1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen vastuu

Mistä puhutaan, kun pääministeri vaatii yrityksiltä yhteiskuntavastuuta? Professori: "Huomataan helposti, että se on sanahelinää"

Eettisesti kestävästä toiminnasta on kuitenkin tullut asiantuntijan mukaan myös kilpailuvaltti osakemarkkinoilla.

sosiaalinen vastuu
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Toni Määttä / Yle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) lauantainen haastattelu Ylen Ykkösaamussa on herättänyt viikonlopun ja maanantain aikana kiivasta keskustelua.

Marin penäsi haastattelussa yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen hankalassa taloustilanteessa. Marin kritisoi erityisesti metsäyhtiö UPM:n johdon päätöstä sulkea Jämsässä sijaitseva Kaipolan paperitehdas.

Pääministeri vastasi haastattelusta virinneeseen kiivaaseen keskusteluun maanantaiaamuna Twitterissä.

Marin piti erityisesti kokoomusedustaja Paula Risikon näkemystä luokkataistelun lietsomisesta (siirryt toiseen palveluun) perättömänä. Risikko katsoi Marinin syyttävän tilanteesta yrityksiä.

Lue myös: Pääministeri Marin Kaipola-puheiden kritiikistä: "Viittaaminen luokkataisteluun ei ole argumentti ja kertoo lähinnä historiattomuudesta"

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen kysyi Twitterissä, mitä yritysten yhteiskuntavastuulla tosiasiassa tarkoitetaan.

Keskustelu tuntuu tiivistyvän juuri tähän kysymykseen. Mitä Puttonen itse asiasta arvelee?

"Huomataan helposti, että se on sanahelinää"

Puttosen mukaan yritysten yhteiskuntavastuusta puhuttaessa puhumme usein niin kutsutusta "good corporate citizenship" -ajatuksesta. Ajatuksen mukaan yhtiö toimii siis moraalisesti niin kuin hyvä kansalainen työntekijöitään, kansalaisia ja yhteiskuntaa kohtaan.

Tässä tapauksessa "hyvä" tarkoittaa kuitenkin eri toimijoille eri asioita.

– Kun mennään konepellin alle, niin huomataan helposti, että se on paljon sanahelinää. Yrityksiltä odotetaan jotain sumeaa ja määrittelemätöntä hyveellisyyttä, Puttonen toteaa.

– Helposti unohtuu myös se, mitä yritykset ovat ja miksi ne ovat olemassa.

Puttonen on vielä keväällä ollut hallituksen jäsen Taaleri Oyj:ssä, joka on yksi suomalaisista metsärahastojen perustajista ja osuuksien myyjistä. Puttonen ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ole koskaan ollut aktiivinen metsäsijoittamisen parissa.

Kaipolan paperitehtaan keskusportti.
UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan tehtaan. Tehdas on alueella merkittävä työllistäjä.Petri Aaltonen / Yle

Yritykset pyrkivät Puttosen mukaan toimimaan rationaalisesti. Ne pyrkivät siis toimimaan niitä koskevien lakien mukaisesti ja maksimoimaan osakkeenomistajien tahdon, joka on sijoitetun pääoman arvon lisääminen.

Puttonen korostaa perinteistä näkemystä, jonka mukaan yritykset ovat loppujen lopuksi vastuussa osakkeenomistajille, jotka ovat ottaneet riskin investoimalla pääomaansa yritykseen.

– Se on hedelmätöntä ulkopuolisena keskustella, oliko tehdas kannattava vai eikö ollut. Paras tieto asiaan löytyy luultavasti UPM:n johdosta, Puttonen sanoo.

– Jos yhtiön johto teki UPM:n tapauksessa virheellisen ratkaisun, niin se on osakkeenomistajien käsissä arvioida tämä toiminta.

Myös työntekijät ottavat riskejä

Osakkeenomistajat ovat siis ottaneet riskin sijoittamalla rahaa yritykseen. Entäpä työntekijät, jotka ovat rakentaneet lähes koko elämänsä tehtaalla sijaitsevan työpaikan varaan?

