekee biopolttonesteitä, ja on halunnut tehdä sitä puupurusta. Kiertokuitu olisi siihen helpompi. Olisihan se kuitenkin aika järjetöntä käyttää kiertokuitua sellaiseen,koska siitä voidaan vielä valmistaa paperia, Harlin summaa.

Lue lisää:

"Ihmiset muuttavat ja kylä tyhjenee", pelkää jämsäläinen Eila Vihijärvi – kaupunginjohtaja muistuttaa, että vaarassa ovat muutkin kuin tehtaan työpaikat

"Monikaan työporukastamme ei osannut ajatella, että koko tehdas suljettaisiin" – työpaikkansa menettävä Marko Ahonen on huolissaan enemmän työkavereistaan kuin omasta tulevaisuudestaan

Lue seuraavaksi