Joka kymmenes nainen kärsii ulkosynnyttimien kroonisesta kiputilasta, vulvodyniasta – vaiettuun vaivaan voi saada lievitystä

Kipu voi tuntua jopa ilman kosketusta. Väitöstutkimuksen mukaan lääke- ja terapeuttisen hoidon yhdistelmä auttaa eniten.

kipu
Sohvalla viltin alla makaava nainen
Krooninen kipu huonontaa naisen elämänlaatua ja vaikuttaa parisuhteeseen.Jarkko Riikonen / Yle

Vulvodynia on naisen ulkosynnyttimien krooninen kiputila, jolle ei löydy selittävää syytä. Diagnoosia varten kivun on pitänyt jatkua vähintään kolme kuukautta.

Lääketieteen lisensiaatti Anu Aalto on tutkinut väitöskirjassaan vulvodynian hoitoa sekä sitä sairastavien naisten elämänlaatua. Aallon mukaan krooninen kipu on iso asia.

– Vulvodynia tutkitusti huonontaa naisen elämänlaatua ja se vaikuttaa myös kumppanin elämään. Se vaikuttaa seksuaalisuuteen, kehonkuvaan ja mielialaan, sanoo Anu Aalto.

Vulvodyniasta kärsii joka kymmenes nainen. Se on tavallisin syy kivuliaaseen yhdyntään alle 30-vuotiailla naisilla. Kipu tuntuu yleensä niin sanotussa emättimen eteisessä eli emättimen ulkosuun ulkopuolella. Kipu voi tuntua kosketuksessa tai ilman kosketusta.

naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anu Aalto
Anu Aalto on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.Tampereen yliopisto

Sairaudella on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kuluja tulee sairauspoissaoloista ja toistuvista lääkärissä käynneistä. Silti tutkimusten mukaan vain noin puolet vulvodyniaa sairastavista naisista saa asiantuntevaa ja oikea-aikaista apua ja diagnoosin.

Vulvodynian tarkkaa aiheuttajaa ei vielä tunneta, mutta siihen on ajateltu liittyvän edeltävästi tulehduksellisia, hormonaalisia, hermostollisia tai psykologisia muutoksia. Diagnoosin tekeminen voi olla vaikeaa. Hoitolinjat eivät myöskään ole aina yhteneväiset.

Moniammatillinen hoito antaa parhaan tuloksen

Anu Aalto selvitti väitöstutkimuksessaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kymmenen vuoden aikana annettua hoitoa ja sen vaikutuksia. Aineistossa oli noin 70 potilasta.

– Aika monissa sairaaloissa on nykyään tiimi, joka hoitaa vulvodyniapotilaita. Lääkäri voi määrätä lääkehoitoja, paikallisia kipuvoiteita ja suun kautta kipukynnystä kohottavia lääkkeitä.

Lisäksi on terapeuttisia hoitoja. Näitä ovat esimerkiksi lantionpohjan lihaksiin erikoistuneiden fysioterapeuttien antamat hoidot. Myös psyykkistä tukea ja seksuaalineuvontaa ja -terapiaa on tarjolla.

– Moniammatillinen hoito, eli lääkehoito yhdistettynä terapeuttisiin hoitoihin, vaikuttaisi olevan kaikkein tehokkain yhdistelmä. Tässä aineistossa alkuperäinen kipu lähes puolittui näillä hoidoilla.

Joillain onnekkailla kipu lähti kokonaan pois. Monille jäi jonkinlaisia tuntemuksia, mutta kipu lieveni merkittävästi. Aallon mukaan tutkimustulos on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Leikkaus antaa avun, mutta vain väliaikaisesti

Vulvodynian vaikeissa muodoissa voidaan antaa puudutepistoksia. Jos mikään muu ei auta, kiputilaa voidaan hoitaa leikkauksella. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on leikattu vain muutamia vulvodyniapotilaita vuodessa.

Leikkauksessa poistetaan kivuliaan alueen limakalvo emättimen eteisestä. Anu Aalto havaitsi tutkimuksessaan, että leikkaus tehoaa hyvin, mutta ei pysyvästi.

– Heti leikkauksen jälkeen vaikutus oli hyvä. Kipu väheni olennaisesti. Mutta kun mentiin kolmen vuoden päähän leikkauksesta, huomattiin, että tilanne ei ollut enää merkittävästi parempi kuin lääkkeen ja terapeuttisten hoitojen yhdistelmällä.

– Tämä on mielestäni merkittävä tulos. Sitä voidaan käyttää, kun kerrotaan potilaille hoidoista.

Tilanne näyttää toiveikkaalta

Anu Aalto on huomannut työssään naistentautien erikoislääkärinä, että nuoret naiset uskaltavat ja osaavat hakea apua kipuihinsa. Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry (siirryt toiseen palveluun)tekee työtä lisätäkseen tietoa vulvodyniasta ja muista usein vaietuista sairauksista.

Anu Aallon mukaan tilanne näyttää toiveikkaalta.

– Haluaisin tuoda positiivisen viestin, että kipuun voidaan vaikuttaa. Vaikka sitä ei saataisi pois, se voidaan saada lievittymään niin, että nainen voi palata normaaleihin aktiviteetteihin ja harrastamaan kivutonta seksiä.

Vulvodynian aiheuttajia ja erilaisia hoitomuotoja koskeva tutkimus on lisääntynyt viime vuosina.

– Olisi tärkeää edelleen kehittää yhteneväisiä, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia ja hoitopolkuja vulvodyniapotilaille. Lisäksi on olennaista perustaa moniammatillisia hoitotiimejä, joissa hoito on sekä laadukasta että kustannustehokasta, sanoo Aalto.

Lääketieteen lisensiaatti Anu Aallon naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Vulvodynia, etiology, therapeutic options and impact on quality of life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 4.9.2020.