1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kaipola, Jämsä

Miksi UPM:n tehdas räjäytti poliittisen keskustelun? Professori: taustalla on muutos Sipilän porvarihallituksesta punavihreään politiikkaan

Suomi on nyt entinen sanomalehtipaperin suurvalta, sanoo professori Ilkka Ruostetsaari.

Kaipola, Jämsä
Sanna Marin puhuu jämsässä
Sanna Marin vieraili Jämsässä tapaamassa UPM:n Kaipolan tehtaan johtoa ja työntekijöitä. Vierellä työministeri Tuula Haatainen ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

UPM:n suunnitelma sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä on käynnistänyt harvinaisen kiivaan poliittisen keskustelun.

Valtio-opin professorin mielestä keskustelun taustalla on poliittinen suunnanmuutos, kun Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksesta on siirrytty punavihreään politiikkaan. SDP:n huoli asemastaan palkansaajapuolueena voi vaikuttaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) kannanottoihin.

Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, kuka saa kärsiä koronakriisistä, kun leikkauksia tehdään ja työllisyysastetta yritetään nostaa, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.

Teimme viisi kysymystä Ruostetsaarelle, joka on tutkinut Suomen valtarakenteita ja eliittien välistä luottamusta.

1. Miksi juuri Kaipolan tehtaan lopettamispäätös räjäytti keskustelun?

"Kaipolan tapauksella on symbolista merkitystä jo senkin takia, että Suomi on ollut sanomalehtipaperin suurvalta. Nyt ollaan viimeistä varsinaista sanomalehtipaperikonetta sammuttamassa.

Tämä on erään aikakauden loppu ja se sattuu vielä yhteiskunnallisen kriisin aikana."

Ilkka Ruostetsaari
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi Kaipolan tehtaan sulkemispäätöstä historialliseksi. Sen jälkeen Suomessa ei enää tehdä sanomalehtipaperia, vaikka Suomi oli ennen sanomalehtipaperin suurvalta. Yle

2. Pääministeri Marin otti kantaa UPM:n tehtaan lakkauttamiseen ja kysyi, miksi tehdas pitää sulkea juuri nyt. Oliko kannanotto poikkeuksellinen?

"Kyllä se aika vahva kannanotto oli. Pääministerihän esitti, ettei olisi itse tehnyt tällaista päätöstä.

Katso tästä: Näin pääministeri kommentoi Ylen Ykkösaamussa Kaipolan tehtaan lakkauttamista.

Tässä ehkä provosoiduttiin puolin ja toisin. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen kirje (siirryt toiseen palveluun) oli se, mikä laukaisi pääministerin vahvan kannanoton. Pesonenhan siirsi vastuuta Kaipolan tehtaan sulkemisesta valtiovallalle: hän viittasi korkeisiin ulkoiskustannuksiin, korkeaan sähköveroon, korkeaan dieselveroon.

Pääministeri palautti vastuuta takaisin UPM:lle: hän kysyi, kannetaanko tässä nyt yhteiskuntavastuuta koronakriisin aikana ja toi esiin, että UPM ei ole investoinut mutta on jakanut osinkoja.

Pesosen argumentteja alettiin kyseenalaistaa.

Oppositio taas käytti tilaisuutensa kritisoida hallitusta, sieltä tuotiin jo esille, että tässä käydään luokkataistelua."

3. Millaista valtaa Suomessa käyttää suuryrityksen johtaja?

"Suuryrityksen johtaja käyttää merkittävää valtaa kansantalouden kannalta. Yrityksellä on iso yhteiskunnallinen merkitys esimerkiksi viennissä.

Perinteisesti suuryritysten johtajat ovat vieneet viestiä poliittisille päättäjille ehkä vähän enemmän julkisen keskustelun ulkopuolella. Meillä on perinteisesti haluttu pitää konsensusta yllä."

4. Pääministeri reagoi melko kiivaasti. Oliko se virhe?

"Kysymys yhteiskuntavastuusta sai Marinin ottamaan näin vahvasti kantaa. Siinä painoi pääministerin huoli puolueensa asemasta palkansaajien keskuudessa.

Parissa yhteydessä pääministeri on aika vahvasti ottanut kantaa keskustelun muita osapuolia kohtaan. Muistetaan, että eduskunnassa hän lausui oppositiolle, eikö teitä hävetä. On nähty, että pääministeri kykenee vahvoihin kannanottoihin.

Jos puolue on pääministeripuolueena, se voi näyttäytyä äänestäjien suuntaan vain hallinnoivana elimenä. Sanna Marinilla on ehkä pyrkimys välttää puolueen ajautuminen hallinnoijaksi ja halua pitää myös aatteellisia asioita esillä keskustelussa."

5. Miksi oppositio ja työnantajat tarttuivat Marinin puheisiin?

"Varmasti taustalla on se, että Juha Sipilän porvarihallitus, jonka on nähty harjoittaneen työnantajaystävällistä politiikkaa, vaihtui punavihreään hallitukseen. Poliittinen asetelma on muuttunut aika tavalla.

Marinin SDP:n puoluekokouksessa kuuden tunnin työpäivästä nostama ajatuskin hiertää työnantajapuolella.

Taustalla on kritiikki punavihreän hallituksen linjaa kohtaan. Kyse voi olla siitä, että koronakriisi olisi rapauttamassa työnantajapuolen ja palkansaajapuolen perinteistä konsensusta.

Kysymys on myös siitä, painotetaanko työllisyydessä enemmän tarjontaa vai kysyntää. Kysymys on myös valtakamppailusta.

Koronakriisi on aiheuttanut valtavia ongelmia yhteiskunnassa ja nyt pohditaan, miten koronan aiheuttamia vaurioita julkiseen talouteen voidaan hoitaa. Entä miten saadaan työllisyysastetta nostettua ja ketkä joutuvat eniten kärsimään, kun leikkauksia ja säästöjä tehdään?"

Lue myös:

Pääministeri Marin Kaipola-puheiden kritiikistä: "Viittaaminen luokkataisteluun ei ole argumentti ja kertoo lähinnä historiattomuudesta"

Lue seuraavaksi