1. yle.fi
  2. Uutiset

Näillä keinoilla aiotaan vähentää valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja – lintuja voi karkoittaa myös ampumalla

Hanhinyrkiksi kutsuttu työryhmä on koonnut keinoja, joilla valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja voisi torjua jo tänä syksynä.

valkoposkihanhi
Kolme valkoposkihanhea nurmikolla
Suoran lähetyksen tallenteessa haastattelussa on työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen. Toimittajana Nina Svahn, kuvaajana Ronnie Holmberg.

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen vähentämistä pohtinut työryhmä, niin kutsuttu hanhinyrkki, on saanut työnsä päätökseen (siirryt toiseen palveluun) (maa- ja metsätalousministeriö).

Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä. Lintujen ampuminen on myös yksi karkoituskeino.

– Ampuminen karkoituskeinona on toki ollut vaihtoehtona aiemminkin. Mutta vakavia vahinkoja syntyy siinä määrin ja muut karkoituskeinot eivät toimi, joten näitä kovempia keinoja on nyt harkinnassa ja käytössä. Niitä on mahdollista hakea ja saada lupa silloin kun edellytykset täyttyvät, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.

Vuosille 2021–2022 työryhmä haluaisi nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittämistä, poikkeuslupakäsittelyn resurssien varmistamista ja selvitettäväksi poikkeuslupien käsittelyn hajauttamista.

Valkoposkihanhen kannanhallinta metsästämällä ei lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi ole Euroopan unionin alueella tällä hetkellä mahdollista. Tämän vuoksi työryhmä näkeekin, että kannanhallinnan mahdollistamiseksi valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi.

Lintujen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämisen kokonaisvaltainen ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta että niille soveltuvien ruokailupaikkojen osoittamisesta. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.

– Uskon, että tällä keinovalikoimalla onnistumme selättämään hanhien muodostaman ongelman. Tämä merkittävämpi muutos eli muutos EU:n lintudirektiiviin on kuitenkin useamman vuoden kansainvälisen työn takana, ja onnistuuko silloinkaan. Joten nyt lyhyemmällä aikavälillä ratkaisemme asiaa kansallisilla keinoilla, Niiranen sanoo.

Häiriöttömiä lintupeltoja sekä aluesuunnittelua

Työryhmän esityksessä todetaan, että häiriöttömiä lintupeltoja tarvittaisiin hanhia varten 3 000–5 000 hehtaaria. Lintupellot voidaan toteuttaa tulevalla maatalouden CAP-rahoituskaudella (Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka) ympäristökorvausjärjestelmässä joko ympäristösitoumuksen osana tai ympäristösopimuksena. Ennen vuonna 2023 alkavaa kautta lintupeltoina voitaisiin käyttää esimerkiksi entisiä turvetuotantoalueita.

Lisäksi yhteistyötä halutaan kehittää alueellisten hanhityöryhmien muodossa. Niiden tehtävänä olisi muun muassa parantaa vuorovaikutusta vahingoista kärsivien tahojen ja viranomaisten välillä.

Erityisesti kaupunginympäristössä pesivien valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ehdotetaan esimerkiksi alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista.

– Lintujen ampuminen ei tietenkään tule kyseeseen taajamissa ja keskustoissa, sanoo Ari Niiranen.

Työryhmä toteaa myös esityksessään, että useimmat kokeilluista karkotuskeinoista ovat teholtaan riittämättömiä laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa, mutta niiden tutkimista, käyttämistä ja kehittämistä tulee jatkaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen asettivat ministeriöiden yhteisen työryhmän kesäkuussa.

Työryhmässä on ollut edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Suomen Riistakeskuksesta. Puheenjohtajana on toiminut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.

Valkoposkihanhet ovat tänä keväänä aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja erityisesti Pohjois-Karjalassa.

  • Suorassa lähetyksessä haastattelussa oli työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen, joka kommentoi esitystä. Toimittajana Nina Svahn. Voit katsoa koko haastattelun klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Voit keskustella aiheesta 2.9. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat yli kaksikertaistuneet – MTK vaatii metsästyksen sallimista

Valkoposkihanhia on Helsingissä enemmän kuin koskaan, paljastaa tuore laskelma – kanta kasvanut viime vuodesta noin kymmenen prosenttia

Rauhoitettuja valkoposkihanhia karkotetaan nyt ensimmäistä kertaa lasertykillä pelloilta – viljelijät kaipaavat järeämpiä aseita

Hanhien karkottamisesta koirilla saatu tulosta Kokkolassa: "Sadat linnut vähentyneet muutamiin"

Lahden valkoposkihanhien rajoittamiseen ei ole luvassa nopeaa ratkaisua – koirien sijaan uimarannalla kokeillaan nyt hanhiaitaa

12 tohmajärveläistä maanviljelijää sai luvan ampua rauhoitettuja valkoposkihanhia

Lue seuraavaksi