1. yle.fi
  2. Uutiset

Asiantuntija tienaa vähimmilläänkin sen mitä duunari saa palkkaa – tuoreet tilastot kertovat palkkaeroista

Suomessa palkkaerot ovat Euroopan pienimpiä, mutta muissa Pohjoismaissa erot ovat vielä pienempiä.

työelämä
Nainen työskentelee laptopilla rannalla, rakennustyömies kantaa kahta ämpäriä työmaalla.
Asiantuntijatyössä saa huonoimmillaankin yhtä hyvää palkkaa kuin duunarialoilla, käy ilmi tilastoista.Tero Vesalainen / AOP, Henrietta Hassinen / Yle

Huonoiten palkattu asiantuntijoiden kymmenes saa saman verran liksaa kuin keskiverto perusduunari.

Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta palkkarakennetilastosta. (siirryt toiseen palveluun)

– Tässä on selkeä jako Suomen työmarkkinoilla, on asiantuntijahommat ja suorittajahommat. Asiantuntijahommissa palkat ovat parempia. Pienimmillään asiantuntijana tienaa sen, mitä työntekijänä tyypillisesti tienaa, sanoo yliaktuaari Sampo Pehkonen Tilastokeskuksesta.

– Taloudellisessa mielessä kannattaa käydä kouluja, Pehkonen sanoo.

Asiantuntijoiden tuntiansioiden alin desiili eli kymmenys oli suuruudeltaan samaa luokkaa kuin työntekijäammattien mediaani. Asiantuntija-ammateissa ansaittiin siis pienimmillään sen verran, mitä tyypillinen työntekijäammatissa toiminut palkansaaja ansaitsi palkattua tuntia kohden vuonna 2019.

Mediaaniansiot saadaan, kun palkansaajat asetetaan ansioiden mukaan suuruusjärjestykseen ja valitaan keskimmäinen palkansaaja. Alin eli ensimmäinen desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja yhdeksäs desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista.

Palkansaajien kokonaistuntiansioiden mediaan vuonna 2019, €/h
Samuli Huttunen / Yle

Suomessa on palkkatasa-arvo

Pehkosen mukaan koko Euroopan tasolla palkkaerot asiantuntijoiden ja duunarien vällillä ovat pienet.

– Eurooppalaiset tuoreet tilastot ilmestyvät vasta tämän vuoden lopulla, mutta jos vertaa vuoden 2014 tilastoihin, voi sanoa, että Suomessa asiantuntijat ansaitsevat enemmän verrattuna työntekijöihin, mutta Euroopan mittakaavassa ero on pieni, Pehkonen sanoo.

Suomea pienempi ero duunarien ja valkokaulustyöläisten välillä on vain muissa Pohjoismaissa.

Asian voi tulkita myös niin, että korkeakoulutus tuo Suomessa verrattain muuta Eurooppaa vähemmän lisää liksaa.

Asiantuntijoiden ja työntekijöiden kokonaistuntiansio vuonna 2019
Samuli Huttunen / Yle

Kaikkien suomalaisten “tyypillinen palkka” 17,9 euroa tunnissa

Ammattiryhmistä suurimmat tuntiansiot olivat erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla. Kokonaistuntiansioihin on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut. Kokonaistuntiansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan palkansaajien kokonaisansioiden mediaani palkattua tuntia kohden oli 17,9 euroa vuonna 2019. Ammattiryhmistä suurimmat tuntiansiot olivat erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla.

Työntekijäammateissa tuntiansioiden mediaani vaihteli 13 ja 17 euron välillä.

Vastaavasti asiantuntijoiden kokonaistuntiansioiden mediaani (21,9 euroa) oli samaa luokkaa kuin työntekijöiden suurimmat eli yhdeksännen desiilin eli kymmenyksen mukaiset ansiot (21,2 euroa).

Asiantuntijoiden tyypillisimpiä ammatteja vuonna 2019 olivat sairaanhoitajat, sovellussuunnittelijat ja myyntiedustajat. Työntekijäpuolella eniten palkansaajia työskenteli sosiaalialan hoitajina, siivoojina ja varastotyöntekijöinä.

Palkansaajista 775 000 oli asiantuntijoita, ja 844 000 työntekijöitä. Johtajia, sotilaita ja tuntemattomien ammattiryhmien palkansaajia oli 75 000.

Koulutusasteen suorittaneiden osuus asiantuntijoista ja työntekijöistä 2019
Samuli Huttunen / Yle

Korkeakoulutus kannattaa: se nostaa palkkaa

Asiantuntijoista noin 80 prosentilla oli vähintään alimman korkea-asteen koulutus. Puolestaan työntekijäammateissa noin 81 prosentilla oli korkeintaan toisen asteen eli lukio- tai ammattikoulutason tutkinto.

Osa-aikatöiden tekeminen oli vuonna 2019 selkeästi yleisempää työntekijäammateissa. Työntekijöistä 25 prosenttia työskenteli osa-aikaisena, kun taas asiantuntijoiden vastaava prosentti oli 10. Näin ollen erot asiantuntija- ja työntekijäammattien välisissä tuntiansioissa kertautuvat kuukausi- ja vuositasolla suuremmiksi työntekijöiden lyhyempien työaikojen myötä.

Palkkarakennetilaston mukaan julkisen sektorin työntekijöistä 59 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä. Vastaava lukema yksityisellä sektorilla oli 40 prosenttia.

“Jotkut asiantuntija-alat laahaavat palkkatasossa”

STTK:n työelämäasiantuntija Leila Kurki sanoo, että tilastoissa näkyy pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli. Se tuo tasa-arvoa, myös verotuksen kautta. STTK edustaa erityisesti koulutettuja ja asiantuntijoita.

Suomessa vaikkapa ravintolan työntekijän ei tarvitse olla tippausten varassa, vaan palkka mahdollistaa toimeentulon - toisin kuin monissa Euroopan maissa, Kurki muistuttaa.

Toisaalta osa asiantuntijuutta ja korkeaa koulutusta vaativista aloista on aliarvostettuja - jos katsotaan palkkakuittia.

– Jos verrataan tiettyjä asiantuntijoita, vaikkapa sairaanhoitajan palkkaa suhteessa muuhun Eurooppaan, niin onhan se suhteessa pienempi, Kurki sanoo.

Hän korostaa koulutuksen merkitystä.

– Kysymys on siitä, että koulutustausta määrittää sitä, mihin asemiin asettuu työelämässä. Ja se selittää palkkarakennetta. Työelämä kehittyy koko ajan ja digitalisoituu. Jatkossa yhä pienempi osa vain peruskoulun suorittaneista löytää hyvän työpaikan. Trendi ei tule loppumaan lähivuosina. Tämä kertoo työelämän muutoksesta, hän sanoo.

Kurjen mukaan nyt olisi tärkeää, että kouluttautuminen jatkuisi työpaikoilla. Uusien tutkintojen suorittamista tärkeämpänä hän pitää osaamisen päivittämistä.

– Kouluttautumalla työuralla voidaan pitää huolta, että ihmisten osaaminen pysyy ajan tasalla esimerkiksi digitalisaation suhteen. Silloin myös palkkataso nousee, Leila Kurki.

Etenkin yrityksissä pitää lisätä kouluttautumista. Se mahdollistaa reagoininin työelämän muutoksiin, kuten vaikkapa työpaikkojen lakkauttamisiin.

– Pari täydennyskoulutuksen opintomoduulia helpottaa siirtymistä esimerkiksi sisaralalle. Tai kun hallitsee digiosaamisen tietyt perusjutut, voi siirtyä alalle kuin alalle, Kurki sanoo.

Lue myös:

Analyysi: Kannattaako opiskelu? Korkeakoulututkinto tuo miehelle 600 000 euroa enemmän, naiselle 400 000 euroa

Työpaikka meni alta – mille alalle nyt kannattaa kouluttautua? Uusi ammatti saattaa löytyä yllättävän läheltä

“Väärä” sukupuoli lisää lähtöhaluja – moni mies- tai naisalalla vaihtaa hommia, jos kuuluu itse vähemmistön sukupuoleen

Lue seuraavaksi