1. yle.fi
  2. Uutiset

Koulut alkavat tänään Virossa näyttävin menoin: Ekaluokkalainen Lisbeth Meetua vie kukkia opettajalle ja saa aapisensa juhlallisessa seremoniassa

Syyskuun ensimmäinen on Virossa kansallinen liputuspäivä, jolloin juhlitaan koulutuksen merkitystä.

koulut
Koulun alku Virossa
Lisbeth Meetua vie ensimmäisenä koulupäivänä virolaiseen tapaan opettajalle lahjaksi kukkakimpun.Stanislav Moshkov / Yle

TallinnaVirossa kouluvuotta ei todellakaan aloiteta verkkareissa ja huppareissa.

Sen sijaan oppilaat sonnustautuvat juhlavaatteisiin tai siisteihin koulupukuihin ja lahjoittavat opettajille kukkia.

Syyskuun ensimmäinen päivä on Virossa paitsi valtakunnallinen koulujen aloituspäivä, myös liputuspäivä, viisauden päivä, jolloin juhlistetaan koulutuksen tärkeyttä.

Useimmat työpaikat myöntävät ekaluokkalaisten vanhemmille palkallista vapaata, jotta nämä pääsevät osallistumaan koulujen avajaisseremonioihin.

Perinteisissä avajaisissa abiturientit taluttavat ekaluokkalaiset lavalle ja rehtori luovuttaa uusille tulokkaille aapiset. Tilaisuudessa kuullaan musiikkiesityksiä ja puheita.

Koulupäivän jälkeen perheet kokoontuvat koteihin, ravintoloihin tai kahviloihin juhlimaan kouluvuoden alkua. Konditoriat ja leipomot myyvät kouluaiheisia kakkuja ja leivoksia.

Koulun alku Virossa
Lisbeth Meetualle on ostettu koulun alkua varten muun muassa penaali, vihkoja ja värikyniä.Stanislav Moshkov / Yle

Syyskuun ensimmäinen vakiintui koulunaloituspäiväksi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945. Viisauden tai tiedon päivää (viroksi tarkuse päev) alettiin viettää entisen Neuvostoliiton maissa vuonna 1984.

Sama perinne elää yhä myös esimerkiksi Venäjällä.

Lue lisää: Venäjällä koulunalku on juhlaa – näyttävät kukkakimput ja isot rusetit kuuluvat asiaan

Viro ei ole luopunut neuvostoaikaisesta perinteestä uudelleenitsenäistymisen jälkeenkään. Viisauden päivä sopii virolaiseen kulttuuriin, jossa koulutusta arvostetaan suuresti.

Arvostuksella on juuret syvällä maan historiassa. Koulutus on ollut Virossa usein ainoa reitti pois maaseudulta ja maaorjuudesta.

Perheet pyrkivät yleensä kouluttamaan ainakin yhden perheenjäsenen heti kun koulutuksesta tuli ylipäätään mahdollista. Perhe saattoi uhrata esimerkiksi karjaa tai metsää, jotta yksi lapsista pääsi kouluun.

Tallinnassa asuva ekaluokkalainen, ekaluokkalaisen äiti sekä Suomen ja Viron koulujärjestelmät tunteva vararehtori kertovat Ylelle, mitä he ajattelevat koulujen alkamisesta ja koulutuksen merkityksestä Virossa.

Koulun alku Virossa
Lisbeth Meetua haluaa oppia koulussa kaikkein eniten matematiikkaa.Stanislav Moshkov / Yle

"Haluan tulla isona insinööriksi"

Lisbeth Meetua, 7-vuotias ekaluokkalainen

"Minulle on ostettu paljon uusia koulutarvikkeita kuten värikyniä, liituja, vesivärejä, viivoitin, vihkoja ja piirustuspaperia.

Koulukirjat saan koulusta.

Hienoin koulutarvikkeeni on uusi reppuni, jonka ostimme netistä.

Tykkään myös uudesta koulupuvustani, varsinkin pinkistä t-paidasta.

Koulun alku ei jännitä yhtään! Minulla on uudella luokalla jo yksi kaveri.

Koulumatka kyllä jännittää vähän. Joudun menemään kouluun kävellen ja bussilla. Olemme harjoitelleet matkaa etukäteen, mutta en ole vielä varma, osaanko jäädä oikealla pysäkillä bussista pois.

Menen musiikkiluokalle, mikä on kivaa, koska tykkään laulaa. En osaa vielä soittaa mitään soitinta, mutta haluaisin oppia soittamaan pianoa, koska pianossa on niin kaunis ääni.

Koulun aloituksessa parasta on se, että pääsen oppimaan uusia asioita. Opin jo esikoulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan vähän.

Kaikkein eniten haluaisin oppia lisää laskemista. Haluan tulla isona insinööriksi, joka rakentaa taloja."

