Sata säiliöautollista ulostevettä valui viikon maastoon – Vesilaitos: "Ei pysyvää haittaa ympäristölle", suomalaisissa putkistoissa tikittää aikapommi

Vesihuoltolinjoja korjataan vuosittain 120 miljoonalla eurolla mutta se ei riitä. Lokakuussa valmistuu kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma.

vesihuolto
Paroisten jätevedenpuhdistamo Hämeenlinnassa
Paroisten puhdistamo Hämeenlinnassa vastaanottaa muun muassa Tuuloksesta tulevat jätevedet.Timo Leponiemi / Yle

Suomen vesijohtoverkostosta arvioidaan olevan erittäin huonossa kunnossa noin 12 prosenttia. Vesihuoltolain mukaan vesilaitosten on oltava selvillä toimintaan kohdistuvista riskeistä ja laitteistojen kunnosta.

Käytännössä tehtävä on lähes mahdoton, sillä yleistä vesijohtoverkostoa on noin 107 000 kilometriä ja viemäriverkostoakin noin 50 000 kilometriä.

Yksi ongelma on myös vesihuoltolaitosten alueellisesti pirstaloitunut sijoittuminen. Suomessa on noin 1100 vesilaitosta. Varsinkin pienet laitokset ovat riippuvaisia kuntien tuesta ja isot laitokset puolestaan saattavat tukea muuta kuntataloutta.

Vesihuoltolain mukaan vesihuollon kustannukset on katettava vesihuoltopalveluista perittävillä maksuilla. Jos tämä ei toteudu, uhkana on palveluiden heikkeneminen.

Isoimmat riskit tulisi korjata ensin

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Katri Vasama sanoo, että korjattavien kilometrien sijaan huomiota pitää kiinnittää isoimpiin riskeihin. Siihen tarvitaan osaavaa johtamista ja resursseja.

– Vesihuoltolaitosten taloudellinen ja tekninen pohja pitää olla kunnossa, toteaa Vasama.

Vasama varoittaakin korjausvelan kasvusta ja sanoo, ettei sille tielle kannata lähteä. Vahinkojen korjaaminen tulee äkkiä kalliimmaksi kuin riskien karsiminen.

Heinäkuun lopussa valmistuneessa selvityksessä vesihuollon investointitarpeista vuoteen 2040 saakka arvioidaan vesihuollon vuotuisen investointitarpeen lähes kaksinkertaistuvan tulevien 20 vuoden aikana. Vesihuollon kustannukset kasvavat tätäkin enemmän, jos lainsäädäntö kiristyy.

Toistuvia vuotoja

Hämeenlinnassa Tuuloksen ja HS-Veden Paroisten jätevedenpuhdistamon välinen jätevesilinja on vuotanut jo useaan kertaan. Elokuun alkupuolella Hangasmäessä maastoon pääsi 2600 kuutiota ulostepitoista jätevettä. Määrä vastaa yli sataa säiliöautokuomallista.

Viikon jatkunut vuoto havaittiin hajuhavaintojen perusteella. Pitkään jatkunutta vuotoa ei havaittu virtaamaa seuraavilla laitteilla, sillä jätevesimäärä linjassa vaihtelee yhden teollisuuslaitoksen vuoksi huomattavasti, perustelee HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.

Jätevedenpumppaamo
Hangasmäen jätevesivuoto tapahtui kymppitien varressa lähellä tätä pumppaamoa.Timo Leponiemi / Yle

Meriluoto huomauttaa, että 25 vuotta sitten tehty putkilinja on rakennettu huonosti. Vuotopaikan lähellä HS-Vesi on uusimassa 300 metriä putkilinjaa.

– Elokuisen vuotopaikan kohdalla putkilinjaa joudutaan korjaamaan 400 metriä. Samassa yhteydessä uusittaneen Rotkolan jätevedenpumppaamo, kertoo Meriluoto.

Tutkintapyyntö poliisille

Hangasmäkeläinen luontoaktiivi Pekka Honkala pitää elokuista vuotoa tuottamuksellisena tekona ja on tehnyt siitä tutkintapyynnön poliisille.

Pekka Honkala
Luontoaktiivi Pekka Honkala katsoo, että HS-Veden olisi pitänyt varautua vuotoihin paremmin, sillä vuotoja on ollut aiemminkin.Timo Leponiemi / Yle

– Yrityksen olisi pitänyt varautua tähän paremmin, koska parinkymmenen vuoden aikana näitä vuotoja on sattunut usein. Tällä kertaa vuoto oli erityisen suuri. Valtakunnallisestikin tällaisia sattuu harvoin. Nyt puhutaan tuhansista kuutioista.

”Ei pysyvää haittaa ympäristölle”

HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto vakuuttaa, ettei sadasta säiliöautokuormallisesta jätevettä maastossa ole pysyvää haittaa ympäristölle.

HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto
HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto sanoo, ettei 2600 kuutiota ulostepitoista jätevettä aiheuta ympäristölle pysyvää haittaa.Timo Leponiemi / Yle

– Me tiedämme, paljonko jätevettä on mennyt. Me tiedämme, paljonko siellä on ravinteita ja paljonko siellä on BHK:ta (biologinen hapen kulutus). Sitä kautta me voimme arvioida päästön vaikutusta ympäristöön. Mitään pysyvää haittaa siitä ei ole aiheutunut ympäristölle.

Asukkailla huoli pohjavesistä ja järvistä

Hangasmäen jätevesipäästön seurauksena ainakin yksi kaivo on saastunut ja HS-Vesi kuljettaa kaivon omistajalle päivittäin talousvettä. Asukkailla on huoli niin pohjavedestä kuin bakteerien ja ravinteiden kulkeutumisesta muun muassa Eteläistenjärveen ja Vuolujokea pitkin Hauhonselälle.

Markku Saarinen
Pro Hauhonselkä ry:n puheenjohtaja Markku Saarinen ei halua yhtään lisää kuormitusta Hauhon ennestään reheviin vesiin.Timo Leponiemi / Yle

Pro Hauhonselkä ry:n puheenjohtaja Markku Saarinen pelkää, että vuosia rajallisin varoin tehty vesistön kunnostus valuu hukkaan.

– Syksyn sateista riippuu, kuinka paljon ravinteita ja bakteereja pääsee vesistöihin. Vaikutukset voivat olla merkittäviä ja ne ovat huonompaan suuntaan.

Saarinen toivoo, että HS-Vesi varautuisi paremmin vuotoihin ja estäisi niiden syntymisen. Hän vaatii myös tilanteen seuraamista ja mittaustulosten julkistamista.

Hämeen ely-keskus on jo antanut HS-Vedelle huomautuksen ja pyytänyt selvitystä siitä, miten se estää uudet jätevesipäästöt.

Varautumista parannettava

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistuu lokakuussa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma. Uudistuksella pyritään turvaamaan vesihuollon hyvä taso myös tulevaisuudessa

Samalla pyrkimyksenä on ottaa harppaus kohti vesihuoltolaitosten ilmastoneutraaliutta ja resurssiviisautta.

– Tähän tarvitaan mukaan valtio, kunnat, vesihuoltolaitokset, rakentajat ja suunnittelijat, sanoo MMM:n neuvotteleva virkamies Katri Vasama.