1. yle.fi
  2. Uutiset

Itärajalla on nyt ennätyshiljaista, mutta silti rajavartijoiden puhelin käy kuumana – poikkeuksellinen tilanne hämmentää yhä kansalaisia

Rekkaliikenne sen sijaan sujuu normaalisti ja on jopa vähän lisääntynyt.

rajavalvonta
Niiralan rajatarkastusasema
Niiralan rajalla on rauhallista.Ari Haimakainen / Yle

Niiralan rajatarkastusasemalla Tohmajärvellä on ollut paikoin aavemaisen autiota nyt puoli vuotta.

Henkilöliikenne tyssäsi itärajalla Suomesta Venäjälle ja päinvastoin lähes tyystin koronapandemian takia maaliskuussa.

Rajanylittäjien määrä on romahtanut eikä ruuhkia synny.

Bensan ostajat, turistit ja muut matkalaiset loistavat poissaolollaan, kun henkilöliikennettä on rajoitettu.

– Tällaista tämä nyt on, mutta katsotaan miten tämä homma etenee. Me kaikki olemme nyt samassa veneessä, huokaisee Niiralan rajatarkastusaseman varapäällikkö, luutnantti Pentti Jeskanen.

Pentti Jeskanen, varapäällikkö, Niiralan rajatarkastusasema
Niiralan rajatarkastusaseman varapäällikkö Pentti Jeskanen korostaa yhteisvastuuta koronan torjumisessa.Ari Haimakainen / Yle

Päivittäin rajanylityksiä Niiralassa on tällä hetkellä vain noin 250–450. Tästä lähes kaikki on rekkaliikennettä.

Yksittäisiä henkilöitä on päivittäin vain muutamia kymmeniä, noin 20–60.

– He ovat Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia sekä Suomen oleskeluluvan omaavia henkilöitä, selventää varapäällikkkö Pentti Jeskanen.

Muutos Niiralan rajan henkilöliikenteessä on koronan aikaan ollut dramaattinen kun normaalina aikana rajanylityksiä on päivittäin noin 3 000.

Liikennettä ei ole myöskään vilkastuttanut lupa tulla Venäjältä Suomen puolelle seurustelukumppanin luokse. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt aniharva.

– Ihmiset ovat pienessä määrin hyödyntäneet näitä mahdollisuuksia, mutta maltillista se on, kertoo Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Marko Turunen.

Valtioneuvosto lievensi seurustelukumppaniin liittyviä koronarajoituksia elokuun alkupuolella.

Käsidesiä ja kaistatarkastuksia

Korona-aika on paitsi hiljentänyt henkilöliikenteen Niiralassa myös vaikuttanut rajanylitykseen ja arkipäivän työntekoon.

Esimerkiksi rajanylittäjiä ei enää ohjata entiseen malliin rajatarkastusaseman sisätiloihin, vaan paperit tarkastetaan rajapuomilla.

Niiralan rajatarkastusasema
Rekkaliikenne sujuu Niiralassa tavalliseen tapaan.Ari Haimakainen / Yle

– Nämä liikennejärjestelyt on todettu melko hyväksi ratkaisuksi, koska näin olemme vähiten tekemisissä asiakkaan kanssa, kertoo rajatarkastusaseman varapäällikkö Pentti Jeskanen.

Hän korostaa myös yhteisvastuullisuutta ja hygienian merkitystä. Rajanylittäjien lisäksi on turvattava myös oman henkilökunnan pysyminen terveenä.

– Toimimme tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan keskussairaalan infektiotiimin kanssa. Sieltä saamme ohjeita esikunnan kautta, selvittää Jeskanen.

Rajanylittäjille jaetaan myös infolehtisiä useilla eri kielillä.

Puhelin käy kuumana

Rajaliikenteen poikkeuksellinen tilanne ja erityisesti henkilöliikenteen loppuminen lähes kokonaan aiheuttaa edelleen hämmennystä kansalaisissa.

– Kyllä se Niiralan rajanylityspaikan puhelin on aika kuormittunut, kun kyselyjä tulee niin paljon, kertoo Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Marko Turunen.

Hänen mukaansa kyselyjä tulee muun muassa kaksoiskansalaisilta siitä, millä syillä rajan voi ylittää.

Komentaja Marko Turunen harmittelee sitä, etteivät he voi antaa kyselijöille varmuutta siitä, että rajan yli pääsee.

Marko Turunen, komentaja, Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Eversti Marko Turunen on johtanut Pohjois-Karjalan rajavartiostoa tammikuusta alkaen.Ari Haimakainen / Yle

– Valitetttavasti meillä ei ole mahdollisuuksia antaa ennakkolupia. Jokainen tapaus katsotaan paikan päällä ja kuullaan asiakasta ja hänen tarpeitaan.

Kaiken kaikkiaan korona-aika on tuonut komentajan mukaan merkittäviä muutoksia rajavartioston työhön.

– Meillä on henkilöstöä komennuksella Ruotsin ja nyt myös Norjan rajalla. Heitä on siellä muutamia kymmeniä, tämän verran voin todeta.

Korona-aika on vaikuttanut myös muun muassa rajavartioston työaikajärjestelyihin, ylitöihin ja koulutukseen.

– Meille jää paljon koulutusvelkaa kun nyt keskitytään ydintoimintoihin, resurssien riittävyyteen ja koronasuojautumiseen, luettelee Turunen.

Tulevaisuutta ei Pohjois-Karjalan rajavartiostoa tammikuusta alkaen johtanut komentaja lähde tarkemmin ennustamaan.

– Nopeita muutoksia parempaan tuskin tulee. Meidänkin toimenpiteet jatkunevat samantyyppisinä. Tuskin liikenne vielä ihan heti avautuu.

Aiheesta voi keskustella 2.9. 2020 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Heidi Mustonen tekee rajavartijana reissutöitä Ruotsin rajalle – työ on antoisaa, mutta 4-vuotiasta lasta tulee pitkillä työpätkillä ikävä

Lue seuraavaksi