1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Merieläimet ja -eliöt

Isä ja tytär löysivät Perämeren rannalta otuksen, joka ällistytti merentutkijankin: yhdeksänjalkaisen meritähden alkuperä on arvoitus

Tornionjokisuisto on kaukana minkä tahansa meritähtilajin luontaisista elinympäristöistä, joten todennäköisimmin otus on matkannut Lappiin ihmisen mukana.

Tornionjokisuulta löytynyt meritähti on Solaster endeca -lajin piikkinahkainen, joita esiintyy laajalti pohjoisilla merialueilla. Perämeren pohjukkaan sillä ei pitäisi olla mitään asiaa. Kuva: Anni Myllylä

Sunnuntainen valokuvausretki Tornionjokisuulle Perämeren rannikolla sai torniolaiset Marko ja Anni Myllylän hieraisemaan silmiään: joen rantavedessä makasi otus, jollaista ei pitäisi Lapista tai edes koko Suomesta löytyä.

– Näin, että vedessä oli joku eläin tai eliö. Huusin isälle, että tulla katsomaan. Isä haki sitten pajusta kepin, jolla eläin saatiin rantaan ja huomattiin, että meritähdeltä se näytti, kuvailee olion löytänyt Anni Myllylä.

Myös isä Marko oli löydöstä ihmeissään.

– Onhan se aika uskomatonta. Ei ole ihan ensimmäinen asia minkä uskoisi löytyvän tällaiselta rannalta. Sitten kun alettiin vielä laskemaan jalkoja, joita on normaalisti meritähdellä viisi niin tällä oli yhdeksän, Marko Myllylä hämmästelee.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemen mukaan havainto on lähes mahdottomuus: meritähtiä ei pitäisi Suomen vesistä löytyä, eikä Lapin korkeudelta varsinkaan.

– Kaunis meritähti noin pohjoisessa ja kylmissä ja vähäsuolaisissa vesissä on kyllä suuri kummastus.

Meriakvaario Sea Lifen intendentin, meribiologi Markus Dernjatinin ei kuitenkaan tarvitse kauaa miettiä lajintunnistusta.

– Kyseessä on Solaster endeca -lajin meritähti, joka on itse asiassa varsin yleinen pohjoisella pallonpuoliskolla. Olen itsekin havainnut tämän lajin meritähtiä sukeltaessani Jäämerellä Norjassa, Dernjatin kertoo.

Suomenkielistä nimeä lajille ei ole, mutta norjaksi lajin nimi on glattsolstjerne ja kansainvälisesti se tunnetaan muun muassa nimellä Purple seastar (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

Alkuperä on mysteeri – oliko meritähti matkamuisto?

Myllylöiden meritähtihavainnosta postattiin kuva Facebookiin (siirryt toiseen palveluun), missä havainto sai monet pohtimaan miten ihmeessä pohjoisia valtameriä asuttava piikkinahkainen on Tornionjokeen päätynyt?

Myllylöiden veikkaus oli, että eläin olisi peräisin jonkun akvaariosta tai ehkäpä laivan painolastitankista.

– Kyllähän tuonne Röyttän satamaan tulee laivoja kaukaakin, mutta olisiko se kuitenkaan tänne asti jaksanut kävellä? Marko Myllylä pohtii.

Markus Dernjatinin mukaan eläimen päätyminen laivan painolastivesitankkiin olisi kuitenkin erittäin epätodennäköinen vaihtoehto. Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemikään ei usko eläimen tulleen laivan mukana.

Meritähtiä elää myös harrastajien akvaarioissa, mutta vaatimus suolaisesta, puhtaasta ja kylmästä vedestä tekee niistä varsin vaikeita lemmikkejä.

– On hyvinkin voinut käydä niin, että kun koronan takia lähimatkaillaan ahkerasti ja tosi moni käy Norjassa niin meritähti on ehkä otettu sieltä rantavedestä vaikkapa vuorovesilammikosta matkamuistoksi. Uskon, että tämäkin yksilö on päätynyt tänne Norjasta, Dernjatin sanoo.

Marko ja Anni Myllylän meritähtihavainto Tornionjokisuulta on hämmästyttänyt myös asiantuntijoita. Nyt eläin on torniolaisessa pakastimessa odottamassa pääsyä tarkempiin tutkimuksiin. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Suolaton jokivesi on meritähdelle tappavaa

Markus Dernjatinin mukaan lähes suolaton jokivesi on ollut meritähdelle tappava ympäristö, jos eläin on ollut vielä elossa jokeen päätyessään.

– Piikkinahkaisilla kuten meritähdillä ei ole osmoottista säätelymekanismia, eikä niillä ei ole munuaisia joilla säädellä elimistön suolapitoisuutta. Kun suolapitoisuus on vedessä alhaisempi kuin eläimen solujen sisällä, neste imeytyy väkevämpään suuntaan, jolloin eläin tavallaan turpoaa kuoliaaksi.

Dernjatin muistuttaa, että luonnonvaraisten eläinten ottaminen lemmikiksi on eettisesti arveluttavaa ja päätyy useimmiten eläimen kuolemaan.

– En suosittele ottamaan mitään luonnonvaraisia eläimiä mistään, koska me ihmiset emme yleensä ymmärrä niiden vaatimuksia. Se mikä tuntuu meistä oikealta hoidolta on lähes aina väärää hoitoa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Harvinainen sininen rapu muutti akvaariotaloon ja rupesi heti kaikkien kaveriksi: "Muut varmaan katsoivat, että mistä tällainen on tullut"

Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Mustatäplätokkoa ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?