1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunki antoi miljoonia, helsinkiläiset halusivat futiskentän ja kauramaitoa – osallistuva budjetointi toi kuntiin myös saunavihtoja ja roskiksia

Maailmalta Suomeen levinnyt toimintamalli kerää kehujen lisäksi kritiikkiä. Osallistuva budjetointi voi olla kallista ja näennäisdemokraattista.

osallistuminen
Uusi tekonurmikenttä Helsingin Arabianrannassa valmistui elokuussa 2020.
Uusi tekonurmikenttä Helsingin Arabianrannassa valmistui elokuussa 2020.Vesa Marttinen / Yle

Syysauringon valossa vehreänä kiiltelevä tekonurmikenttä Helsingin Arabianrannassa näyttää houkuttelevalta. Elokuussa 2020 valmistunut, noin 435 000 euroa maksanut kenttä on asukkaiden oman aktiivisuuden kruununjalokivi.

– Muutimme tänne perheeni kanssa kymmenen vuotta sitten. Heti silloin syntyi haave, että hiekkakenttä pitäisi korvata tekonurmella, mutta niin sanottuja perinteisiä menetelmiä pitkin tämä asia ei koskaan edennyt kovin pitkälle, hankkeen alulle panija Jan-Christian Söderholm kertoo.

Kentän rakentamiseen tähtäävä hanke oli 2 870 äänellä Helsingin kaupungin ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin suosituimpia. Kenttä valmistui ensimmäisten hankkeiden joukossa tämän vuoden elokuussa.

Pian on tulossa lisää. 44 hyväksytyn idean kautta Helsinki saa lähitulevaisuudessa valokuvia sähkökaappeihin, kauramaitoa kouluihin ja päiväkoteihin, laitureita rannoille, roskiksia, puistonpenkkejä, trampoliineja ja muita leikkivälineitä puistoihin, 3D-tulostimia kirjastoihin sekä monenlaista muuta.

Helsingin lisäksi osallistuvan budjetoinnin kokeiluja tehdään kiihtyvällä vauhdilla eri puolilla Suomea: parin vuoden sisällä esimerkiksi Tuusula, Lahti, Riihimäki, Turku, Janakkala ja Inari ovat jo kokeilleet osallistuvan budjetoinnin käyttöä.

Muutos aiempaan kuntien toimintakulttuuriin on merkittävä. Siksi on aiheellista kysyä, mikä sai kunnat yhtäkkiä kuuntelemaan asukkaitaan?

Suomessa kokeiluja vasta muutaman vuoden ajan

Osallistuva budjetointi tarkoittaa hieman yksinkertaistettuna asukkaiden ottamista mukaan päättämään, mihin kunta rahojaan käyttää. Turussa toimintamallin nimi on Asukasbudjetti, Tampereella Mun Tampere -osbu ja Helsingissä OmaStadi. Erilaisia toteutustapoja on lähes yhtä paljon kuin nimiä: yhtä yksiselitteistä toimintamallia ei ole olemassakaan, vaan jokainen kunta räätälöi omansa. Neljä tavallisinta mallia on esitelty tarkemmin tässä Kuntaliiton julkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa kokeilut lähtivät toden teolla käyntiin vuonna 2017, kun uudistettu kuntalaki astui kokonaisuudessaan voimaan. Sen pykälässä 22 sanotaan, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kuntaliiton vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan yhteensä 22 kuntaa oli käyttänyt osallistuvan budjetoinnin menetelmiä jo vuonna 2017. Tuore selvitys on parhaillaan tekeillä, ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka uskoo määrän olevan nyt huomattavasti suurempi.

– Meidän käsityksen mukaan osassa kuntia on vuosikaudet suhtauduttu aika nihkeästi siihen, että kuntalaisia otettaisiin mukaan erilaisiin prosesseihin. Nyt ihan viime vuosina on huomattu selkeästi, että uudet tuulet puhaltavat, se perinteinen äänestäminen ja edustuksellinen demokratia eivät kerta kaikkiaan vaan enää riitä.

Suomeen on haettu mallia myös maailmalta: esimerkiksi New York (siirryt toiseen palveluun), Madrid ja Pariisi ovat tunnettuja osallistuvan budjetoinnin esimerkkikaupunkeja.

