Venäläinen laiva etsii Jäämereltä reittiä kaapelille, joka yhdistäisi mantereita historiallisesti pohjoisen kautta

Ankkurit, maanvyörymät ja arktisella alueella jäävuoret ovat vaaraksi valokuitukaapeleille.

internet
Kirkkoniemen satama.
Kirkkoniemi Norjassa olisi yksi kaapelin rantautumispaikoista. Sieltä se vedettäisiin Suomeen.Pasi Peiponen / Yle

Internetistä puhutaan vertauskuvallisesti pilvenä, vaikka todellisuudessa sen tieto liikkuu merten pohjamudissa.

Maita ja mantereita kytkevät toisiinsa lukuisat valokuitukaapelit, joissa digitaalinen informaatio liikkuu valona. Etäisyydellä on väliä, vaikka sitä onkin vaikea käyttäjänä hahmottaa.

Siksi Eurooppa ja Aasia yhdistetään ensimmäistä kertaa kaapelilla Jäämeren kautta, jos valtio-omisteisen Cinian ja venäläisen teleoperaattorin Megafonin puuhaama hanke toteutuu.

Kaapelireitti Kirkkoniemi, Tokio, Vladivostok, Murmansk
Kaksiulotteisten karttojen projektio on usein hämäävä, sillä Jäämeren-reitti on lähes suora.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaapeli kulkisi yli 10 000 kilometrin matkan Norjan, Venäjän ja Japanin välillä. Norjan rannikolta kaapeli vedettäisiin Suomeen Näätämöön.

– Mantereet ovat toisiaan lähimpänä pohjoisnavan läheisyydessä, eli se on lyhin reitti yhdistää mantereita. Merikaapelit ovat joka tapauksessa maailman tietoliikenteen runko, Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila perustelee.

Vielä suorempi reitti kulkisi pohjoisnavan alla.

– Kukaan ei ole vielä pystynyt esittämään järkevää suunnitelmaa, miten sukellusveneellä lasketaan kaapelia.

Reittiä tutkitaan skannaamalla pohjaa

Jo vuosia suunniteltu hanke pääsi ensimmäistä kertaa ulos neuvottelupöydistä, kun venäläisen Rusgeologiyan alus Professor Logachev aloitti reitin tutkimisen elokuussa. Tavoitteena on ajaa tänä syksynä koko Jäämeren osuus Murmanskista Beringinsalmeen.

Laiva skannaa pohjaa ja etsii turvallista väylää, jossa jäävuoret ja maanvyörymät eivät katkaisisi pohjassa makaavaa kaapelia. Myös pohjavirtauksista kaivataan tietoa, jotta kaapeliin voidaan kytkeä lisäpainoja.

– Kaapeli on kallis investointi ja sen on tarkoitus toimia kymmeniä vuosia. On äärimmäisen tärkeää, että pohja on muodoltaan sellainen, ettei kaapelille ole vaaraa, Knaapila kertoo.

Arktisen alueen ilmasto hidastaa tutkimuksia. Työaikaa on vuodessa vähän, koska meri on jäässä.

– Tämä reitti, jonka olemme toistaiseksi työpöydällä päättäneet, on kaikkina talvina osan vuotta jääpeitteen alla. Jääpeitteen aikana reittiä ei kannata tutkia eikä kaapelia asentaa.

Toisaalta jääpeite myös suojaa kaapelia, sillä suurimpia vaaroja merikaapeleille ovat laivojen ankkurit.

Internetjätit ovat hypänneet kaapelibisnekseen

Onko uudelle kaapelille tarvetta, kun maailmassa on jo satoja kaapeleita?

– Näyttää siltä, että tiedonsiirtotarpeet vain kasvaa. Bittejä pitäisi saada siirrettyä yhä enemmän. Uuden reitin rakentaminen on ainoa vaihtoehto, Aalto-yliopistossa kaapelointia opettava tohtoriopiskelija Jari Lietzen sanoo.

Lietzenin mukaan kaapelibisnes on muuttunut. Aiemmin operaattorit rakensivat kaapeleita, mutta nyt sisältöihin keskittyvät internetjätit yhdistävät konesalejaan omilla kaapeleilla. Esimerkiksi Google ilmoitti heinäkuussa uudesta kaapelista, joka kulkee Atlantin ali New Yorkista Britanniaan ja Espanjaan.

Myös Cinia kaipaa Koillisväylän kaapeliinsa vuokraajiksi isoja internetjättejä.

Lietzen pitää Jäämeren kaapelia kiinnostavana ja mahdollisena. Hän arvelee, että arktiset olosuhteet ja pitkät etäisyydet ovat estäneet vastaavan kaapelin asennusta aiemmin.

Lue myös:

Internetiä tarjoavat kaasupallot nousivat taivaalle: Googlen sisaryhtiö aloitti 4G-yhteyden tarjoamisen Keniassa