He ovat muuttaneet muuttotappioalueelle ja rakentaneet perheensä elämän paikallisten palveluiden varaan, jotta osakkeenomistajat ja yrityksen johto voisivat tehdä voittoa.

Joku voi sanoa, että tämä on työntekijöiden oma valinta, mutta samaan aikaan on myönnettävä, että paperitehtaan työntekijä ei voi vaikuttaa tehtaan sijaintiin.

Ja pitikö sulkemisen tapahtua juuri nyt erittäin hankalan taloudellisen tilanteen keskellä? Eikö sitä olisi voinut sulkea hieman myöhemmin, jos se oli edes vähän kannattavaa?

Yrityksen yhteiskuntavastuussa tuntuisi olevan tällä kertaa kysymys nimenomaan tästä ulottuvuudesta.

– Yrityksen näkökulmasta olisi epärationaalista, että yrityksen johto pitäisi pystyssä pitkällä aikavälillä kannattamatonta tehdasta, Puttonen sanoo.

– Siksi tämä tuntuu kahdesta suunnasta myös kipeältä.

Vastuullisuus ja arvon tuottaminen yhteensovitettavissa

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä muistuttaa myös, että yritykset voivat houkutella sijoittajia toimimalla eettisesti kestävästi.

Monet yritykset toimivatkin niin.

– Osakesijoittamiseen on viime vuosikymmeninä tullut vahvasti mukaan eettisyys. Osa yrityksistä on kääntänyt kilpailueduksi eettisesti kestävän toiminnan, Jokisipilä sanoo.

– Lisäksi epäeettisellä toiminnalla voi olla huomattavaa maineriskiä yritykselle, mikä saattaa heijastua jo osakekurssin arvoon.

Tehtaan kohtalo osoittaa globaalin markkinatalouden säännöt

Kaipolan tehtaan kohtalossa konkretisoituvat kuitenkin Aalto-yliopiston Puttosen mukaan globaalin markkinatalouden lainalaisuudet. Se ensinnäkin osoittaa, että joidenkin alojen työntekijöistä kilpaillaan enemmän kuin toisista.

– Globaalin IT-alan ammattilaisesta saattavat kilpailla niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset työnantajat, Puttonen sanoo.

– Paperitehtaan työläisestä ei välttämättä kilpaile kukaan edes Suomessa. Se tuntuu kipeältä, että meillä kaikilla ei ole niin paljon vaihtoehtoja. Mutta sellaisessa maailmassa me nyt toistaiseksi elämme.

Toiseksi Kaipolan tehtaan sulkeminen osoittaa, että globaalissa markkinataloudessa on vaikea olla paikallisella tasolla solidaarinen, kun yrityksen toimintaan vaikuttavat talouden luvut.

Puttosen mielestä keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on kuitenkin erittäin hyvä asia.

– Se on keskustelu, joka ei myöskään koskaan lopu. Eikä sen varmaankaan kuulu loppua, Puttonen pohtii.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin klo 23:een asti.

Juttua oikaistu 31.8.2020 klo 19:50: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Vesa Puttonen on edelleen Taaleri Oyj:n hallituksen jäsen. Puttonen ei ole kuitenkaan ollut enää yrityksen hallituksen jäsen kevään 2020 jälkeen. Lisäksi jutussa mainittiin aiemmin, että Puttonen on toiminut aktiivisesti metsäsijoittamisen parissa. Tämä kohta on poistettu ja korvattu lauseella "Puttonen ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ole koskaan ollut aktiivinen metsäsijoittamisen parissa."

Lisää aiheesta:

Pääministeri Marin arvostelee Ykkösaamussa Jämsän kannattavan tehtaan sulkemista: Mikä riittää, miksi juuri nyt? "Elämme sotien jälkeisen Suomen pahinta kriisiä"

Pääministeri Marin tapaa Metsäteollisuuden johtoa keskiviikkona – valtioneuvostolähteet: kyse ei ole Kaipola-kriisipalaverista

Lue seuraavaksi