Riihimäki hävittää etanoita, Inariin tulee skeittiparkki

Jos kuntalaiset saisivat päättää, kunnissa olisi nykyistä huomattavasti enemmän roskapönttöjä ja puistonpenkkejä, liikuntapaikat ja uimarannat pidettäisiin paremmassa kunnossa ja puistot täytettäisiin kukkaloistolla ja linnunpöntöillä. Omaan lähiluontoon ja -ympäristöön liittyvät ehdotukset korostuvat kaikissa osallistuvaa budjetointia kokeilleissa kunnissa.

Joukossa on silti myös erikoisempia ehdotuksia. Tuusula valmistautuu tänä vuonna jakamaan 2 000 heijastinta kuntalaisille sekä hankkimaan televisioita terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolle. Riihimäellä hankitaan ensiapuvälineitä jäähalleihin, hävitetään espanjansiruetanoita sekä mahdollistetaan vihdan käyttö uimalan saunoissa kolmen päivän ajan. Hyvinkää hankkii riksapyörän vanhusten ulkoiluttamista varten, ja Inariin tulee skeittiparkki.

Puotilaan rakennettiin uusi ulkoliikuntapaikka Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestystuloksen perusteella.
Puotilan ulkoliikuntapaikka on yksi toteutuneista hankkeista Helsingin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa.Vesa Marttinen / Yle

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seudulla sijaitsevassa Janakkalan kunnassa osallistuva budjetointi on käytössä nyt toista vuotta. Mallinkaistenjärvelle rakennetaan parhaillaan uutta laavua, ja Hyvikkälän kentälle hankitaan liikuntavälineitä kuntalaisten tahdon mukaisesti.

Janakkalan kunnan viestintäpäällikön Leena Joutsenniemen mukaan osallistuvan budjetoinnin käyttöönoton taustalla on ennen kaikkea pyrkimys kuntalaisten aktivoimiseen.

– Lähtökohtaisestihan kuntalaisia on vaikea innostaa osallistumaan kunnan asioihin. Jos perusasiat ovat hyvin ja palvelut toimivat, ei asioita jakseta liiemmin pohtia. Mutta sitten jos vaikkapa kyläkoulua uhkaa lakkauttaminen, asukkaat kyllä aktivoituvat.

Joutsenniemen mukaan osallistuva budjetointi on positiivinen tapa saada kuntalaisia kiinnostumaan oman alueensa asioista. Janakkalassa kuntalaisten ideoiden toteuttamiseen varataan kunnan budjetista kiinteä summa, 50 000 euroa vuodessa.

Rahamäärä on kohtalaisen suuri, sillä asukkaita on Janakkalassa vain hieman alle 16 500. Esimerkiksi Hyvinkäällä asukkaita on kolminkertainen määrä (46 500), mutta osallistuvan budjetoinnin rahaa jaetaan vain 20 000 euroa. Joutsenniemen mukaan summa on koettu Janakkalassa sopivaksi.

– Talousarviokäsittelyssä kukaan ei ole kumpanakaan vuonna kyseenalaistanut tätä. Nyt tietysti täytyy vain toivoa, että tässä karmeassa taloustilanteessa ei tarvitse tähän asiaan puuttua. Rahalla saa vaikuttavuutta.

Kallista, raskasta ja ei-niin-demokraattista?

Osallistuva budjetointi tuo päätöksentekoon avoimuutta ja antaa kuntalaisille aidon ja suoran tavan vaikuttaa oman alueensa asioihin. Malliin liittyy kuitenkin myös ongelmia, joista Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka nostaa esille ehkäpä tärkeimmän.

– Välillä tulee mietittyä, tehdäänkö näitä uudenlaisia osallistumisen tapoja vain niille, joilla on jo ennestään hyvät valmiudet osallistua. Miten taataan osallistumismahdollisuudet myös niille, joilla ei ole tarvittavia tietoja ja taitoja? Eli kuinka demokraattista tällaisen työkalun käyttö oikeasti on?

Sähkövene.
Helsingin Vartiosaareen kesällä 2020 liikennöinyt sähkökäyttöinen yhteysvene oli yksi osallistavalla budjetilla tehdyistä hankkeista.Olli-Pekka Kursi / Yle

Kritiikkiä on helppo kohdistaa myös rahasummiin. Esimerkiksi Helsingin sinänsä näyttävä 4,4 miljoonan euron vuotuinen summa vastaa noin yhtä tuhannesosaa kaupungin budjetista. Esimerkiksi Pariisissa osallistuvan budjetoinnin osuus on ollut jopa viisi prosenttia (siirryt toiseen palveluun) budjetista.

Myös kuntien alueiden epätasa-arvoinen kohtelu aiheuttaa paikoin päänvaivaa. Esimerkiksi Janakkalassa ensimmäisen vuoden kymmenen äänestetyintä hanketta kohdistuivat kaikki Turengin, eli kunnan suurimman taajaman alueelle. Seuraavana vuonna rahasumma päätettiin jakaa tasaisesti seitsemän eri osa-alueen kesken, jolloin alueellisesti päätettäväksi rahasummaksi jäi vain 7 000 euroa per alue.

Janakkalan viestintäpäällikön Leena Joutsenniemen mukaan jatkossa osallistuvaa budjetointia voisi teemoittaa voimakkaammin vuosittain. Näin ideointia saataisiin ohjattua suoraan esimerkiksi kuntastrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin.

Osallistuvaa budjetointia tutkitaan ja kehitetään EmPaci-hankkeessa kuudessa Itämeren alueen maassa yhteistyössä kuntien kanssa. Suomesta hankkeessa ovat mukana LAB-ammattikorkeakoulu sekä Tampereen yliopisto. Hankkeen vastuullinen johtaja Lotta-Maria Sinervo kertoo monta kertaa yllättyneensä kuntien jäykästä ja raskaasta lähestymistavasta uudenlaista toimintamallia kohtaan.

– Aika usein kun kokeilua lähdetään kunnissa tekemään, siitä aletaan rakentaa jäykkää, raskasta ja pysyvää käytäntöä, jotain hallinnollista mallia tai omaa toimielintä. Tässä on ehkä hieman ristiriitaa sen kanssa, miten osallistuva budjetointi kuntalaisille näkyy, eli ketteränä, helppona ja vaivattomana tapana osallistua.

Sinervo myös huomauttaa, että vasta nyt, muutaman vuoden kokeilujen jälkeen, kunnille alkaa hahmottua osallistuvan budjetoinnin todelliset kustannukset. Helposti jää huomaamatta, että kuntalaisten käyttöön korvamerkityn rahasumman päälle pitää vielä ynnätä kaikki virkamiestyö, järjestämisen, hallinnon, viestinnän ja markkinoinnin kustannukset.

– Aika harva kuntatoimija on osannut antaa meille minkäänlaista arviota näiden muiden kustannuksien suuruusluokasta.

Paluuta entiseen ei enää ole

Vaikka osallistuvaan budjetointiin liittyy paljon kritiikkiä – jo pelkkä nimi vaatisi tehokasta uudelleenbrändäämistä – ei paluuta entiseen enää ole. Päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kasvattaminen sekä ruohonjuuritason osallistuminen ovat megatrendejä, jotka ohjaavat väistämättä myös kuntaorganisaatioita.

Arabianrannan tekonurmea ehdottanut Jan-Christian Söderholm näki osallistuvassa budjetoinnissa tilaisuuden edistää asiaa, joka ei perinteisiä kanavia pitkin koskaan oikein edennyt. Jo marraskuussa 2013 joukko Arabianrannan aktiiveja istui kokoustamaan tekonurmikenttähaaveen puolesta. Söderholm oli itse kokouksen jälkeen Helsingin kaupunkiin yhteydessä, ja pitkän odottelun jälkeen saatu vastaus oli se valitettavan tuttu.

– Sieltä sanottiin, että taloudellisista syistä tällainen ei onnistu.

Osallistuvan budjetoinnin kautta kenttä valmistui reilussa vuodessa.

Tutkija Lotta-Maria Sinervo pitää selvänä, että asukkaiden osallistaminen on kunnille tie, jolta ei ole enää paluuta entiseen.

– Haluan uskoa, että osallistava julkishallinto on se suunta, mihin ollaan menossa. Onko osallistuva budjetointi sellaisenaan paras väline tähän, sitä en osaa sanoa, mutta suuntaus on selvästi se, että siirrytään avoimemman kuntaorganisaation ja hallintotavan suuntaan.

Onko asuinkunnassasi käytössä osallistuva budjetointi? Onko osallistuva budjetointi mielestäsi hyvä tapa innostaa osallistumaan kunnan asioihin? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4.9.2020 kello 23:een saakka.

Aiheesta aiemmin:

Ketkä voittavat, jos kaupunkilaiset saavat itse päättää julkisista varoista? "Ehdottaa sai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, ja niin tehtiinkin"

Lue seuraavaksi