Koulun alku Virossa
Virossa koulupuvut ovat yleisiä. Äiti Aet Viira-Meetua esittelee Lisbethin koulupukuun kuuluvaa villatakkia.Stanislav Moshkov / Yle

"Joskus koulutuksen arvostaminen voi muuttua ylisuorittamiseksi"

Aet Viira-Meetua, Lisbethin äiti

"Koulun alun juhlinta kuuluu niin itsestään selvästi virolaiseen kulttuuriin, etten ole koskaan tullut ajatelleeksi, ettei päivää juhlita kaikkialla.

Sekä minulla että miehelläni on Lisbethin koulun alkamisen vuoksi töistä vapaapäivä.

Lisbethin koulussa jokainen lapsi saa tänä vuonna tuoda avajaisiin kaksi juhlijaa. Tavallisesti juhlaan olisivat tervetulleita vanhempien lisäksi isovanhemmat, tädit ja sedät, mutta nyt osallistujamäärää on koronan vuoksi rajoitettu. Juhlallisuudet myös järjestetään tänä vuonna porrastetusti, yksi luokka kerrallaan.

Virossa koulutusta arvostetaan paljon, ja ensimmäisen koulupäivän vietto on kaunis tapa näyttää se.

Joskus koulutuksen arvostaminen voi muuttua ylisuorittamiseksi. Jotkut vanhemmat preppaavat lapsiaan lukemisessa ja laskemisessa jo vuosia ennen kouluikää.

Täällä Tallinnassa on muutama eliittikoulu, joissa järjestetään ekaluokkalaisille pääsykokeet. Halutuimpiin kouluihin on lähes mahdotonta päästä.

Koulun alku Virossa
Virossa elokuu on vielä koululaisille lomakuukausi. Aet Viira-Meetua (vas.), 7-vuotias Lisbeth, 2-vuotias Mathias sekä isä Margo Meetua palasivat vasta viikonloppuna kesämökiltä kaupunkiin. Stanislav Moshkov / Yle

Lisbethin koulussa ei ollut varsinaisia pääsykokeita, mutta lapsia haastateltiin ja testattiin, soveltuvatko he parhaiten koulun reaali-, musiikki- vai englantilinjalle. Lisbeth pääsi musiikkilinjalle.

Avajaisseremonian jälkeen menemme perheen kanssa ravintolaan juhla-aterialle. Niin tekee moni muukin, ja parhaat ravintolat varataan nopeasti täyteen.

Muistan itse, miten tärkeä ensimmäinen koulupäivä oli minulle lapsena. Toivon, että päivästä tulee Lisbethille yhtä ikimuistoinen kokemus."

Koulun alku Virossa
Kristi Sihvonen työskentelee Tallinnan suomalaisen koulun vararehtorina.Stanislav Moshkov / Yle

"Koulun alku Suomessa voi olla virolaistaustaiselle oppilaalle pettymys"

Tallinnan suomalaisen koulun vararehtori Kristi Sihvonen

"Olen virolainen, mutta olen opiskellut ja työskennellyt pitkään opettajana Suomessa. Tunnen sekä virolaisen että suomalaisen koulujärjestelmän.

Koulutusta arvostetaan paljon molemmissa maissa, mutta Virossa koulutuksen merkitys on historiasta ja maan pienuudesta johtuen korostunut.

Virossa ajatellaan, että mitä kouluttautuneempia ihmiset ovat, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on selvitä tässä maailmanmyllerryksessä. Koulutus nähdään väylänä kohti parempaa tulevaisuutta.

Yleisesti ottaen Suomen ja Viron koulut ovat melko samanlaisia, mutta ensimmäiseen koulupäivään panostetaan Virossa enemmän.

Monelle virolaistaustaiselle oppilaalle Suomen arkinen koulun alku on pettymys. Minunkin oli aluksi vaikea totutella siihen, että Suomessa kouluun tullaan ensimmäisenä päivänä arkivaatteissa eikä opettajalle viedä kukkia.

Suomalainen koulun aloitus saattaa liittyä pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun. Lapsia ei ehkä haluta asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millaisia kukkia kenenkin perheellä on varaa ostaa. Toisaalta Suomessakin tuodaan opettajille lahjoja keväisin, kun koulut loppuvat.

Syyskuun ensimmäisen päivän juhlinta ei vähennä kevätjuhlien merkitystä Virossa, vaan myös lukuvuoden loppumista juhlitaan näyttävästi.

Tallinnan suomalaisessa koulussa me yhdistelemme kahden maan perinteitä. Lukuvuosi alkoi meillä Suomen tapaan jo elokuun puolivälissä. Järjestimme kuitenkin Viron tyyliin juhlallisen avajaisseremonian sekä brunssin oppilaille ja vanhemmille.

Avajaisjuhla on hieno perinne, joka voisi sopia Suomeenkin."

Lisää aiheesta:

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Viron kouluissa on Euroopan parhaat oppilaat?

Viro teki mahdottomasta mahdollisen: Pisa-tutkimuksen uudet ihmelapset tulevat etelänaapurista, ja he ovat poikia

Juttua varten on haastateltu myös Tallinnan suomalaisen koulun rehtoria Riitta Kemppaista.

Mitä mieltä olet, pitäisikö Suomessakin juhlistaa koulujen alkamista? Voit keskustella aiheesta 2.9. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi